Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?

Esitys aiheesta: "Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?"— Esityksen transkriptio:

1 Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?
Katsaus Suomen ilmaston kehitysnäkymiin vuosilustotutkimuksesta saadun tiedon valossa Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Mauri Timonen

2 XI. Mitä opimme esitetystä?
Tutkijan näkemyksiä:

3 Puulustotutkimuksen opetuksia
I. ILMASTON LÄMPENEMISET/VIILENEMISET Ilmaston muutosten syistä käydään niin tiedemaailmassa kuin kansalaisfoorumeillakin vilkasta keskustelua. Erityisen pohdinnan kohteina ovat ihmisperäisen toiminnan vaikutus ilmaston viime vuosikymmenien lämpenemiseen ja lähivuosikymmenien ilmastoon. Tässä tarkastelussa keskitytään ilmaston luontaisen vaihtelun ominaispiirteiden selvittämiseen. Luontaisen vaihtelun mahdollisimman tarkka tunteminen auttaa arvioimaan ihmisen osuutta ilmaston muutoksessa. Ilmasto voi mahdollisessa noin 1000-vuotisessa rytmissään luontaisestikin lämmetä jopa useiden tulevien vuosisatojen ajaksi! Vaikka edellinen tapahtuisikin, auringon aktiivisuuden vaihtelut (Gleissberg-sykli?) vuoronperään viilentävät ja lämmittävät pienemmässä mittakaavassa ilmastoa. Ilmaston lämpenemiset ovat historiallisen ilmastotiedon valossa olleet yhteiskunnalle enimmäkseen hyvinvointia lisäävä! Ilmaston lämpenemiseen joillakin alueilla liittyvä kuivuus vaikeuttaa merkittävästi ihmisen elinmahdollisuuksia Jos lämpeneminen on pääosin ihmisen aiheuttamaa, y joillakin alueilla kuivuutta, haittavaikutukset , jota edustaa esimerkiksi kuivuus eräissä maailman osissa, on kokonaisuus huomioon ottaen kuitenkin minimaalisia. Ilmastohistorian perusteella on lämpenemisvaiheiden ohella odotettavissa myös kylmenemisvaiheita, joista jotkut saattavat johtaa, ainakin paikallisesti, jopa jääkautisiin olosuhteisiin. Kylmät ilmastojaksot aiheuttavat kansakunnille taloudellisia vaikeuksia, ruoantuotannon ongelmia ja niiden vääjäämättömänä seurauksena sotia. Siksi yhteiskunnallisten vaikuttajien yksipuolinen varustautuminen pelkästään lämpenevän ilmaston vaihtoehtoon on

4 Puulustotutkimuksen opetuksia…
II. MITEN OLISI TOIMITTAVA ILMASTOPOLITIIKASSA? Ilmaston jäähtyminen ja jääkauden ennenaikainen alkaminen on uhkatekijä, johon, ainakin Suomen oloissa, tulee suhtautua vakavasti! Ihmisen sopeutumiseen muuttuviin olosuhteisiin, olipa kyse ilmaston lämpenemisestä tai viilenemisestä, on varauduttava. Poliittisilla päättäjillä on erittäin suuri vastuu tässä asiassa. Ilmastohuollon tärkeyttä tuskin kukaan järkevä ihminen kiistää. CO2-vähennyksiin pyrkiminen ei kuitenkaan, ei ainakaan kaikin osin, ole tarkoitukseen paras mahdollinen lähestymistapa. Ilmakehän kaasukoostumus tulisi voida pitää luontaisissa alkuainesuhteissaan. Kysymystä, mikä on luontaista, mikä ihmisen aikaan saamaa muutosta ilmakehässä, ei aina ole helppoa ratkaista. ”Climategate” on paljastanut politiikan ja tieteen välisen harmaan alueen, jossa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja henkilökohtaisiin etuihin pyritään epärehdein keinoin. Ilmiö on verrattavissa urheilumaailman harmaaseen alueeseen, jossa on samat tavoitteet. Mitä tehdä tämän ”doping” ongelman kitkemiseksi? Yhteiskunnallisen päättäjän on opittava tarkastelemaan ilmastoasioita nykyistä monipuolisemmin, jotta vältyttäisiin ja kalliiksi tulevilta virhetulkinnoilta.

5 Puulustotutkimuksen opetuksia …
III. MITEN TOIMITTAVA TIETEESSÄ? Tutkijoiden on opittava avoin ja kritiikkiä sietävä työskentelytapa, johon sisältyy myös datojen julkisuus. Lustotutkimuksen aineistojen jako-ongelmat vältetään Metlassa kehitetyn virtuaalisen MelTiH-työpöydän laajalla käyttöönotolla. IV. QUO VADIS, SUOMALAINEN LUSTOTUTKIMUS? Kotimaisiin puulustoihin perustuvalla ilmastotutkimuksellamme on hyvä maine maailmalla. Voimme täten luottavaisin mielin jatkaa työtämme maailman parhailla proksiaineistoilla. Tärkeä tehtävämme on jatkaa tutkimuksiamme ilmaston luontaisen vaihtelun selvittämiseksi, mikä mahdollistaa ihmisen ilmastovaikutusten tarkemman analyysin.

6 Puulustotutkimuksen opetuksia …
V. KOTILÄKSYJÄ SUOMALAISILLE PÄÄTÖKSENTEKIJÄILLE Tutkimusrahoitusta suunnattava myös viilenevän ilmaston tutkimiseen Päätöksentekijöiden laajennettava tietotasoaan ilmastoasioissa. VI. QUO VADIS, SUOMALAINEN YHTEISKUNTA Ikävä totuus: mahdollista on, että ilmasto asteittain viilenee ja että joudumme varautumaan seuraavaan jääkauteen. Onneksi aikaa on vielä runsaasti... Jos Maapallo kuitenkin sitä ennen joutuu äkillisen luonnon- katastrofin kohteeksi, voi uusi jääkausi käynnistyä, ainakin Suomen oloissa, jopa alle 10 vuodessa! Rajailmastovaiheet (äkillisesti kylmenevä tai lämpenevä ilmasto) tiedostettava: ravinnon turvaaminen lämmön turvaaminen varautuminen rajuihin ympäristön muutoksiin.