Keski-Uudenmaan kaupunki Talous

Esitys aiheesta: "Keski-Uudenmaan kaupunki Talous"— Esityksen transkriptio:

1 Keski-Uudenmaan kaupunki Talous
Johtoryhmä Espoo Ohjausryhmä Vuosaari Henkilöstö Valtuustot Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

2 Viimeisin painelaskenta
2013 toteutuneet tilinpäätökset 2014 tilinpäätösennusteet Toimintakatteen kasvukertoimet 2015-> painottamaton 2003 – 2013 Järvenpään kertoimet 2015 ja 2016 kehyksestä Verot Kuntaliiton kehikosta Investointien tasona kuntien omat arviot vuoteen 2020 Väestöennusteet kuntien omat > huomioitu myös ikääntymisen kustannuksissa Uuden kunnan sopeuttamismahdollisuudet työryhmien raporteista Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

3 Toimintakatteen muutos
tapahtuu kertoimenkin tasolla sopeutusta. 2017 oletuksena on, että toiminta jatkaa entisen kasvun mukaan, koska kasvukunnat eivät lopettane täysin kasvuaan. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

4 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Bruttoinvestoinnit Kuntien investoinnit ja rahoituskyky eivät ole samalla tasolla – investoinnit > tulorahoitus. Tämä johtaa kuntien suureen velkaantumiseen. Tilanne ei aidosti muutu, vaikka investoinnit toteutettaisiin esimerkiksi elinkaarimallin mukaisesti. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

5 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
I Velkatasapaino Kunta ei sopeuta toimintojaan eikä Ole valmis korottamaan veroprosenttiaan. Tarvittava, puuttuva raha nostetaan lainana. Laskelman arviona on nykyinen korkotaso. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

6 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Velkatasapaino Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

7 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Velkatasapaino Kaikilla kunnilla velkatasapaino osoittaa, että ilman säästöjä ja veronkorotusta velkarasitus nousee kohtuuttomaksi, jopa moninkertaiseksi nykytilasta. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

8 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
II Verotasapaino Kunta poistaa muuten syntyvän vuotuisen alijäämän veroprosenttia korottamalla enintään yhden veroprosenttiyksikön vuodessa. Jos esimerkiksi investoinnit edellyttävät, rahoitetaan investoinnit (netto)velkaantumalla. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

9 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Verotasapaino Veronkorotuspaine on suuri, jos toimintoja ei sopeuteta. Veronkotuksesta huolimatta useimmilla kunnilla on velkaantumispaine. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

10 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Sopeutustarpeet Sopeutustarve on laskettu Tilinpäätös 2013, TPE 2014, 2015 jne on laskettu menneeseen perustuvilla toimintakatteen muutoksilla. Siis toimintakate 2014 x toimintakatteen muutoksen trendi. Verotulot ja valtionosuudet johdetaan kuntaliiton kehikosta ja arvioista, vos-muutos tästä eteenpäin menneellä kasvulla ja vos-leikkauksilla ja vos-uudistuksella.  tasapainotuksen tarve, joka katetaan kahden vuoden aikana niin, että sopeutus riittäisi vuoteen 2020 saakka ilman veroporosentin korotusta. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

11 Sopeutusmahdollisuudet
Kuntien itsensä arvioima sopeutusmahdollisuus 67,6 MEUROA, sopeutustarve 112 MEUROA Taloustyöryhmä uskoi kuntien ilmoittamat eurot, vaikka kaikilla kunnilla ei todennäköisesti ole keinoja päätettynä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

12 Oma sopeutusmahdollisuus ja verotasapaino
Sopeutus ei riitä poistamaan veronkotustarvetta. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

13 Oma sopeutus ja verotasapaino - velkaantuminen
Siitä huolimatta, että kunnat itsenäisinä sopeuttavat JA korottavat veroja, Ne (netto)velkaantuvat Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

14 Uuden kunnan sopeuttamismahdollisuudet
Uuden kunnan sopeutumispotentiaaliksi arvioitiin kuntien omien sopeutusten päälle pitkällä aikajaksolla 156 M€ Sopeutumispotentiaalin ovat arvioineet ryhmät ja taloustyöryhmä arvioi ryhmien työtä. Eri työryhmien esittämät säästösummat on jaksotettu, koska säästöt eivät toteudu yhden vuoden aikana. Nopeampi jaksotus toisi lisää säästöjä alkuvuosille, hitaampi hidastaisi sopeutumista. On edetty varovaisuusperiaatteen mukaan. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

15 Keski-Uudenmaan kaupungin painelaskelma
Keski-Uudenmaan kaupungin tasapainoinen talous edellyttää kuitenkin, että ennen liitosta erilliset kunnat käyttävät kaiken arvioimansa sopeuttamispotentiaalin pitääkseen taloutensa tasapainossa ja ylijäämäisenä liitoksen jälkeen Keski-Uudenmaan kaupunki aloittaa toimintansa sopeuttamalla ja samalla tehostamalla toimintaa. Oletuksena on, että liitos on neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen ja että kunnat saavat 10 Me yhdistymisavustusta, joka maksetaan kolmena vuotena peräkkäin. Yhdistymisavustuksen merkitys kokonaisuudessaan on pieni ja sitä joudutaan käyttämään myös fuusion järjestelyihin. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

16 Keski-Uudenmaan kaupunki, verot 20,00
Uuden kaupungin vuosikate kattaisi poistot  kerrytetään ylijäämää. Uuden kaupungin vuosikate kattaa alussa suurelta osin nettoinvestoinnit  velan määrä ei kasva ennakoimattomasti. Myöhemmin vuosikate on jopa suurempi kuin nettoinvestoinnit. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

17 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Veroprosentit Uuden kunnan veroprosentti voisi olla jopa 20. Yksittäisillä kunnilla veroprosenteilla on suuri nousupaine. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

18 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Lähentymiskriteerit Lähentymiskriteerit ovat (yleensä) kriteerejä, jotka täytettyään esimerkiksi joku Euroopan maa pääsee hakemaan EU:n jäsenyyttä. Kriteerit tulee siis täyttää ja haku on non-stop –hakua. Jokainen voi asettaa itselleen haluamansa ajan, jonka aikana täyttää kriteerit ja hakeutuu jäsenyyteen. Kriteerit tulee asettaa niin, että ne voidaan ymmärtää ja saavuttaa. Kuuma-kuntien liitoksen lähentymiskriteerit toimivat hiukan toisin päin – kriteerit pitäisi täyttää, jotta muut kunnat hyväksyvät kunnan kuntaliitoskumppaniksi. Aikajakso sopeutumiselle on reaalisesti ajatellen hyvin lyhyt. Siksi olisi ajateltava, että kunnat alkavat nyt toimia kriteerien tavoittamisen mukaisesti ja uusi kunta täyttää kriteerit terveen talouden periaattein. Yhdistymisen sopimisen jälkeen yhdistymishallituksen johdolla olisi jo aloitettavissa sopeuttaminen – sekä peruskunnissa että ”uudessa kunnassa”, vaikka sen toiminta alkaisi vasta 2017 alusta. Varsi- naiset kriteerit: Kunnan ja kuntakonsernin nettolainan kasvun rajaaminen Tuloksenteko – rahoituksen riittävyyden varmistaminen Menojen kasvun rajoittaminen Ei kriteerit, vaan ”tiedettävä” Konsernitase – netto eur/as ”Nice to know” Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

19 Lähentymiskriteeri I toteutuminen
Ehto: Kunnat sopeuttavat kuten suunnittelevat pystyvänsä sopeuttamaan ja Uuden kunnan sopeutuspotentiaali toteutuu. Kunnan nettolainakannan kasvua hidastetaan vuoteen 2017 mennessä. Kuntakohtaiset lähentymiskriteerit: Nettolaina veroprosenttiyksikköinä = (lainakanta – rahavarat – antolainasaamiset) / tuotto veroprosentilla Tunnusluku ilmoittaa, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia olisi muutettava, jotta nettovelka voitaisiin maksaa yhden vuoden aikana. Antolainasaamiset Mäntsälässä ja Nurmijärvellä vääristävät tilanteen näille kunnille liian edulliseksi – antolainasaamiset eivät ole joko muuttumassa rahaksi (Pääomalainan luonteisuus - Nurmijärvi) tai ne ovat tuloutumattomia tase-eriä (Mäntsälä) Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

20 Lähentymiskriteeri II toteutuminen
Ehto: Kunnat sopeuttavat kuten suunnittelevat pystyvänsä ja Uuden kunnan sopeutuspotentiaali toteutuu. Selvitysalueen kuntien veroprosenttien keskiarvolla oikaistu vuosikate lähestyy kattamaan poistot seuraavasti: vähintään 80% vuonna 2015 ja vähintään 90% vuonna Uuden kunnan tavoite on yli 100% vuonna 2017. Kuntakohtaiset lähentymiskriteerit: Vuosikatteen oikaisu poistaa kuntakohtaisen veroprosentin vaikutuksen ja saattaa kunnat ”samalle viivalle”. Jos kunnan veroprosentti on suurempi kuin alueen keskiarvo, vuosikate heikkenee oikaistaessa, jos pienempi, vuosikate vahvistuu oikaistaessa. Menettelyssä käydään läpi sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentit. Lopullinen tunnusluku: Oikaistu vuosikate / poistot -%:ia Teoreettisesti vuosikatteen on oltava suurempi kuin poistot. Jos vuosikate on pienempi kuin poistot, kunta todennäköisesti velkaantuu. Kasvukunnassa vuosikatteen on oltava selvästi suurempi kuin poistot. Poistotasojen yhteismitallistaminen verojen tapaan on vaikeaa, koska poistopohjat vaihtelevat kuntien välillä. Nykyisellä aineistolla poistojen yhtenäistäminen ei ole mahdollista. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

21 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Lähentymiskriteeri III – kunnan tuloveron ja kiinteistöveron verotuspohjan ja valtionosuuden muutoksen ja toimintakatteen muutoksen erotus Ehto: Kunnat sopeuttavat kuten suunnittelevat pystyvänsä ja Uuden kunnan sopeutuspotentiaali toteutuu. Kuntakohtaiset lähentymiskriteerit: Kunnan tuloveron määrään vaikuttaa verotettavan tulon määrä ja veroprosentti; kiinteistöveron määrään kiinteistöjen arvo ja kiinteistöveroprosentit. Verotulo kasvaa, kun tulopohja kasvaa ja veroprosentti kasvaa. Verorahoitus = kunnan eri verotuloerät ja valtionosuus Toimintakate = Kunnan varsinaisten palveluiden menojen ja tulojen erotus. Verorahoituksen keskimääräisen kasvun ilman veroprosenttien nostoa pitää olla suurempi kuin toimintakatteen keskimääräinen kasvu. Keskimääräinen kasvu = kolmen vuoden liukuva keskiarvo, poistaa poikkeamat Jos tunnusluvun arvo on suurempi kuin nolla, verotulopohjat ja valtionosuus kasvavat nopeammin kuin toimintakate. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

22 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
Yhteenveto Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

23 Tämän talousanalyysin toteutumiseen liittyvät seuraavat riskit
Valtionosuudet on arvioitu liian optimistisesti Itsenäiset kunnat eivät pysty sopeutumaan siihen tasoon ja tahtiin, mitä ovat arvioineet Uusi kaupunki ei pysty sopeutumaan yhdistymisselvityksessä arvioituun tasoon ja tahtiin Uuden kaupungin palkkaharmonisointi ei perustu hinnoittelutunnuskohtaisiin keskiarvopalkkoihin, vaan se toteutuu kussakin hinnoittelutunnuksessa selvitysalueen kuntien korkeimman palkan mukaan Kuntien talous ei kehity niinkään hyvin, kuin mitä nyt on pessimistisesti arvioitu Soten rahoitusmalli on alueen kunnilla juuri niin epäedullinen kuin mitä on arvioitu (tämä heikentää toki myös yksittäisten kuntien taloutta, jos ne päättävät jatkaa itsenäisinä). Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

24 Konsernitase – konsernin netto-omaisuus eur/as
Mittari: (konsernitaseen loppusumma – konsernivelat) – (kunnan käyttöomaisuus – kunnan lainakanta) eur/as Hyvinkään, Keravan, Nurmijärven ja Mäntsälän energialiiketoiminnan yhteenlaskettu oman pääoman arvo < 400 meuroa ei ole mukana luvuissa. Kuvaa vain konsernin omaisuutta Ei varsinainen lähentymiskriteeri Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

25 Konsernin netto-omaisuus eur/as
(Konsernitase – konsernin lainakanta) – (kunnan käyttöomaisuus – kunnan lainakanta) Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014