Kilpailuoikeuden perusteet

Esitys aiheesta: "Kilpailuoikeuden perusteet"— Esityksen transkriptio:

1 Kilpailuoikeuden perusteet
Kilpailuoikeus Kilpailuoikeuden perusteet Kevät 2014, Satu Pitkänen, Sanna Saarnia

2 Miten kilpailulliset markkinat ja vähemmän kilpailulliset markkinat eroavat toisistaan?

3 Miksi kilpailua tarvitaan?
Kilpailua vai ei? Vapaa kilpailu Toimiva / tehokas taloudellinen kilpailu Kilpailuton yhteiskunta Toimiva, tehokas taloudellinen kilpailu Ohjaa yhteiskunnan taloudelliset resurssit hyödyllisimpään mahdolliseen käyttöön Synnyttää uusia tuotantomahdollisuuksia Yritysten tulee päästä vapaasti markkinoille ja päättää toimintatavoistaan ja kilpailukeinoistaan Hyödyttää lopulta ostajia, kuluttajia Eli kilpailupolitiikan tavoitteena on terve, toimiva, tehokas taloudellinen kilpailu Kevät 2012

4 Miksi kilpailuoikeutta tarvitaan?
Tavoitellessaan maksimaalista omaa hyötyä, yritykset pyrkivät rajoittamaan kilpailijoidensa markkinoille tuloa, määräämään omien tuotteidensa jälleenmyyntihintoja, rajoittamaan markkinoiden / tuotteiden kehitystä, kontrolloimaan markkina-alueita Toimiva, tahokas taloudellinen kilpailu ei toteudu ilman sääntelyä Tarvitaan säännöksiä edistämään ja sääntelemään kilpailua Kevät 2012

5 Mitä kilpailuoikeus tarkoittaa?
LIIKE- KILPAILUN SÄÄNTELY 1. KILPAILU- MENETTELY 2. KILPAILUN- RAJOITUKSET 3. YRITYS- KAUPPOJEN VALVONTA 4. AINEET- TOMAT OIKEUDET 5. JULKISET HANKINNAT

6 1. kilpailumenettely Kilpailumenettelyä säätelee
Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa SopMenL Kuluttajansuojalaki KSL Lähtökohtana hyvän tavan vastaisten menettelytapojen kielto Tavoitteena estää menettely, joka tähtää kilpailijan toiminnan vaikeuttamiseen tai vääristää markkinoiden toimintaa

7 2. KILPAILUNRAJOITUKSET
Kilpailunrajoituksia ovat esim.: Kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset ja menettelytavat kilpailun rajoittamiseksi (kartellit) Tuotteen valmistajan ja jakelijan seuraavalle myyntiportaalle asettamat rajoitukset (vertikaaliset kilpailunrajoitukset) Markkinoita hallitsevan yrityksen harjoittama asiakkaiden hyväksikäyttö tai kilpailijoiden toiminnan vaikeuttaminen (määräävän markkina-aseman väärinkäyttö) Markkinoiden toimivuutta pyritään turvaamaan kilpailuvalvonnan keinoin Sekä kilpailun ja markkinoiden toimivuuden turvaaminen että kilpailulainsäädännön valvonta ja toimeenpano Kevät 2012

8 3. YRITYSKAUPPOJEN VALVONTA
Tavoitteena markkinoiden toimivuuden ylläpitäminen Ostajien ja myyjien riittävän suuren määrän varmistaminen Markkinoiden tarjontarakenteen vinoutumisen ehkäiseminen Sellaisen markkinarakenteen välttäminen, josta saattaa seurata kilpailuongelmia Yrityskauppojen salliminen niiden tuomien etujen vuoksi

9 4. AINEETTOMAT OIKEUDET Patentti, tavaramerkki, hyödyllisyysmalli, mallioikeus, tekijänoikeus Vaikutus kilpailuoikeuteen? Teollisoikeuksia hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus Tekijänoikeudet kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan

10 5. JULKISET HANKINNAT Julkisyhteisön tekemät hankinnat, jotka ylittävät tietyn kynnysarvon Noudatettava hankintalainsäädännössä määriteltyjä menettelytapoja Hankintojen kilpailuttaminen Tavoitteena EU:n jäsenvaltioiden välisten kaupan esteiden poistuminen ja vapaan kilpailun toteutuminen Turvata yritysten tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita ja palveluita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa

11 KILPAILUOIKEUDEN HISORIAA
Kilpailuoikeuden kehitys alkoi jo 1890-luvulla Yhdysvalloissa ns. Sherman Act Kielsi kartellit ja muut rajoitukset, joilla pyrittiin rajoittamaan kaupan ja muun elinkeinoelämän vapautta Euroopassa alun perin kilpailuoikeudellisiin rajoituksiin ei suhtauduttu negatiivisesti Korostettiin sopimusvapautta Ranskassa kartellikielto voimassa Ensimmäisinä kilpailuoikeudellisia lakeja säätivät Saksa 1923 (ja siitä eteenpäin) ja Norja 1926 Suomessa ensimmäinen ns. kartellilaki tuli voimaan 1958 Kevät 2012

12 EU:n kilpailuoikeus Vuonna 1957 solmitulla Rooman sopimuksella ratkaiseva vaikutus eurooppalaiselle oikeuskehitykselle Yhteismarkkinoiden luominen ei voi onnistua mikäli yritykset asettavat esteitä kilpailulle Vain Saksalla oli tehokas kilpailulainsäädäntö Tästä johtuen Rooman sopimuksen 85 (muuttui myöh. 81) artiklassa kiellettiin kartellit ja 86 (myöh. 82) artiklassa määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Nyt artiklat 101 ja 102 Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta (SEUT) Osa yhteismarkkinaoikeutta, johon kuuluu säädöksiä koskien kiellettyjä valtion tukia kaupallisia monopoleja ja julkisia yrityksiä 4 perusvapautta julkisten hankintojen sääntelyä Kevät 2012

13 Sopimus Euroopan Unionista 101 artikla
101 artiklassa kielletään yritysten väliset sopimukset, yhteenliittymien päätökset, yhdenmukaistetut menettelytavat (l. kartellit) silloin, kun menettelyllä voi olla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Sovelletaan myös vertikaalisiin sopimuksiin, jolloin tavoitteena estää se, että jakelu-, lisenssi- ja muihin eri tuotantoportaalla toimivien yritysten välisiin sopimuksiin liitetyillä vientikielloilla ja muilla aluesuojan turvaavilla määräyksillä voitaisiin estää todellisten yhteismarkkinoiden toteutuminen Poikkeuksellisesti sallittu, mikäli toimi sinänsä tehostaa tuotantoa tai edistää teknistä kehitystä, josta kohtuullinen osuus koituu kuluttajien hyväksi, Kevät 2012

14 Ryhmäpoikkeusasetukset
Koska 101 art. soveltuu myös vertikaalisiin sopimuksiin, haluttiin kilpailun edistämiseksi kuitenkin sallia tiettyjä sopimuksia Säädettiin ryhmäpoikkeusasetuksia Sallii automaattisesti jonkun sopimuksen, mikäli se kuuluu tämän ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan piiriin Lisäedellytyksenä ettei sopimus sisällä ns. mustan listan ehtoja Jos markkinaosuus alle 20-30%, ei yritysten toiminnalle lähtökohtaisesti ole rajoitteita Poikkeuksena esim. hinnoista sopiminen Kevät 2012

15 Sopimus Euroopan Unionista 102 artikla
Määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto Määräävä markkina-asema huomattava markkinavoima, selvästi kilpailijoita suurempi, yleensä vähintään 40-50% ja nauttii kilpailueduista, jotka antavat yritykselle taloudellista valtaa Riippumattomuus kilpailijoista, asiakkaista ja kuluttajista Suhteessa relevanttiin hyödyke- ja alueelliseen markkinaan Sallittu! Kevät 2012

16 Kilpailulainsäädäntö Suomessa
1957 ns. kartellilaki Julkisuusperiaate – elinkeinonharjoittajien tuli ilmoittaa kartellisopimukset ja muut vastaavat järjestelyt kartellivirastoon Tarjouskartellit oli kielletty ellei saanut poikkeuslupaa 1964 laki Taloudellisen kilpailun edistämiseksi käyttöön väärinkäyttöperiaate ja luotiin neuvottelumenettely kilpailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten poistamiseksi 1973 laki & 1985 lakimuutos Säännöksiä tutkimustoiminnasta ja kilpailuviranomaisista sekä uudistettiin kilpailunrajoituksen tunnusmerkistö 1988 laki kilpailunrajoituksista Rakentui väärinkäyttöperiaatteen varaan Tarjouskartellien ja määrähintojen kielto Kevät 2012

17 EU-oikeuden vaikutus Suomessa/1
1992 kilpailunrajoituslaki ja 1998 uudistus Suomessa EU-oikeuden vaikutus oli olennainen Keskeisin uudistus oli kiellettyjen kilpailunrajoitusten lisääminen Tunnusmerkistön täyttävä kilpailunrajoitus oli kielletty ja rikkominen sanktioitu Kiellettyjä esim. määrähinnanasettaminen, tarjouskartellit, horisontaaliset hinta- ja markkinoidenjakokartellit, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Poikkeusluvat mahdollisia Sanktiona hallinto-oikeudellinen seuraamusmaksu maks. 10% liikevaihdosta Vuonna 1998 lisättiin yrityskauppavalvontaa koskevat säännökset Vuonna 2002 Prosessuaalisessa uudistuksessa kilpailuneuvosto lakkautettiin ja toimintaa jatkoi markkinaoikeus Kevät 2012

18 EU-oikeuden vaikutus Suomessa/2
Vuoden 2004 uudistus Aineelliset säännökset käytännössä harmonisoitiin EU:n kilpailuoikeuden kanssa Nykyinen Kilpailulaki /948 Muutoksia 2012 ja 2013 Kevät 2012

19 Uusi Kilpailulaki Voimaan , kokonaisuudistus selkeyttämään monta kertaa muutettua lakia Kaikissa EU-maissa on yhtenäistetty kilpailulainsäädännön sisällölliset säännökset Tavoitteena terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta sekä Sellaisten olosuhteiden luominen ja ylläpitäminen, joissa elinkeinonharjoittajilla on tasapuoliset toimintaedellytykset ja luottamus markkinoiden toimivuuteen Keskeisimmät uudistukset koskevat: Seuraamusjärjestelmää Vahingonkorvausta Kilpailuasioissa noudatettavaa menettelyä ja Yrityskauppavalvontaa. Kevät 2012

20 Kilpailulainsisältö Ei sovellu sopimuksiin eikä järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita tai jos SEUT 101 tai 102 artiklat soveltuvat 5 §:ää ei sovellu maataloustuottajien tai tuottajien yhteenliittymien maataloustuotteiden tuotantoa tai myyntiä, varastointi-, käsittely- tai jalostuslaitosten käyttöä, jos SEUT:n 42 artiklan mukainen 2 luku Elinkeinonharjoittajien väliset kielletyt kilpailun rajoitukset ja poikkeukset. Määräävän markkina-aseman väärinkäytönkielto Kevät 2012

21 Kilpailulain sisältö 3 luku
Kiellettyjä kilpailunrajoituksia koskevat toimenpiteet. Lähtökohtaisesti sopimuksen, määräyksen, päätöksen tai muun oikeustoimen ehtoa, joka on 5 tai 7 §:n (101 tai 102 artiklan) tai markkinaoikeuden tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston määräyksen tai kiellon vastainen ei saa soveltaa eikä panna täytäntöön, jollei markkinaoikeus toisin määrää Seuraamusmaksun, joka on suuruudeltaan enintään 10 % edellisen vuoden liikevaihdosta määrää Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle Maksun alentaminen on mahdollista tietyissä tapauksissa Elinkeinonharjoittaja voidaan velvoittaa korvaamaan kilpailunrajoituksen aiheuttama vahinko Kevät 2012

22 Kilpailulain sisältö 4 luku Yrityskauppavalvonta
Keskeistä puuttua sellaisiin yrityskauppoihin, joiden kilpailua estävät vaikutukset ovat suurimmat Käytäntöön sama tapa kuin EU:ssa arvioida yrityskauppojen vaikutuksia 5 luku Menettelysäännökset Kilpailuvirasto selvittää menettelyjen vaikutuksia ja kilpailunrajoituksia Uutuutena määritellään asioiden priorisointijärjestys ja tutkimatta jättäminen Asia voidaan jättää tutkimatta, jos ei todennäköistä, että kielletty kilpailunrajoitus estää markkinoiden toimimista kokonaisuudessaan, tai toimenpidepyyntö ilmeisesti perusteeton Kevät 2012

23 Kilpailulain sisältö 6 luku Muutoksenhaku Väliaikaismääräykset
Kilpailuviraston päätökseen voi hakea muutosta markkinaoikeudelta niin kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään Väliaikaismääräykset Kilpailuvirasto voi antaa väliaikaismääräyksen, jos kilpailunrajoituksen soveltaminen tai toimeenpaneminen on tarpeen estää välittömästi tai velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan hyödykkeitä toiselle elinkeinonharjoittajalle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin se tarjoaa niitä muille elinkeinonharjoittajille Uhkasakko Kilpailuvirasto voi asettaa uhkasakon määräyksen tehostamiseksi Kevät 2012