Etelä-Karjalan tilannekatsaus

Esitys aiheesta: "Etelä-Karjalan tilannekatsaus"— Esityksen transkriptio:

1 Etelä-Karjalan tilannekatsaus
ICT-muutostukiseminaari Juuso Mikkonen

2 Mistä lähdettiin Etelä-Karjalassa on käynnissä kuntarakenneselvitys
Väliraportti kesäkuussa, loppuraportti syksyllä 2014 ICT-työryhmä osana kuntarakenneselvitystä VM:n tukeman ICT-muutostuen kautta, ICT ryhmän nykytilaraportti valmistunut huhtikuun 2014 aikana

3 Selvitystyön vaihe 1 liittyi nykytilan kartoitukseen
3 Tietohallinnon toimintamalli Kehittämiskohteiden toimeenpano 1 2 Nykytilan kartoitus Nykytilan analyysi Kehittämis- salkku ”Kokonais- Arkkitehtuuri” 4 Kehittämiskohteiden toimeenpano Muutoksen toteutus 5 Kehittämiskohteiden toimeenpano Nykytilan kartoitus ja analysointi Pohja muulle suunnittelulle ja tulevalle kehittämiselle Alueen kehittämissalkun kokoaminen Kehittämiskohteiden kokoaminen, arviointi ja priorisointi sekä aikataulutus Yhteisen hyväksynnän saaminen salkulle ja päätöksentekomenettelyiden suunnittelu Tietohallinnon toimintamallin kehittäminen (salkun pohjalta) Alueellinen/tavoitetilan tietohallinnon johtamismallin suunnittelu Projektien johtamismallin suunnittelu ja projektisalkun kokoaminen Toimittaja- ja sopimustenhallinnan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuuri (salkun pohjalta) Alueellisen/tavoitetilan KA-hallintamallin suunnittelu Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Muutoksen johtaminen Salkkuun koottujen kehittämis-/muutoskohteiden toteutuksen suunnittelu

4 Etelä-Karjalassa toimii yhdeksän kuntaa sekä näiden muodostama SOTE-toiminnan kuntayhtymä…

5 …joiden yhteenlaskettu volyymi kappalemäärinä on…

6 …joiden yhteenlaskettu volyymi kappalemäärinä on…

7 …joiden yhteenlaskettu volyymi kappalemäärinä on…

8 … ja niitä vastaavasti rahana!

9 Etelä-Karjalassa valtaosa palveluista volyymi mielessä tuotetaan kahden kuntaomisteisen yhtiön Medi-IT Oy (sote) ja Saita Oy:n (perustietotekniikka) toimesta Kuntien top10 toimittajat kustannuksittain Eksoten top10 toimittajat kustannuksittain

10 Vaiheen 2 mukaisesti arvioitiin kehityskohteet, suhteessa maakunnassa esille nousseeseen, ”yksi vai kaksi kuntaa” -tavoitemalliin 3 Tietohallinnon toimintamalli Kehittämiskohteiden toimeenpano 1 2 Nykytilan kartoitus Nykytilan analyysi Kehittämis- salkku 4 ”Kokonais- Arkkitehtuuri” Kehittämiskohteiden toimeenpano Muutoksen toteutus 5 Kehittämiskohteiden toimeenpano Nykytilan kartoitus ja analysointi Pohja muulle suunnittelulle ja tulevalle kehittämiselle Alueen kehittämissalkun kokoaminen Kehittämiskohteiden kokoaminen, arviointi ja priorisointi sekä aikataulutus Yhteisen hyväksynnän saaminen salkulle ja päätöksentekomenettelyiden suunnittelu Tietohallinnon toimintamallin kehittäminen (salkun pohjalta) Alueellinen/tavoitetilan tietohallinnon johtamismallin suunnittelu Projektien johtamismallin suunnittelu ja projektisalkun kokoaminen Toimittaja- ja sopimustenhallinnan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuuri (salkun pohjalta) Alueellisen/tavoitetilan KA-hallintamallin suunnittelu Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Muutoksen johtaminen Salkkuun koottujen kehittämis-/muutoskohteiden toteutuksen suunnittelu

11 Päähuomiot yhden vs kahden kunnan mallista Etelä-Karjalassa
Yhden kunnan malli Paras keino varautua siihen kokonaisvaltaiseen muutokseen (talous, demografia, palvelurakenne, elinkeinopoliitiikka), johon koko Suomi on joutunut. Varmin keino tuottaa yhtenäiset palvelut ja parhaat käytännöt koko maakuntaan. Yhteisellä toiminnalla voidaan taata resurssien parempi saatavuus ja hallita vähiin resursseihin kohdistuvaa riskiä. Yhteinen ICT-tuotanto tukee paremmin jo tällä hetkellä lähes maakunnallista sotea, joka tulevan Erva rakenteen kautta tullee entistä ohjatummin fokusoitumaan yhteisiin ratkaisuihin. Sote on maakunnallinen ja eri kunnista yhteiseen toimintaan siirtyvien henkilöiden panosta voidaan käyttää paremmin koko maakunnan alueella. Lähidemokratia? Mutta onko tätä uhkakuvaa. Suomessa palveluiden tuotantoa ohjaa käytännössä lähitulevaisuudessa (ja jo nytkin) kaksi asiaa. Lain-säädäntöpohjainen velvoite tuottaa palveluita kuntalaisille (asukkaille) ja raha. Laki takaa palvelut tiettyyn pisteeseen saakka ja rahaa ei ole. Siinä mielessä lähidemokratia kysymys on syytä pohtia tarkkaan – mitä se tarkoittaa oikeasti. Kahden kunnan malli Kuntien valmistautuminen ekonomisen rakenteen muutokseen on paremmalla tolalla. Demografia muutoksiin voidaan varautua. Toiminta tehostuu näiltä osin: voidaan käyttää yhteistä resursointia ICT-toiminnassa alueiden sisällä mutta myös soveltaen eri kuntien toimialahenkilöstön välillä yhdistymisen jälkeisessä fuusiotilanteessa. Konsepti mielessä ero ei ole kovin iso yhden kunnan malliin, hyödyn suuruus liittyy ICT maailmassa lähinnä suuruuden ekonomiaan. Kahden kunnan myötä (tai kahden kunnan yhteisen ICT-palvelutuotannon myötä) kuntien ICT-järjestelmät keskittyvät todennäköisesti kahteen eri leiriin (pohjoinen ja eteläinen). Pohjoinen alue keskittyy Imatran ympärille ja Eteläinen alue Lappeen-rannan ympärille. Hallinnon järjestelmät pysynevät kahden kunnan mallista huolimatta todennäköisesti yhteisenä maa-kunnassa mutta toimialajärjestelmiin (pois lukien sote) voi syntyä kaksi eri ”leiriä” maakuntaan. Käyttöpalveluiden osalta kahden kunnan malli ei ole hallinnonkaan järjestelemien osalta optimaalinen. Resursointia voidaan tehdä kahden eri ”leirin” välillä vain rajatuissa määrin. Kahden kunnan mallissa on hyvin todennäköistä, että pohjoisen alueen ICT-henkilöt pysyvät omana saarekkeenaan ja saarekkeesta ei saada kokonaisvaltaista hyötyä.

12 Työryhmän ajatuksena jatkosta oli siirtyä maakunnassa primääristä suoraan vaiheeseen 5, huomioiden tarvittavin osin vaiheet 3 ja 4. 3 Tietohallinnon toimintamalli Kehittämiskohteiden toimeenpano 1 2 Nykytilan kartoitus Nykytilan analyysi Kehittämis- salkku 4 ”Kokonais- Arkkitehtuuri” Kehittämiskohteiden toimeenpano Muutoksen toteutus 5 Kehittämiskohteiden toimeenpano Nykytilan kartoitus ja analysointi Pohja muulle suunnittelulle ja tulevalle kehittämiselle Alueen kehittämissalkun kokoaminen Kehittämiskohteiden kokoaminen, arviointi ja priorisointi sekä aikataulutus Yhteisen hyväksynnän saaminen salkulle ja päätöksentekomenettelyiden suunnittelu Tietohallinnon toimintamallin kehittäminen (salkun pohjalta) Alueellinen/tavoitetilan tietohallinnon johtamismallin suunnittelu Projektien johtamismallin suunnittelu ja projektisalkun kokoaminen Toimittaja- ja sopimustenhallinnan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuuri (salkun pohjalta) Alueellisen/tavoitetilan KA-hallintamallin suunnittelu Tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu Muutoksen johtaminen Salkkuun koottujen kehittämis-/muutoskohteiden toteutuksen suunnittelu

13 Pelimerkit ovat olemassa, ne täytyy vaan asetella nyt paikalleen.
Etelä-Karjala on monessa suhteessa jo vienyt asioita oikeaan suuntaan Pääpiirteissään meillä on käytössä saman merkkiset järjestelmät Pääpiirteissään meillä on käytössä samat tietojärjestelmä toimittajat Maakunnan sote toiminta on järjestelmä mielessä rakennettu jo pohjaltaan maakunnalliseksi Maakunnassa on kaksi vahvaa inhouse yhtiötä, Medi-IT Oy sote sektorilla ja Saimaan talous ja tieto Oy perustietotekniikassa ja hallintopalveluissa. Näin ollen toimintojen keskittäminen maakunnalliseksi olisi verraten paljon helpompaa a) näiden yhtiöiden kautta ja b) näiden yhtiöiden tuella  Eli pelimerkit on olemassa, nyt pitäisi vaan saada ne kohdalleen. Yhteisen tahdon vahvistamiseksi, otamme mielellään vastaan valtiollista tukea niin kädestä pitelyn kuin lompakon täyttämisen muodossa 

14 Kommentteja, kysymyksiä?