Ajankohtaista OAJ:sta

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista OAJ:sta"— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista OAJ:sta
Pasi Pesonen AO:n edunvalvontakoulutus

2

3 Vaaliohjelmissa pinnalla:
Digitalisaatio ja uudet oppimisympäristöt (kaikki) Koulurauha ja hyvinvointi (Vihr., PS, Rkp, KD) Ammatillisen koulutuksen pituus (Kesk., Vas.) Koulutussopimus ja oppisopimuskoulutus (Kok, Kesk., KD, Rkp, PS) Korkea-asteen duaalimalli (Kesk., Vas., Kok, Rkp) Korkeakoulujen ohjaus (Kok, SDP, Vihr., Vas., Rkp) Myös: Koulupäivä (Kesk., SDP); Kielten opiskelu (Kok, Kesk., PS, Rkp); Opettajan hyvinvointi ja täydennyskoulutus (SDP, Vihr.)

4 Strategisempi hallitusohjelma
Taustalla nk. OHRA-työryhmän ehdotukset Hallitusohjelmasta nykyistä tiiviimpi ja strategisempi Siinä määritellään keskeisimmät politiikkatavoitteet (3 - 5) Toimintasuunnitelmien valmistelu käynnistetään heti hallituksen aloittaessa ja valmistuvat elokuun budjetti- ja kehysriiheen Toimintasuunnitelmaa tarkistetaan maaliskuun kehysriihissä Meno- ja tulokehykset (osa julkisen talouden suunnitelmaa) Puolueiden julkistamat eduskuntavaalitavoitteistot näyttäisivät tukevan sitä käsitystä, että edellä kuvattu toteutuu eduskuntavaalien jälkeen

5 Sopimuskorotukset 2014 ‒ 2015 Sopimus: OVTES KVTES PTYOTES PTYTES
Sivistys- työnantajat/ Opetusala Sivistys-työnantajat/ Yliopistot Sivistys-työnantajat/ AKK:t Yksityinen sosiaali-palveluala Valtio Jäsenmäärä 70 000 10 000 2 000 500 5 500 2 500 1 000 Sopimus- kausi – – jakso – – Yleiskoro-tus 0,58 % 0,1 % järjes-telyerä (II kalleus lk 0,3%) Yleiskoro-tus 20 e/kk yleiskorotus 20 e/kk yleiskorotus 0,59%, amk:t 0,44% yleiskorotus 0,7 %, amk:t 0,53 % yleiskorotus 0,6 % yleis-korotus e/kk Yleiskoro-tus 0,4 % * yleiskorotus 0,3 %, 0,1 % vuosi-lomamuu-toksiin yleiskorotus 0,4% yleiskorotus 0,394 % 0,006 % vuosiloma-muutoksiin yleiskorotus 0,28 % 0,12 % vuosiloma-muutoksiin yleiskorotus 0,4 % Vuosiloma-lain piirissä oleville 0,3 % ja 0,1 % vl-muutoksiin yleiskorotus 0,4 % muu hlöstö 0,3 % ja 0,1 % vl-muu-toksiin yleiskorotus 0,3 % Yleiskoro-tus 0,3 % Yhteensä 20 e + 0,4 % 2. jakso – – Sopimuskorotukset ‒ 2015 *) henkilökohtaiset lisät, koulu- ja kuntakohtaiset lisät sekä taide- ja taitoaineiden lisät pysyvät ennallaan

6 Uusi keskusjärjestö -hanke
Hanke käynnistyi virallisesti tammikuussa 2015 liittojen kokouksella Selvityksessä mukana 46 ammattiliittoa Hankkeen tavoite Uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa 2016 aikana Vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta Järjestö on poliittisesti sitoutumaton Ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät Toiminta pohjautuu demokraattiseen edustukseen, joka huomioi kaikkien jäsenryhmien tarpeet Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena

7 OAJ:n jäsenmäärän kehitys 2005–2015

8 Lastentarhanopettajaliitto LTOL 13 266 13 342 13 551 13 658 13 737
JÄSENJAKAUMA Lastentarhanopettajaliitto LTOL 13 266 13 342 13 551 13 658 13 737 OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI opettajien ammattiyhdistyspiirit ja alueet 52 628 52 268 52 394 52 679 52 602 Finlands Svenska Lärarförbund FSL 4 280 4 343 4 348 4 339 4 301 56 908 56 611 56 742 57 018 56 903 Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat – Opsia 76 80 89 113 119 OAJ:n Ammatilliset opettajat – OAO 21 381 21 149 20 957 20 764 20 450 Yliopistojen opetusalan liitto – YLL 1 748 1 690 1 687 1 659 1 636 VARSINAISET JÄSENET 93 379 92 872 93 026 93 212 92 845 Opiskelijajäsenet SOOL 7 164 7 199 7 272 7 061 7 142 FSL 293 289 314 290 326 7 457 7 488 7 586 7 351 7 468 Opetusalan seniorijärjestö OSJ 17 332 17 146 17 885 18 587 18 999 Muut eläkeläisjäsenet 1 396 1 461 1 543 1 688 1 721 KOKONAISMÄÄRÄ

9 AO:n jäsenmäärän kehitys 2013–2015

10 OAO:n jäsenmäärien kehitys 1975‒2015
SKO ja KTO yhdistyivät Aikuisopettajien Liitto fuusioitui AKOL:iin AOO, LUOVA ja STO yhdistyivät

11 Jäsenyyden hallinta OAJ:n toimintasuunnitelmassa
OAJ säilyttää järjestäytymisasteen korkeana. Panostamme erityisesti sellaisiin opetusalan ryhmiin, joissa järjestäytymisaste on keskimääräistä matalampi. Panostamme järjestäytymis- ja jäsenasioissa yhteysopettajaverkoston kehittämiseen. Teemme järjestöstä entistä houkuttelevamman ja kehitämme jäsenyyden hallintaan liittyviä toimenpiteitä.

12 Mistä sait tietoa OAJ:stä ennen jäseneksi liittymistä
Mistä sait tietoa OAJ:stä ennen jäseneksi liittymistä? (Voit valita useamman vaihtoehdon.)

13

14

15 Mitkä olivat tärkeimmät syyt liittymiselle
Mitkä olivat tärkeimmät syyt liittymiselle? (Valitse korkeintaan kolme tärkeintä.)

16 Järjestörakenteen kehittäminen

17 Toimintaympäristö muutoksessa:
Taloudellinen tilanne Oppilaitosverkosto Koulutuksenjärjestäjät Kuntarakenteet Alueiden erot: kasvukeskukset – muuttotappiokunnat Ikärakenteet Valtion hallinto

18 Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä 2012-2014
Työryhmän tehtävä: Kartoittaa OAJ:n alueellisen ja paikallisen edunvalvonnan nykytilaa ja tehdä asiaa koskevia toimenpide-esityksiä Työn tavoite: Alueellisen edunvalvonnan kehittäminen ml. katvealueiden kartoittaminen Tehtävien ja vastuiden työnjako valtakunnan, alue- ja paikallisten tasojen välillä Rakenteiden kokonaisarviointi: toimijat, yhdistysrakenne Kehittämistyö huomioi käynnissä olevan OAJ:n tulevaisuustyön ”Suomi osaamisen kärjessä 2030”

19 Työryhmän esitykset: Toimijoiden saatavuus Sisäinen tiedottamien
Alueasiamiesten työn kehittäminen Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asema Sivistan sopimus- ja neuvotteluoikeudet Alueyhdistysten vaikuttamistyö Koulutusroolien selkiyttäminen

20 Työ jatkui… Järjestörakenteen kehittämistyöryhmä
Työryhmän tehtävänä oli jatkaa alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän loppuraportin pohjalta järjestörakenteen kehittämistä sekä arvioida alue- ja paikallistason toiminnan rahoituksen uudistamistarve. Työryhmän tuli tehdä uudistuksista esitys OAJ:n hallitukselle viimeistään maaliskuussa 2015. Työryhmässä edustus kaikista OAJ:n valtakunnallisista piireistä

21 Perusmalli järjestäytymiselle jäsenen kannalta
Alayhdistys Paikallis-yhdistys Alue-yhdistys Valta-kunnallinen yhdistys

22 Perusmalli järjestäytymiselle jäsenen kannalta voi olla käytännössä…
Alayhdistys Paikallis-yhdistys Alueyhdistys Valta-kunnallinen yhdistys Valta- kunnallinen piiri OAJ

23 OAJ:n yhdistykset Valtakunnallisia piirejä 4
Valtakunnallisia yhdistyksiä 7 + 1 Alueyhdistyksiä 17 Paikallisyhdistyksiä 279 Opettajayhdistyksiä yli 400 (Lisäksi opiskelija- ja senioriyhdistykset sekä ulkojäsen yhdistykset)

24 OAJ:n yhdistykset Paikallisyhdistyksiä 279
Alle 30 jäsenen paikallisyhdistyksiä on 26 Alle 50 jäsenen paikallisyhdistyksiä on 64 Opettajayhdistyksiä yli 400 Alle 10 jäsenen opettajayhdistyksiä on 19 Alle 30 jäsenen opettajayhdistyksiä on 136 Alle 50 jäsenen opettajayhdistyksiä on 212

25 Alueellisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän esitykset
OAJ:n yhdistysrakenteen tulee olla edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukainen, huomioiden eri opettajaryhmien ammatti- identiteetti. OAJ:n järjestörakennetta on kevennettävä siirtymällä kolmiportaiseen järjestön yhdistysrakenteeseen, jossa jäsenet kuuluvat henkilöjäseninä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin, jotka kuuluvat alueyhdistyksiin.

26 Työryhmän työskentely
Työryhmä on sähköpostikyselyn avulla kysynyt paikallis- ja opettajayhdistysten näkemyksiä ja kuullut valtakunnallisten piirien- ja yhdistysten edustajia Osa valtakunnallisista yhdistyksistä/piireistä on pitänyt kuulemisissa ongelmallisena tavoitetta kolmiportaisesta yhdistysrakenteesta, jossa jäsenet kuuluvat henkilöjäseninä työnantajakohtaisiin yhdistyksiin Työryhmä teki OAJ:n hallitukselle maaliskuussa 2015 esityksen mallista ja sen reunaehdoista, jolla vastattaisiin nykyistä paremmin edunvalvonnan tarpeisiin

27 Työryhmän esitys Järjestörakenteen on vastattava nykyistä paremmin edunvalvonnan tarpeisiin eli edunvalvonnan toimittava parhaalla mahdollisella tavalla suhteessa työnantajaan. Työryhmän näkemyksen mukaan OAJ:n jäsenten yhteinen ammatti- identiteetti perustuu työskentelyyn opetusalalla. Järjestörakennetta on aktiivisesti kehitettävä näistä näkökulmista. Esityksessä on määritelty perusmallin reunaehtoja sekä niitä erityispiirteitä, joiden kohdalla rakenteen kehittämistä on voitava tarvittaessa tarkastella perusmallista poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että perusmalli toimii kehittämisen ensisijaisena lähtökohtana.

28 Työryhmän esitys perusmalliksi paikalliselle yhdistykselle
Pääsääntöisesti työnantajakohtainen, henkilöjäsenyyteen perustuva yhdistys. Eri jäsenryhmien vaikutusmahdollisuudet turvataan tarvittaessa esimerkiksi jaosrakenteella ja yhdistyksen sisäisellä resursoinnilla.

29 Perusteet Sopimus- ja neuvottelutoiminnan tehostuminen: yhdistys on OAJ:n jäsenten yhteinen vastinpari työnantajalle. Yhdistyksellä on sopimus- ja neuvotteluoikeudet kaikkien työnantajan palveluksessa toimivien OAJ:n jäsenten osalta. Yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen Hallinnon keventyminen Resurssien tarkoituksenmukaisempi hyödyntäminen Järjestön kilpailukyvyn paraneminen sekä järjestäytymiskanavana että edunvalvojana Jäsenen järjestäytymispolun selkiytyminen Työnantajakohtaisuuteen perustuva yhdistysrakenne pystyy vastaamaan työnantajakentän muutoksiin Tiedonkulku paranee väliportaiden karsiutumisen seurauksena

30 Reunaehdot Jäsenpohjan on oltava riittävän suuri, suositeltava minimikoko on 50 henkilöjäsentä. Mikäli edunvalvonnan kannalta on järkevää, myös useamman työnantajan palveluksessa olevat voivat muodostaa yhteisiä yhdistyksiä Mikäli työnantajalla on OAJ:n jäseniä palveluksessaan alle 50, tilannetta on tarkasteltava erikseen seuraavien perusperiaatteiden mukaisesti Perusperiaatteena oltava edunvalvonnallinen tarkoituksenmukaisuus Pienten kohdalla usein järkevää voisi olla useamman työnantajan palveluksessa olevien yhteinen yhdistys Myös suurimpien työnantajien kohdalla rakennetta on mahdollista tarkastella tapauskohtaisesti. Maantieteelliset reunaehdot: minimikoon ja etäisyyksien yhteensovittaminen Jäsenryhmien vaikutusmahdollisuudet yhdistyksissä turvataan säännöissä tai yhdistyksen perustamisasiakirjassa sekä esimerkiksi jaosrakenteella tai muilla paikallisesti hyviksi koetuilla ratkaisuilla. Rahoituksessa ja taloudenhoidossa huomioidaan yhdistysten käytännön tarpeet, esimerkiksi jaosten toiminta yhdistyksen tarve säästää rahaa pidemmällä aikavälillä Luodaan ohjeet uusien työnantajakohtaisten yhdistysten perustamiseksi ja vanhojen yhdistysten purkamiseksi.

31 Erityistapaukset Hyvin pienet yhdistykset, pääsääntöisesti alle 50 jäsentä mikäli saman työnantajan palveluksessa on vain vähän OAJ:n jäseniä, paikallistasolla on pohdittava onko näiden jäsenten järkevä yhdistyä useamman pienen työnantajan oajläisten kanssa yhteen yhdistykseen vai suurempaan toiseen työnantajakohtaiseen yhdistykseen maantieteellisen alueen tai muun syyn perusteella Suositeltavan minimikoon alle jäävät hyvin toimivat yhdistykset, joissa yhdistysten yhdistäminen ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi välimatkan tai muun toimintaan liittyvän näkökulman vuoksi (esimerkiksi ulkomaanlehtorit) Suurimmat työnantajat suurimpien työnantajien osalta on mietittävä miten perusmalli saadaan toimimaan tehokkaan edunvalvonnan toteuttamiseksi

32 Erityistapaukset FSL:n yhdistysten kieleen perustuva erityisasema ja toimintaedellytykset on huomioitava rakenteen muutoksissa FSL:n rooli suhteessa koko OAJ:n organisaatioon poikkeava (rahoitus, yhdistysjärjestelyt etc.) FSL poikkeaa muista valtakunnallisista yhdistyksistä ja piireistä siten, että se hoitaa monia sellaisia tehtäviä itse, joita OAJ hoitaa muiden puolesta virallisesti kaksikieliset yhdistykset ovat ongelmallisia, lisää hallinnollista työtä kohtuuttoman paljon FSL:n omat yhdistykset takaavat sen, että jäsenet voivat hoitaa omalla kielellään omia edunvalvonnallisia asioitaan Mahdollista kuitenkin ns. rinnakkaisjärjestäytyminen A-mallisiin yhdistyksiin esimerkiksi henkilöjäseninä > FSL hoitaisi omien yhdistystensä toiminnan kokonaisuutena > Ratkaisu järkevä kielikysymyksen näkökulmasta Jäsenmaksuliikenne: 0,95 menisi samanlaisena kuin ennenkin, mutta py:n jäsenmaksu voisi olla FSL:n hoidettavana joko jäsenten tai FSL:n hoidettavana erillisen sopimuksen mukaisesti Muiden jäsenryhmien ruotsinkielisten osalta lähtökohtaisesti noudatetaan perusmallia

33 Erityistapaukset Harjoittelukoulujen opettajien järjestäytyminen on tarkasteltava erikseen. OPSIA:n jäsenistön järjestäytyminen suorina henkilöjäseninä on jatkossakin perusteltua. Opetusalan ylimmän johdon järjestäytymismalli on tarkasteltava kokonaisuutena siten, että kaikille opetusalan johtoon kuuluville löytyy järkevä tapa järjestäytyä OAJ:öön.

34 Työryhmän esitys hallitukselle
Työryhmä esittää, että OAJ uudistaa järjestörakennettaan. Rakennetta yksinkertaistetaan, kevennetään ja tehostetaan paikalliset erityispiirteet huomioiden. Siirtymävaiheessa järjestörakenteen muutokset ohjataan toteutumaan perusmallin suuntaisesti siten, että siirtyminen tässä asiakirjassa määritellyin edellytyksin perusmalliin voi viimeistään vuoden aikavälillä toteutua. Rahoitusta kehitetään sekä alue- että paikallistasolla siten, että se on tulevan järjestörakenteen näkökulmasta entistä tarkoituksenmukaisempi.

35 Asian käsittely OAJ:ssä
Työryhmä jätti raportin ja sen sisältämät esityksen OAJ:n hallitukselle 3/2015 Hallitus sai asiasta selvityksen kokouksessaan Hallitus päätti asiasta kokouksessaan Työryhmän työ tiedoksi kevätvaltuustolle 2015 Työryhmä jatkaa työtään samalla kokoonpanolla Hallitus käsittelee asiaa uudelleen syksyllä ja tekee esityksen asiasta syysvaltuustolle 2016

36

37 Kiitos mielenkiinnosta!