Vanhuusiän terveyshuolet Masennusta, luulosairautta, ahdistuneisuutta?

Esitys aiheesta: "Vanhuusiän terveyshuolet Masennusta, luulosairautta, ahdistuneisuutta?"— Esityksen transkriptio:

1 Vanhuusiän terveyshuolet Masennusta, luulosairautta, ahdistuneisuutta?
Karjalatalo Pirjo Juhela

2 Ikäihmisen psyykkinen oireilu
Miksi tulisi psyykkistä oireilua arvioida ja luokitella, onko siitä yleensä hyöytyä? Johtaako psyykkisen oireilun arviointi ja luokittelu auttamismahdollisuuksiin? Voidaanko tämän avulla välttää ettemme auttamisyrityksillä pahenna tilannetta? Lisääkö psyykkisen oireilun arviointi ja luokittelu ymmärrystä?

3 hypokondria – konversio – psykosomatiikka - somatisaatio -luulotauti??
masennus? ahdistus - paniikki - pelko? terveyshuoli?

4 Sillä...... Diagnoosista riippumatta
- usein vanhuspotilaat valittavat somaattisia vaivoja (somaattinen diagnoosi joko on olemassa tai ei ole) - usein ongelma on sosiaalinen eristäytyminen ja välttelevä käyttäytyminen Diagnoosista riippumatta

5 Potilaat saattavat valittaa:
’Kyllähän minä liikkuisin jos vain olisin terve’ ' Ei sitä millään pysty mihinkään lähtemään kun päätä huimaa ja on huono olo, jos vaan sais oikeita lääkkeitä! Ja voi kun tulis se vanha kunto niin kyllä minä sitten taas….’ ’Olen aina ollut paremmin tällainen vähän yksinäinen, en mielelläni tule ryhmiin, ei kiinnosta oikein sellainen harrastaminen…. Ja ei sitä millään kun tämä vointi on mennyt vain alaspäin’

6 Tällaiset potilaat taitaa olla tuttuja meille kaikille?
- vaivoina erilaiset somaattiset vaivat - usein päädytään laajoihin laboratoriotestien ja kuvantamisien tekemiseen - löydökset usein vähäisiä - potilas jää usein pettyneeksi tutkimuksiin ja hoitoihin tai - potilaalla on somaattinen diagnoosi mutta hänellä on suuria vaikeuksia tulla toimeen oireittensa kanssa

7 Ja Nämä potilaat ovat hyvin usein terveyspalvelujen suurkäyttäjiä

8 Onko yhteinen tekijä pelko?

9 Itsenäisen selviytymisen voimavarat ja ongelmat
diagnoosi ja sitten sopiva hoito Itsenäisen selviytymisen voimavarat ja ongelmat Sosiaalisten verkostojen voimavarat ja ongelmat Juhela, Mäkelä, Annanmäki, Jolkkonen, 2004

10 Sosiaalisten verkostojen ongelmia
-‘Poltettuja siltoja’ ‘kissanhännänvetoa’ - Syytöksiä, epäilyjä, konflikteja - Kauhutarinoita, epäluottamusta - Turvattomuutta, hylkäämistä - Takertumista, riippuvuutta - Hyväksikäyttöä, kaltoinkohtelua - Palveluissa aukkoja, vaihtuvia ihmisiä - Osaamisessa puutoksia - Resurssien puutoksia

11 Mitkä ovat itsenäisen selviytymisen ongelmia?
On välttämätöntä erottaa kyvyt ja ‘kyvyttömyydet’ – psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset – ja miten ne kytkeytyvät toisiinsa - Usein yli- tai aliarviointeja - Epärealistisia odotuksia potilaalla, omaisilla ja lähettävällä taholla - Helposti sokeutumista tilanteeseen, hoksaamattomuutta, yrittämisen puutetta

12 Ikääntyvän ihmisen uhkakuvia
- sairastumiset (kuolemanvaara) loukkaantumiset - epävarmuus miten toimia nykyajan monimutkaisissa tilanteissa - tulla hyväksikäytetyksi, huijatuksi - tulla kaltoinkohdelluksi, pahoinpidellyksi Joutua muiden autettavaksi - niin ettei kykenisi itse huolehtimaan itsestään

13 Tyypillisellä "terveyshuoli" potilaalla on
- Huoli (preoccupation = distress = pelko?) ruumiillisista tuntemuksista / oireista - Korostunut ruumiillisten tuntemusten tarkkailu - Katastrofointitaipumus ...ja usein pääoire on sosiaalinen eristäytyminen ja välttelevä käyttäytyminen

14 Miten ihminen voi tämän kokea?
ajatukset: ’Mitä minulle tapahtuu?’ ’pyörryn, kuolen, halvaannun, tulen hulluksi, minulla on jokin sairaus, onko se syöpää?mistään ei tule mitään, en kestä näitä vaivoja ja kipuja jne!’ ’Kehossani tapahtuu kauheita!’ ’sydän jyskyttää, pää kohisee, happi loppuu, en saa vedettyä henkeä, näkö sumenee, silmissä vilisee, kylmä hiki nousee pintaan jne!’ ’Tästä on päästävä pois, johonkin turvaan!’ (sairaalaan). Myöhemmin: ’Näitä tilanteita on vältettävä!’ tai ’Mistään ei tule mitään’

15 Vakavasti ottaminen * potilaan tunnekokemuksen validaatio
(tunteen tunnistaminen ja sen arvon ja merkityksen myöntäminen, vaikka se tuntuisi väärältä) tunnistaa potilaan yksilöllinen kokemus ja siihen liittyvät tarpeet * mutta samalla asettaa kuitenkin tarvittavat ja turvalliset rajat (huom. yhtenäinen kohtaamismenettely )

16 Miten ahdistunutta ja pelokasta voisi auttaa ?
- Auttaa näkemään että katastrofia ei tulekaan voidaan saada etäisyyttä - Tukea uskaltautumaan testamaan ja kohtamaan pelottavaa asiaa esimerkiksi: tasapainorata - Auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan oman ruumiin reaktioita esimerkiksi: kehonhahmotus, rentoutus - Lääkityksen avulla rauhoittaa tilannetta - Joissakin tilanteissa voi olla erittäin vaikea auttaa

17 Vanhuspsykiatrisen hoidon tavoitteet
- Pyöröovisyndrooman välttäminen - Yhteistyön lisääminen – vanhusten hoidossa ei koskaan, eikä kukaan selviydy yksin - Ymmärryksen lisääminen Punaisena lankana on potilaan/asiakkaan hyvinvoinnin ja itsenäisen selviytymisen maksimointi

18 Tyypillinen vanhuspsykiatrisen hoidon kulku Peijaksen sairaalassa
tutustuminen, hoidonsuunnittelu, plaan perehdyttäminen hoitoon, sosiaalisten verkostojen kartoitus lääkitys, mahd. tutkimukset – konseptualisaatio potilaan kanssa – ’mistä oikein on kyse’ keskusteluhoito / yksilö- tai ryhmäkeskustelu yksilöllinen fysioterapia / kehonhahmotus, tasapainorata ryhmässä yksilöllinen toimintaterapia / toiminnalliset ryhmät

19 Tyypillinen vanhuspsykiatrisen hoidon
kulku Peijaksen sairaalassa jatkuu... - perhe- ja verkostotyöskentely - potilaan motivoiminen osallistumaan paikallisiin (vanhuksille tarkoitettuihin) toimintoihin esimerkkinä Havu- ja Myyrasti - hoidon lopetus ja jatkonhoidon suunnittelu "saattaen vaihtaminen"

20 Vanhuuden muutokset edellyttävät joustavaa ja aktiivia sopeutumista (adaptaatiota / copingia)
Omissa vaatimuksissa ja normeissa Suunnitelmissa ja tavoitteissa Turvallisuudentunteen saavuttamisessa Kontrollitunteen saavuttamisessa Kykyyn luoda uudenlainen ’vanhuskuva’ itsestään

21 Näiden muutosten heijastukset omakuvaan, josta seuraa (tai ei seuraa) mahdollisuudet uusiin ratkaisuihin (adaptaatioon) Omissa vaatimuksissa ja normeissa Suunnitelmissa ja tavoitteissa Turvallisuudentunteen saavuttamisessa Kontrollitunteen saavuttamisessa Kykyyn luoda uudenlainen ’vanhuskuva’ itsestään

22 Coping/adaptaatio voi tapahtua:
onnistuneesti eli toimivasti (funktionaalisesti) tai vähemmän onnistuneesti eli vähemmän toimivasti (dysfunktionaalisesti) jolloin seurauksena on usein konfliktitilanteita, psyykkistä oireilua ja psyykkistä sairastumista

23 Vähemmän onnistuneita strategioita
’Venytetään’ nuoruutta, tavoitteena selviytyminen omin ehdoin, toisten apuun suhtaudutaan varauksella ’virkeä vanhuus’ – pystytään mihinkä vain (tätä arvostetaan tänä päivänä, tämä strategia toimii jos mukana on kuitenkin realistisuutta ja mukautuvuutta) – kontrollin säilyttäminen itsellä tärkeä vanhukselle - vanhenemismuutosten kieltäminen: epärealistiset näkemykset itsestä ja omasta tilanteesta, tosiasioita ei hyväksytä, usein adaptaatio hyvin dysfunktionaalista aiheuttaen runsaasti konflikteja (’en tarvitse mitään apuja, olen aina pystynyt tekemään kaiken itse, minulla ei ole ongelmia, muut vain keksivät että ongelmia olisi’, ’minä määrään!’)

24 Vähemmän onnistuneet strategiat jatkuu….
’Vanhuus on kamalaa’, tukeutumista toisiin Itsenäinen selviytyminen ja yrittäminen heikkoa, helposti antautuu toisten autettavaksi, välttää riskejä ’En pärjää oikein yksin, mistään ei oikein tule mitään’ (selviytyy, mutta jotenkin säästöliekillä) Vanhenemiseen liittyvät ongelmat ylitsepääsemättömiä katastrofeja, voi huonosti ja olettaa että muut ratkaisisivat ongelmat ’En missään nimessä selviydy yksin, ilman toisten tukea, en voi luottaa omaan selviytymiseeni’ ’Jos olisi terve niin kyllä sitten.’

25 Terve siulai! Vanha suomalainen loitsu:
Jos kuolleita pelkää, niin pitää taaksepäin (seläntaaksi) muka halata (sevätä) ja sanoa: Terve siulai! (sinun laisesi) Suomen kansan vanhat runot kirjasta: Santavuori R.: Loitsu, Kalevalan avain. 2001

26 Eino Leino: Tumma Poika Tuonelta palasi, tuli miesnä hiljaisena pannen päivät päälletyksin niin tulevat kuin menevät, niin paremmat kuin pahemmat; päällimmäiseksi paremmat.