Lapsen kohtaaminen ja kuuleminen Lastenhoitokurssi osio 2.

Esitys aiheesta: "Lapsen kohtaaminen ja kuuleminen Lastenhoitokurssi osio 2."— Esityksen transkriptio:

1 Lapsen kohtaaminen ja kuuleminen Lastenhoitokurssi osio 2.
Kasvatus on persoonallisuuden kehittämistä kasvattajan ja kasvatettavan vuorovaikutuksessa. (kasvatuspsykologia) MUISTA LÄSNÄOLOLISTA Keskustelu: Mitä sinun mielestäsi on lasten kasvatus? Kumpikin osapuoli kasvaa ja kehittyy. Kummallakin on opittavaa toisiltaan. Aikuisella ikänsä ja kokemuksensa vuoksi vastuu vuorovaikutuksen sävystä ja luonteesta (myönteinen, kannustava, tulevaisuuteen uskova).

2 Tavoitteet Osaa ottaa lapseen myönteisen ensikontaktin
Ymmärtää, että hoitaja on juuri lasta varten Ymmärtää lapsen kuuntelemisen ja havainnoimisen merkityksen Osaa kommunikoida eri-ikäisten lasten kanssa

3 KEINUMUMMO Keinumummo Jesse- poika istahtaa, sylihini tähän
KEINUMUMMO Keinumummo Jesse- poika istahtaa, sylihini tähän. Vaistomaisesti alan, keinutella vähän. Istutaan ja jutellaan, keittiössä tässä. Nauretaan ja leikitään, pienen pojan kanssa. Pikkuhiljaa keinuttelen, yhä suuremmasti. Laulelen jo tuutulaulun, ihan hiljaisesti. Silloin Jesse katsahtaa, lapsen silmin, kirkkain: Sinä olet keinumummo, sanoo poika, vilkkain. Paula Tarvainen Jokainen lukee runon hiljaa mielessään. Pohditaan, mitkä tekijät edistävät kohtaamista ja kuulemista tilanteessa. - tunnelma, tunne

4 Mitä on vuorovaikutus? Ihmisten välillä on tiedostamatonta ja tietoista kanssakäymistä eli vuorovaikutusta Vuorovaikutuksessa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa Tietoista vuorovaikutusta kutsutaan kommunikaatioksi tai viestinnäksi Kommunikaatio on puhetta tai kirjoitusta Viestintään kuuluvat eleet ja ilmeet, puheen sävelkulut, tauot, äännähdykset ja hiljaisuus Ei-kielellistä viestintää pidetään usein uskottavampana viestintänä kuin puhetta ENNEN DIAA FLÄPILLE: Aktivoiva kirjoitustehtävä Kirjoitetaan yhteiselle paperille/taululle yhtä aikaa mahdollisimman monta vuorovaikutukseen liittyvää sanaa. Jokainen kirjoittaa ”ajatuksenvirtana” sitä mukaa, kun sanoja tulee mieleen. Sanat jätetään näkyvälle paikalle kurssiosion ajaksi ja niitä alleviivataan sitä mukaa, kun ne tulevat esille dioista tai keskustelusta. Todetaan vuorovaikutuksen olevan monitahoinen ilmiö. ”Silmät ovat sielun peili” –sanonta kuvaa hyvin sitä, että usein pelkkä katse kertoo enemmän kuin sanat. Ja toisaalta sanojen sävy voi vahvistaa tai mitätöidä viestiä. Tai sanojen sävy voi vaikeuttaa itse sanoman kuulemista.

5 Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat mm. itseilmaisu, tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen, ongelmanratkaisutaidot ja kuunteleminen Vuorovaikutustaitoja tarvitaan aina, kun ihmiset kohtaavat toisiansa Näkemyseroja ja erilaisia mielipiteitä saa ja tulee olla, mutta niistä diplomaattisesti viestiminen vaatii taitoa Mitä pienempi lapsi, sitä tiedostamattomampaa hänen vuorovaikutuksensa on  vuorovaikutusta oppii harjoittelemalla Vuorovaikutustaidot kehittyvät läpi elämän Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu Jokaisella on tarpeeksi ”tilaa” ilmaista ajatuksensa ja mielipiteensä pelkäämättä  Dialogi Erilaisuutta ei pyritä tukahduttamaan: jokainen voi olla aidosti oma itsensä ilman naamioita. Opitaan kuuntelemaan loppuun asti. Arkoja ja hiljaisia rohkaistaan mukaan, mutta sallitaan myös vetäytyminen kuuntelijan osaan. Jokainen voisi rohkaistua käyttämään lahjojaan Vuorovaikutusketjutarina Harjoituksessa tavoitellaan hyvään vuorovaikutukseen pääsemistä jatkotarinan avulla. Tarinaa kerrotaan vuoronperään, siten että kerrallaan on kaksi kurssilaista vuorovaikutuksessa ja muut havainnoivat tilannetta. Tarinan jatkaja kuuntelee tarkasti ja hyväksyy kuulemansa tarinan pätkän. Tarvittaessa hän kysyy lisää, jollei ole kokonaan kuullut tai ymmärtänyt kertojaa. Kouluttaja aloittaa tarinan kertomisen esimerkiksi näin: ”olipa kerran MLL:n hoitaja, joka oli kutsuttu tuntemattomaan perheeseen hoitamaan lapsia…” Avaavia kysymyksiä: millainen perhe, missä asuvat, mihin vuorokaudenaikaan, kuinka kauan, mitä keikan aikana tapahtuu…  Mm tämän kaltaisia kysymyksiä ´kuulija´ voi esittää ´kertojalle´. Jokainen ihminen on vuorovaikutuksessa omasta näkökulmastaan käsin. Näkökulmaan vaikuttavat ihmisen oma kulttuuritausta ja elämänkokemukset. Miten tämä tuli esiin äskeisessä harjoituksessa?

6 Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu
Hyväksyminen Rehellisyys Tunneyhteys Havaitseminen Kiinnostus Aktiivisuus Ymmärtäminen Avoimuus Luottamus Milloin nämä toteutuvat parhaiten? Miten helppoa on olla hyvässä vuorovaikutuksessa?

7 Kuuleminen vaatii Halua antaa omaa aikaansa toiselle
Vilpitöntä halua kuulla toisen ajatuksia Toisen ajatusten ja tunteiden hyväksymistä, vaikka ne olisivat erilaiset kuin omat Ymmärtämistä, että tunteet vaihtelevat Toisen ihmisen näkemistä yksilönä, joka elää ja rakentaa itse omaa elämäänsä Lapsi/aikuinen kuulijana-kuunneltavana

8 Ohjeita aktiiviseen kuulemiseen
Osoita kiinnostusta, keskity kuulemiseen Ota katsekontakti Suhtaudu avoimin mielin Älä keskeytä Älä ota heti kantaa Rohkaise toista puhumaan lisää Eläydy toisen maailmaan Tarkista kysymyksillä, ymmärsitkö oikein

9 Kuulija kysyy… Tarkoitatko että…? Tuntuuko että…? Mitä tarkoitat?
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat… Minulle tulee tuosta mieleen… Kertoisitko minulle…? Oletko ajatellut, että…? Miltä se sinusta tuntuu? Ymmärsinkö oikein, että…? Onko asia niin, että…? Aktiivisen kuuntelun harjoitus Jakaudutaan pareittain. Toinen kertoo itsestään haluamiaan asioita vapaasti. Toinen ei kerro itsestään yhtään mitään, vaan kuuntelee ja kyselee aktiivisesti. Vaihdetaan rooleja. Puretaan kokemuksia. Miltä tuntui tulla kuulluksi? Oliko kuunteleminen helppoa?

10 Kontaktin luominen lapsen kanssa ensimmäisen kerran tavatessa
Sanaton viestintä – katse, hymy, kosketus, äänen käyttö, laskeutuminen lapsen kanssa samalle tasolle Lapsen aloitteisiin vastaaminen välittömästi ja lasta tyydyttävällä tavalla Lapselle omat lelut ovat tärkeitä, pyydä esittelemään niitä

11 Lasten oikeudet Yk:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus mm. : olla oma itsensä ja samanarvoinen muiden kanssa elää ja kasvaa omaan tahtiin huolenpitoon ja hoitoon elää turvassa sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa tietää ja saada tietoa leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon

12 Lasten oikeus on aikuisten velvollisuus
Sopimukseen liittyy neljä yleistä periaatetta: Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa Lapsella on oikeus hyvään elämään Lapsen näkemykset on otettava huomioon

13 Vauvan kohtaaminen ja kuuleminen
Vauvan kohtaaminen ja kuuleminen on lähelläoloa Juttele ja pidä taukoja, jotta vauva saa ”vastata” Ilmehdi liioitellusti ja jäljittele hänen suun liikkeitään, tuo omat kasvosi lähelle lasta, älä kuitenkaan säikytä vauvaa! Eläydy vauvan tunteisiin Seuraa vauvan katsetta ja kerro kiinnostavista asioista Havainnoi väsymisen merkkejä ja anna vauvan myös levätä Lähellä vuoden ikää lapsi oppii leikkimään esimerkiksi syömistä ja puuron keittoa, rikasta leikkiä tuoden siihen uusia toimintoja

14 Leikki- ja kouluikäisen lapsen kohtaaminen ja kuuleminen
Lapsen kohtaaminen ja kuuleminen on yhdessä tekemistä Kuvakirjojen katseleminen ja satujen lukeminen Sadutus ja yhteisten tarinoiden sepittäminen Yhdessä piirtäminen Osallistuminen lapsen leikkiin Sadutusharjoitus Pareittain toinen antaa ohjeen ja kirjaa, toinen kertoo sadun. Ohje:”Kerro satu, sellainen kuin itse haluat. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat.”

15 Miten annan kielteistä palautetta lapselle?
Lyhyet lauseet ”Pekka istu alas” Kielteisen palautteen tehokkuus riippuu tavasta, jolla se annetaan Lasta ohjattaessa on hyvä olla lapsen lähellä, katsekontakti! Anna palaute minä - muodossa – otat vastuun omista ajatuksistasi ja käsityksistäsi Anna palautetta sellaisesta asiasta, jolle lapsi voi tehdä jotakin. Tarkista, ymmärsikö lapsi viestisi. Erota henkilö ja hänen käyttäytymisensä toisistaan (”Olet huolimaton” sijaan: ”olet tehnyt tämän asian huolimattomasti”)

16 ”Kun tuntee vahvuutensa, uskaltaa tunnustaa heikkoutensa” (Martti Ahtisaari)
Luottamussuhde lapseen rakentuu sen varaan, että lapsi uskaltaa olla oma itsensä ja paljastaa heikkoutensa Iloitse lapsesta ja anna hänelle paljon positiivista palautetta! Kasvattajan perusasenne lapseen koostuu: Leikkisyydestä, rakkaudesta, hyväksymisestä, Uteliaisuudesta ja empatiasta.