Birgit Autere Ulkoasiainministeriö

Esitys aiheesta: "Birgit Autere Ulkoasiainministeriö"— Esityksen transkriptio:

1 Birgit Autere Ulkoasiainministeriö
”Mistä rahoitusta arktiselle yhteistyölle?” ”Etelä-Suomi ja kestävä arktinen yhteistyö” lokakuuta 2017 Lahti Birgit Autere Ulkoasiainministeriö

2

3 Miksi yhteistyötä arktisilla alueilla?
OECD julkaisi maaliskuussa katsauksen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden osalta. Pohjoisilla alueilla lähtökohtana pitäisi olla kattava infrastruktuuri ja toimiva tiedonsiirto, jonka ohella innovatiiviset digitaaliset palvelut alueille, kun etäisyydet pitkiä ja tuotantokulut korkeat. Maailman talousfoorumi listasi 2017 tulevaisuuden globaaleja trendejä. Global Risks Report 2017, raportti kansainvälisen talouden ja politiikan keskeisistä ongelmista ja riskeistä. Taloudellinen eriarvoistuminen, sosiaalisen vastakkainasettelun kasvu Ilmastonmuutos Kasvava nationalismi World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa Suomi sijalla 10 ja infrastruktuurin osalta sijalla 26.

4 Euroopan pohjoisten alueiden investointitarpeet
Lappi mrd€ Oulun alue mrd€ Kainuun alue mrd€ Norrbotten mrd€ Västerbotten mrd€ Pohjois-Norja mrd€ Murmanskin alue mrd€ Arkangelin alue mrd€ TOTAL 195 bn€

5 Kiinnostus arktiseen yhteistyöhön
Arktinen alue noussut globaalin muutoksen keskiöön: geopolitiikan paluu arktinen liiketoiminta- ja kasvupotentiaali paineet arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseen Koillisväylän rakentaminen matkailun lisääntyminen arktisen ympäristön haavoittuvuus reunaehtona Vakaa, kestävästi kehittyvä arktinen alue on Suomen ja EU:n intresseissä. Kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä tarve jatkuvalle dialogille säilyy. Toistaiseksi arktinen yhteistyö pysynyt pitkälti vastakkainasettelun ulkopuolella.

6 Mitä EU rahoittaa? Alueiden ja kaupunkien kehittäminen
Mitä EU rahoittaa? Alueiden ja kaupunkien kehittäminen Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Maatalous ja maaseudun kehittäminen Meri- ja kalastuspolitiikka Tutkimus ja innovointi Humanitaarinen apu

7 EU-rahoituksen saanto haasteena
EU-rahoituksen merkitys suurempi jatkossa. Suomen hallitus leikannut koulutus- ja tutkimusrahoituksesta. TEKES:in innovaatiorahoitusta vähennetty satoja miljoonia euroja. Seurauksena suomalaiset ajautuvat hakemaan enemmän EU-rahoitusta. Kilpailu koventunut EU-rahoituksesta. Taustalla EU-alueen taantuma, joka leikannut muidenkin jäsenmaiden tutkimusrahoja. Perinteisesti suomalaisten tahojen EU-rahoituksen saanto ollut kohtalaista. EU jakaa Horisontti 2020-ohjelmasta n. 80 mrd. euroa vuosina Suomalaisten saanto 13,1% (EU-keskiarvo 14,4 %) ts. alle keskiarvon. Trendinä rahoituksen pirstaloituminen. Rahoitusta haettava eri lähteistä.

8

9 EU-rahoituksen päällekkäisyys
Itämeren alueen rahoitus esimerkkinä: Rahoitusta tulee lukuisista eri lähteistä: Interreg Baltic Sea Region Programme, Central Baltic Programme ja South Baltic Programme. Itämeri-hankkeita rahoitetaan myös kansallisista rakennerahasto-ohjelmista sekä esimerkiksi Horizon 2020, Life, Connecting Europe Facility-ohjelmista, maaseuturahastosta, meri- ja kalatalousrahastosta, samoin kuin CBC-ohjelmista, pohjoisen ulottuvuuden rahoituksella, alueneuvostojen kuten CBSS:n omasta rahoitusinstrumentista, Bonus-tutkimusohjelmasta jne. Arktisen alueen rahoitus tulevalla rahoituskaudella?

10 EU kanavoi ulkorajoilleen 1 mrd euroa rajat ylittävien ohjelmien kautta. Yli 30 maata ja 160 aluetta mukana yhteistyössä. Kaikkiaan EU:n ENI-ulkosuhdeinstrumentin koko on 15 mrd. euroa.

11 EU-ohjelmien painopisteet
Ohjelmat perustuvat kansallisiin/aluestrategioihin keskeisiä toimintalinjoja: innovaatiotoiminta yrittäjyys elinkeinotoiminta, erityisesti pk-sektori ympäristö liikenne

12 Alueellisen yhteistyön rahoitusmekanismeja
Alueneuvostot  Arktinen neuvosto (AN) - Project Support Instrument (PSI) Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) - Project Support Facility (PSF) Pohjoismaiden ministerineuvosto (NCM) – useita rahoitusohjelmia Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC) – ei omaa rahoitusvälinettä Pohjoinen ulottuvuus Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden (NDEP) rahasto Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden (NDPTL) rahasto

13 EU:n ohjelmarahoitus arktisella alueella 2014-2020
EU:n ohjelmarahoitus arktisella alueella Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR); Euroopan sosiaalirahasto (ESF) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (EARDF) Pohjoinen Interreg V A -ohjelma Kolarctic CBC -ohjelma Karelia CBC -ohjelma Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC -ohjelma Pohjoinen Periferia ja Arktis (NPA) –ohjelma Lisäksi Keskisen Itämeren ohjelma Interreg Itämeren alueen ohjelma Interreg Europe –ohjelma

14 Pohjoismaiden ministerineuvosto
Pohjoismaiden ministerineuvosto Arktinen yhteistyöohjelma vuosibudjetti n. 10 miljoonaa DKK arktisilla alueilla toteuttavat hankkeet vuosittainen avoin haku (avoimen haun lisäksi arktiseen ohjelmaan kuuluu poliittisten prioriteettien budjetti) PMN:n Arktinen ohjelma vuosille painottaa biotaloutta, kiertotaloutta, ympäristöä, ilmastoteknologiaa ja digitalisaatiota. PMN:n muut hakuohjelmat: Luoteis-Venäjän yhteistyöohjelma Yhteistyöohjelma kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien tukemiseksi Luoteis-Venäjällä Itämeren alueen kansalaisjärjestöohjelma   

15 UM:n Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön rahoitus (IBA)
1,8 milj. euroa vuonna 2017 määrärahalla tuetaan Suomen kansallisia tavoitteita monenvälisessä alueellisessa yhteistyössä arktisella ja Itämeren alueella tällä hetkellä painopisteenä Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta tukevat hankkeet käyttö hankintalain mukaan ministeriöiden esitysten pohjalta, ei valtionapua

16 Esimerkkejä IBA-hankkeista
Suositukset hyvistä ympäristövaikutusten arviointikäytännöistä arktisilla alueilla Arktinen opettajankoulutus tasavertaisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden tukijana Yksi Arktis – yhteinen terveys: eläinten ja ihmisten terveys muuttuvassa ilmastossa Arktisen merellisen turvallisuuden yhteistyön kehittäminen Arktisen neuvoston musta hiili ja metaani -asiantuntijatyö

17 Kansainväliset rahoituslaitokset arktisilla alueilla
  Kansainväliset rahoituslaitokset arktisilla alueilla Euroopan investointipankki (EIB) tukee toiminnallaan EU:n poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Painopisteinä Euroopan laajuiset liikenne- ja viestintäverkot, energiasektori, pk-yritykset, innovointi, osaaminen, ympäristö ja strateginen infrastruktuuri. Pohjoismaiden investointipankki (NIB) on monenkeskinen rahoituslaitos, jonka omistaa kahdeksan jäsenmaata: Tanska, Viro, Suomi, Islanti, Latvia, Liettua, Norja ja Ruotsi. NIB rahoittaa yksityisiä ja julkisia projekteja jäsenmaissa ja niiden ulkopuolella. NIB:llä 500 milj. euron suuruinen arktinen rahoitusmekanismi investointeja varten energian, liikenteen ja pk-sektorin saralla. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) on erikoistunut pienten ja keskisuurten ympäristöhankkeiden rahoitukseen mm. arktisilla alueilla.

18 Euroopan Strategisten Investointien Rahasto
ESIR:n avulla pyritään saamaan liikkeelle 315 mrd. euroa investointeihin Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Toimii Euroopan investointipankin (EIB) yhteydessä. EU:n tavoitteena on yksityisten investointien määrän lisääminen, talouskasvun nopeuttaminen ja työllisyyden parantaminen. Rahoitus soveltuu teollisuusyrityksille, pk-yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille. Myös julkisen ja yksityissektorin yhteishankkeet sekä yritysten tutkimus- ja kehityshankkeet mahdollisia. Pääosa rahoituksesta, 75%, on tarkoitus kohdistaa infrastruktuuriin ja uusiin teollisiin investointeihin ja 25% pk-yrityksille. Suomalaiset hakeneet vähän rahoitusta Euroopan investointiohjelmasta investointeihin, kilpailukyvyn kohentamiseen ja talouskasvun tukemiseen. Vuonna 2016 EIB lainasi Suomelle 2,2 mrd euroa; 44 % ympäristöön, 36 % infrastruktuuriin ja 12 % innovaatioihin.

19 Euroopan Strategisten Investointien Rahasto (ESIR)
ESIR-rahoitusta voivat hakea: kaikenlaiset ja -kokoiset suomalaiset yritykset ja muut yhteisöt sekä pk-yritykset välittäjien kuten OP Ryhmä kautta (jos täyttävät ESIRin toimialakriteerit) julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset sekä julkisia palveluita tuottavat yhtiöt rahoitusta edelleen välittävät kansalliset kehityspankit, välittäjänä toimivat rahoituslaitokset, pääoma- ja velkarahastot investointijärjestelyt, joilla mahdollistetaan sellaisten hankkeiden tai sektorien rahoitus, joille ei vielä ole sopivia suoria instrumentteja tai välittäjäorganisaatioita tai neuvontapuhelin

20 Rahoitukseen liittyviä aloitteita
Arktisen strategian päivityksen toimenpidesuunnitelmassa linjataan "Suomi vaikuttaa EU:n rahoitusmahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen.” Tämän linjauksen toteuttamiseksi pitäisi olla joustava kansallinen rahoitusinstrumentti, joka tarjoaisi hankevalmistelurahaa EU-hankkeita varten. Keskustelua EU:n ja PMN:n yhteisestä ”Arctic Europe Seed Money Facility’” perustamisesta arktisia investointiprioriteetteja varten. Arktinen ”SLUSH”-tapahtuma, jotta EU-rahoitteiset ohjelmat, kansainväliset ja kansalliset rahoituslaitokset, investointiohjelmat, rakennerahastot ja yksityissektorin rahoitus saadaan kohtaamaan investointiprioriteettien/keskeisten hankkeiden toteuttamiseksi arktisilla alueilla.

21 Rahoituksen haku Panostus vahvaan hankesuunnitteluun
Konseptin pitää olla selkeä ja toimiva Strateginen kumppanuus keskeinen tekijä, pohjautuu osapuolten vahvaan osaamiseen ts. konsortioiden rakentaminen EU-hauissa huomioitava EU:n strategiat ja muut politiikkalinjaukset ja osoitettava relevanttisuus ao. kehitys/tutkimushaasteeseen, johon pyritään vastaamaan    Winston Churchill: "Success is a failure after failure without losing enthusiasm.“

22 Kiitos!