VANHUSNEUVOSTOTAPAAMINEN

Esitys aiheesta: "VANHUSNEUVOSTOTAPAAMINEN"— Esityksen transkriptio:

1 VANHUSNEUVOSTOTAPAAMINEN
Varsinais- Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi Aluesuunnittelija Marja Takala/ 2018

2 Muistisairaudet − uusi kansantauti
Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja - taloudellinen haaste Suomessa. Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta. Arviolta noin 200 000 henkilöllä tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Vuonna 2013 noin 100 000 henkilöä kärsi lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeasta dementiasta. Työikäisistä muistisairauksia on noin 7 000:lla. Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Muistisairauksien Käypä hoito -suositus tarjoaa kansalliset ohjeet muistisairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Lähde: Duodecim, Käypähoito-suositus

3 Arvio muistisairaiden ihmisten määrän kehityksestä Suomessa vuosina 2000-2030
Lähteet: Tilastokeskuksen väestölaskennat 2000 ja 2010, väestöennuste 2012 Muistisairauksien Käypä hoito –suositukset , Duodecim Sulkava: Dementia. Terveyskirjasto.fi, Duodecim Hänninen & al (2002) ”Prevalence of mid cognitive impairment: a population-based study in elderly subjects”, Axta Neurologica Scandinavica 2002:106, s Muistisairauksien esiintyvyyden arviointi ei ole aivan yksinkertaista. Tämän esityksen tiedot muistisairauksien esiintyvyydestä perustuvat 2000-luvun puolivälissä tehtyihin arvioihin. Väestön ikääntyessä muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten määrä tulee kasvamaan. Tämänhetkinen arvio perustuu seuraaviin lähteisiin: - Tilastokeskuksen väestölaskelmaan (vuosilta 2000 ja 2010) ja väestöennusteeseen 2012 (vuosien 2020 ja 2030 osalta) - Raimo Sulkavan kokoamiin kertoimiin keskivaikean/vaikean dementian esiintyvyydestä (Duodecim, terveyskirjasto.fi, Dementia, Suomalaisten terveys, , Raimo Sulkava, taulukko 1.) Lievän kognitiivisen heikentymän esiintyvyys perustuu Hänninen & al 2002 artikkeliin ”Prevalence of mid cognitive impairment: a population-based study in elderly subjects”, Axta Neurologica Scandinavica 2002:106, s Artikkelin mukaan lievää kognitiivista heikentymää (Mild Cognitive Impairment, MCI) esiintyy 5,3 % vuotiaista tutkituista henkilöistä. Tutkimuksen aineistona oli 1150 satunnaisesti valittua –vuotiasta suomalaista. Tässä diassa yli 60-vuotiaiden määrä (väestölaskelmien ja väestöennusteen perusteella) on kerrottu kertoimella 0,053. Oletuksena on, että myös yli 76-vuotiailla lievän kognitiivisen heikentymän esiintyminen olisi samansuuntainen kuin –vuotiailla. Lievän kognitiivisen heikentymän esiintyvyydestä on esitetty myös paljon suurempia arvioita. Viramo & Sulkava (2010) esittävät yhteenvetona eri tutkimuksista, että % yli 60-vuotiaista on muistitestein havaittavaa lievää kognitiivista heikentymää. Isot erot eri arvioiden välillä johtuvat mm. käytetyistä tutkimustavoista ja aineiston ikäjakaumasta (Muistisairaudet. Duodecim 2010, s. 30). HUOM. Muistiliiton arvioon sisältyy myös työikäisten muistisairauksiin sairastuneiden määrä. Arvioperusteita tutkitaan tälläkin hetkellä ja tietoja päivitetään jos ne tarkentuvat. Käsitteistä: Esiintyvyydellä tarkoitetaan tautia sairastavien henkilöiden osuutta väestössä. Osuus ilmoitetaan yleensä prosenttilukuna (esim. muistisairauksien esiintyvyys yli 65-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on 5-9 %, esiintyvyyden kasvaessa iän myötä). Lähteenä kannattaa tutustua myös: Viramo & Sulkava: Muistisairauksien epidemiologia. Teoksessa: Muistisairaudet. Duodecim 2015.

4

5 Yhteiskunnan haasteita
Pitkää työuraa haastavat muun muassa stressi, uupumus, masennus, päihteet, aivoverenkiertosairaudet (AVH), valtimotautien vaaratekijät ja etenevät muistisairaudet. noin 7 000 työikäisellä on etenevä muistisairaus. Itsenäistä arkea vaikeuttavat seuraavat yleisimmät etenevät muistisairaudet: Alzheimerin tauti (AT) 70 %:ssa tapauksista AVH 15–20 %:ssa tapauksista edellä mainitut yhdessä (AT + AVH) 10 %:ssa kaikista tapauksista.

6 Aivoterveys ja muistisairauksien ehkäisy – Hyte-haaste kunnille
Muistioire tulee tunnistaa mahdollisimman varhain. Muistisairauksia voidaan ehkäistä ja aivoterveyttä voidaan hoitaa! Aivojen terveyden edistäminen ja muistisairauksien ehkäisy on jokaisen tehtävä. Aivoterveelliset elämäntavat on hyvä omaksua vauvasta vaariin!!

7 Aivoterveyden edistäminen
Aivojen suojelu on otettu huomioon yhteiskunnan kaikilla sektoreilla Ihmisten tietoisuus aivojen terveydestä on kasvanut ja he saavat tukea aivojensa terveyden vaalimiseen. Työelämässä tunnistetaan uupumisen ja kuormittuneisuuden ongelmat ajoissa ja niihin puututaan ennakoiden.

8 Mihin kannattaa kustannusten säästämiseksi panostaa?
Varhaiseen diagnosointiin Vain 1% kokonaiskustannuksista tulee dg-prosessista2 ”Kallein muistipotilas on diagnosoimaton muistipotilas”3 Muistisairauslääkitys voi viivästyttää laitoshoitoon siirtymistä jopa 8kk4 Varhaisella diagnosoinnilla ja nykyisillä lääkehoidoilla on mahdollista hidastaa potilaan siirtymistä vaikeaan taudin vaiheeseen jopa 5 kk6 Jo noin 10%:n vähentyminen pitkäaikaishoidon tarpeessa riittää nettosäästöjen syntymiseen6 Kuntoutussuunnitelmaan ja nimettyyn tukihenkilöön Kuntoutukseen panostamalla voidaan ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä viivästää noin 2kk:lla4 Hyvä seuranta voi viivästyttää laitoshoitoon siirtymistä 2kk:lla4 Intensiivinen, omaishoitajiin kohdistettu ohjaus ja neuvonta viivyttävät kaikissa muistisairauden vaiheissa olevien pitkäaikaishoidon tarvetta keskimäärin vuodella7 Yksinäisyyttä lievittämällä voidaan laitoshoidon aloittamista siirtää noin kuukaudella4 Ennaltaehkäisyyn Alzheimerin taudin ilmaantuvuuden viivästyttäminen 5 vuodella puolittaa taudin vallitsevuuden väestössä 50 vuoden aikana1 ”Kallein muistipotilas on diagnosoimaton muistipotilas” (kustannukset tulevat mm. hallitsemattomasta soster-palvelujen käytöstä sekä muistisairauslääkityksen potentiaalisen hyödyn menettämisestä) LÄHTEET 1Brookmeyer, Ron – Gray, Sarah - Kawas, Claudia 1998: Projections of Alzheimer's Disease in the United States and the Public Health Impact of Delaying Disease Onset. American Journal of Public Health, vol. 88, Jorm, AF – Dear, KB – Burgess, NM 2005: Projections of future numbers of dementia cases in Australia with and without prevention. Australian & New Zealand journal of Psychiatry, vol. 39, 2Erkinjuntti, Timo – Viramo, Petteri 2010: Varhaisen taudinmäärityksen merkitys. Teoksessa: Muistisairaudet. Duodecim. 3STM 2012: Kansallinen muistiohjelma Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. 4Sulkava, Raimo – Finne-Soveri, Harriet – Laakkonen, Marja-Liisa – Eriksson, M. – Aejmelaeus, Riitta 2007: Dementiahoitoa Helsingissä vuoteen Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. 5Getsios – Blume – Ishak – Maclaine – Hernández 2012: An economic evaluation of early assessment for Alzheimer’s disease in the United Kingdom. Alzheimer’s & Dementia 2012; 8: 6Banerjee – Wittenberg 2009: Clinical and cost effectiveness of services for early diagnosis and intervention in dementia. International Journal of Geriatric Psychiatry 2009; 24: 7Juva, Kati – Voutilainen, Päivi – Huusko, Tiina – Eloniemi-Sulkava, Ulla 2010: Pitkäaikaishoitoon joutumisen vaaratekijät ja ympärivuorokautinen hoito. Teoksessa: Muistisairaudet. Duodecim.

9 Ennaltaehkäisyn tavoitteena muistisairauden puhkeamisen viivästyttäminen
Pystymme viivästyttämään AT:n puhkeamista 5-7 vuodella, jos riskitekijät hoidettu keski-iästä lähtien. Viivästyttämällä elintapamuutosten avulla muistisairauden puhkeamista viidellä vuodella voimme puolittaa sairastuneiden määrän viidessäkymmenessä vuodessa. Tämä selittyy ”luonnollisella poistumalla”, eli sillä, että ihminen ehtii kuolla muista syistä ennen sairastumistaan muistisairauteen. (Brookmeyer ym. 1998) Lukuohjeet kaaviolle: Kaavion alajanalla on viidenkymmenen vuoden aikajana. Vasemmassa reunassa on vuoden 1997 tilanne muistisairaiden ihmisten määrässä Yhdysvalloissa. Huom! Määrät eivät siis ole suoraan verrannollisia Suomen tilanteeseen, mutta muistisairaiden ihmisten lukumäärän kasvu tulee lähivuosikymmeninä olemaan samansuuntainen Suomessakin. Vaaleansinistä eli ylintä ”hyppyriä” seurataan, jos tilanne säilyy ennaltaehkäisyn kannalta ennallaan (huom! lähtötilanne v.1997) – eli ei siis tartuta ennaltaehkäisyn mahdollisuuksiin, vaan eletään kuten ennenkin. Vaaleanvihreä eli alin ”hyppyri” taas kuvaa sitä, jos pystyisimme väestönä ennaltaehkäisyn keinoin (kuvattu aiemmissa dioissa) siirtämään sairauden puhkeamista yksilöillä viidellä vuodella. Tällöin muistisairaiden määrä puolittuisi verrattuna ylimpään ”hyppyriin”, sillä moni ehtisi elää elämän loppuun asti ilman muistisairautta.

10 Keskimääräiset vuosikustannukset muistisairauden vaikeusasteen mukaan (MMSE)
Lievä muistisairaus Vaikea muistisairaus Muistisairauksien aiheuttamat kustannukset jakautuvat läheisten, sairastuneiden sekä yhteiskunnan maksettaviksi eri tavoin sairauden eri vaiheissa. Lievässä ja keskivaikeassa vaiheessa hoidon kokonaiskustannuksista ¾ aiheutuu lähiyhteisölle (sairastuneelle ja omaisille) ja vaikeassa vaiheessakin vielä 1/3. (Lähde: Martikainen, Janne – Viramo, Petteri – Frey, Hannu 2010: Muistisairauksien terveystaloudellinen merkitys. Teoksessa: Muistisairaudet. Duodecim.) Selityksiä kategorioille ja termeille Yhteensä: kaikki alemmat kategoriat yhteensä Omaishoito: Omaishoitajilta kysyttiin kuinka paljon he olivat poissa töistä ja tälle laskettiin arvo keskimääräisten palkkakulujen kautta. Menetetylle vapaa-ajalle laskettiin arvoksi 3 euroa tunnilta (aiempien tutkimusten pohjalta) Lääkkeet: tutkimushetken lääkehintojen mukaan MMSE: (Mini-Mental State Examination) – MMSE on muistia ja toimintakykyä mittaava testi, joka on yleisessä käytössä arvioitaessa älyllisen toimintakyvyn, kuten muistin, heikentymistä. Taustatietoa tutkimuksesta Tutkittavana 272 potilasta ja heidän läheistään kuudelta muistiklinikalta (memory clinics) Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa. Alkuvaiheessa suoritettiin kysely ja sen jälkeen tehtiin jatkovierailut kuuden ja kahdentoista kuukauden jälkeen. Suomesta tutkijoina Hilkka Soininen ja Merja Hallikainen Keskeiset tulokset: Hoivan ja omaishoivan kulut nousivat sairauden vaikeusasteen noustessa. Lääketieteellisen hoidon kulut eivät olleet merkittävästi sidoksissa sairauden vaikeusasteeseen. Myös haastava käyttäytyminen lisäsi tutkimuksen mukaan kustannuksia selvästi. Jos omaishoitajien työlle arvioitaisiin hinta, olisi se noin kolmannes kaikista kustannuksista Artikkelissa hinnat ilmoitettu Ruotsin kruunuina. Tätä kuviota varten ne on muutettu euroiksi vuoden 2006 keskimääräistä kurssia käyttämällä (1 EUR = 9,2544 SEK), lähde Euroopan keskuspankki, Lähde: Jönsson L et al. Determinants of Costs of Care for Patients with Alzheimer’s Disease. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21:

11 Kansallinen muistiohjelma 2012-2020 Tavoitteena muistiystävällinen Suomi
KANSALAINEN AIVOTERVEYS On elämän mittainen asia Muistisairaudet koskettavat kaikkia – ASENNE RATKAISEE HYVÄ ELÄMÄNLAATU: Oikea-aikainen tuki, hoito, kuntoutus ja palvelut TUTKIMUS-TIEDON ja OSAAMISEN vahvistaminen KUNNAT, KUNTAYHTYMÄT STM, THL Mikä on kansallinen muistiohjelma? Muistisairauksien merkitys kansanterveyden ja -talouden kannalta kasvaa ja yhtenä varautumisen välineenä Suomeen laadittiin kansallinen muistiohjelma julkistettu ohjelma valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä ja sen tavoitteena on rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi. Kansallinen muistiohjelma tukee kuntia ja kuntayhtymiä varautumaan muistisairaiden ihmisten määrän kasvuun. Kansallisen muistiohjelman toimeenpano kytkeytyy meneillään olevien lainsäädäntöhankkeiden ja ohjelmien toimeenpanoon, mutta vastuuta muistiystävällisen Suomen luomiseksi on jaettu myös kansalaisjärjestöille. Kansallinen muistiohjelma tukeutuu neljään kivijalkaan, jotka on kuvattu tässä diassa. Miksi muistiohjelma on Muistiliitolle ja jäsenyhdistyksille tärkeä? Luo vision muistiystävällisestä Suomesta Ohjelma on muistisairaiden ihmisten ja heidän omaisten hoidon ja huolenpidon kokonaisuus, jota ollut tekemässä laaja joukko asiantuntijoita Muistisairaudet nähdään ohjelmassa kansantautina, joiden ilmaantuvuutta voidaan vähentää terveyden edistämisen keinoin. Muistisairailla ihmisillä on oikeus aktiiviseen toimintaan, osallisuuteen ja kuntoutukseen Kolmas sektori mukana täydentämässä kuntien tarjoamaa toimintaa ja tukea, ei korvaamassa JÄRJESTÖT Lähde: Kansallinen muistiohjelma Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10

12 AIVOTERVEYSLÄHETTILÄSTOIMINTA

13 Muisti-ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö-opaskirja
FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Uusi_o pas_auttaa_huomioimaan_ikaanty neid(48042)

14 KYSYMYKSIÄ? Miten tavoitamme ikäihmiset parhaiten? - infokanava- tiedottaminen - yhteistyömuodot - konkreettinen toiminta Mitä neuvostot toivovat järjestöiltä? - helposti lähestyttävä, matala kynnys

15 KIITOS! KIITOS!