MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA !

Esitys aiheesta: "MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA !"— Esityksen transkriptio:

1 MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA !
UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA ! Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen FT Hannu Kautiainen Prof. Reijo Tilvis Prof. Timo Strandberg

2 Vanhustyön keskusliiton koordinoima ja Kelan rahoittama muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen tutkimus

3 Lähtökohtia omalle tutkimukselle…
Liikunnalla saattaa olla myönteistä vaikutusta liikuntakykyyn, kognitioon ja masennukseen Muistisairauden edetessä sitä sairastavan liikuntakyky heikkenee: Muistisairauksissa liikkuminen muuttuu jäykäksi Ihminen laihtuu ja lihaskadon myötä hän haurastuu (frailty) ja tulee kaatumisriskejä Kuitenkin muistisairaat ovat pitkälti jääneet perinteisen kuntoutuksen ulkopuolelle

4 Tutkimuksen tavoite Selvittää, voiko liikunnallisella harjoittelulla parantaa/ hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä muistisairailla?

5 Tutkittavat Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia ikäihmisiä (yli 64 v.) yhteensä 210 eli Tutkimusta tarjottiin KELAn Alzheimer lääkekorvausta saavien rekisterin potilaille, joilla puoliso asuu samassa osoitteessa Helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia Pystyy liikkumaan omatoimisesti, apuvälinein tai ilman Haurastumisen merkkejä (frailty) (=kaatuminen, laihtuminen, kävelyn hidastuminen)

6 Tutkittavat kuntoutusmuodot
Kotona tapahtuva, muistisairaiden fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu 2 x 1t/vk 12 kuukauden ajan Päiväkuntoutusyksikössä tapahtuva, dementian fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus ryhmissä 2 x 4t/vk ad 12kk Kontrolli = normaalissa hoitojärjestelmässä tapahtuva hoito, liikunta- ja ravitsemusohjeet Kuntoutusryhmäläiset arvioi geriatri

7 Tutkimuksen kulku Kelan Alzheimer rekisteristä satunnaisotanta: puoliso asuu samassa osoitteessa (Hki, Espoo, Vantaa N=1500) Kriteerit täyttävät N=210 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Randomointi Kotikuntoutus N=70 Päiväkuntoutus N=70 Kontrolli N=70 Interventio Yht. 12kk 3kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 6kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 12kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset; terveyspalveluiden käyttö, laitoksiin joutumiset, kuolemat 24kk

8 Lähtötilanne

9 LÄHTÖTILANNE - MUISTISAIRAAT
Ryhmäkuntoutus (N=70) Kotikuntoutus (N=70) Kontrollit Ikä 78 Miehiä (%) 64 57 63 Muistisairauden vaikeusaste (%) Lievä Keskivaikea Vaikea 33 53 14 34 43 23 35 54 16 Vakavien sairauksien määrä 2.5 2.6 3.0 Lääkemäärä 6.4 6.6

10 Entä tuloksia?

11 Toimintakyky 12 kk seurannassa …
Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään ero alkoi näkyä 6kk kuntoutuksen jälkeen ja oli vielä selvempi 12 kk kohdalla Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut yhtä selväksi

12 Komplikaatiot Kaatumiset vähenivät puoleen kuntoutusta saaneilla, vaikkakaan murtumissa tai lonkkamurtumissa ei ollut eroja ryhmien välillä Liikunnallinen kuntoutus oli turvallista muistisairaille

13 Liikuntaan sitoutuminen oli parempaa kuin missään aikaisemmassa tutkimuksessa!
Kotikuntoutujat sitoutuivat erittäin hyvin hoitoon. Osallistumiskertojen mediaani 81/89. Ryhmäkuntoutuksesta jäi heti pois 9 henkilöä. Osallistumiskertojen mediaani 75/89. Heikompi sitoutuminen laimensi ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuutta

14 Omaishoitajat.. Ei eroja kuormittuneisuuden, depression tai RAND-36:n muutoksissa ryhmien välillä 12 kk kohdalla Omaishoitajat kokivat kuntoutuksen tarvetta (96%), olivat erittäin tyytyväisiä kuntouttajien ammattitaitoon (100%), palvelun sujuvuuteen (100%) kokivat kuntoutuksen hyödylliseksi muistisairaille (98%)

15 Miten kuntoutus vaikutti sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön?
Vertailuryhmän palveluihin keskimäärin €/ omaishoitoperhe/ henkilövuosi Ryhmäkuntoutusryhmässä vastaava luku oli €/ omaishoitoperhe/henkilövuosi Ero vertailuryhmään p= 0.031 ryhmäkuntoutuskulut 7194€/henkilö/vuosi Kotikuntoutusryhmässä €/ omaishoitoperhe/ henkilövuosi Ero vertailuryhmään p=0.13 Kotikuntoutuskulut 5994€/henkilö/vuosi

16 Päätelmät Kotona tapahtuva, Alzheimerin tautia sairastavan ja hänen omaishoitajansa tarpeisiin räätälöity liikunnallinen kuntoutus hidastaa toiminnanvajeiden etenemistä ilman että se lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia. Kumpikin kuntoutusmuoto vähensi kaatumisia ja oli turvallista. Tutkimus tuotti uuden kustannus-vaikuttavan mallin kotona asuvien muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemiseen.

17 Tutkimuksen toteutus Hanketta koordinoi Vanhustyön keskusliitto
Päärahoittaja on Kela; muut rahoittajat VTKL, Sohlbergin säätiö, Frimurarstiftelsen Interventiot toteutti Suomen Fysiogeriatria ja Oulunkylän kuntoutussairaala Tutkimuksen toteuttavat Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat