kokeiluun/pilotointiin osallistuvat kehittämisyksiköt: ?

Esitys aiheesta: "kokeiluun/pilotointiin osallistuvat kehittämisyksiköt: ?"— Esityksen transkriptio:

1 kokeiluun/pilotointiin osallistuvat kehittämisyksiköt: ?
Pilotin/kokeilun nimi: Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen –yhteinen kokeilu erityis- ja vaativantason kanssa kokeiluun/pilotointiin osallistuvat kehittämisyksiköt: ? Kokeilun ajanjakso: Kevät 2018 Yhteyshenkilöt: Lape opiskeluhuolto: Kati Wilska-Seemer ja Sari Niemi; Lape Erityis- ja vaativataso: Virve Edlund ja Leena Männistö Lyhyt kuvaus pilotista/kokeilusta: Pilotissa kehitetään yhtenäistä tapaa poissaolojen seuraamiseen ja niihin puuttumiseen esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Tilanteissa missä tarvitaan koulun ulkopuolisia tukitoimia, kokeillaan yhteistä mittaria kouluhaluttomuuteen, tehostetaan olemassa olevien interventioiden suunnitelmallista käyttöä ja sujuvaa palvelupolkua erityistason palvelujen kanssa. MITÄ? Mitä kokeilulla halutaan muuttaa MIKSI? Nykytila MITEN TOTEUTETAAN? Toimenpiteet MITEN ARVIOIDAAN? Arviointikysymykset MITÄ SITTEN? Juurruttaminen Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen vaihtelee yksiköiden välillä. Yhdenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta poissaoloihin puuttumiseen. Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa sujuvaksi Yhteisten mittareiden käytön lisääminen Poissaoloihin puuttumisen malleja on kuntakohtaisesti tehty. Ne ovat erilaisia eri kunnissa ja niiden toteutuminen vaihtelee. Kehittäjäyksiköille tehdyssä kyselyssä (9/2017) 18 % ilmoitti, että, oppilaitokselta puuttuu toimiva poissaoloihin puuttumisen yhteistyömalli. Arviointi ja mittarointia tehdään satunnaisesti ja päällekkäin, interventiota ei tehdä suunnitelmallisesti Yhtenäinen tapa toimia tilanteessa, missä opiskelija on pois koulusta. Poissaolojen seuranta ja reagointi sovitun kuvauksen mukaan Kokeillaan koulukieltäytymismittaria, tavoitteena ns. juurisyyn löytyminen ja avun oikea kohdentaminen Koulukieltäytymiskyselyn käännös ja kokeilu Kootaan käytössä olevat interventiotyypit esim. koulukieltäytymiskyselyn interventiotyyppi luokituksen pohjalle, luodaan ns. interventiovalikko Miten oppilas ja huoltajat kokivat toimintamallin? Vähenivätkö poissaolot? Vähenikö päällekkäinen työ? Hyödyt/haitat? Mitä otettava huomioon jatkossa? Mittarin kokeilun arviointi: Lapsi , nuori ja perhe saavat tarpeenmukaista apua oikeaan aikaan. Lapsi tai nuori jatkaa koulunkäyntiä ja säilyttää kehitystasonsa mukaisen toimintakyvyn. Apua saa oikea-aikaisesti koulusta. Esh:n lähetteet vähenevät. Lastensuojelun tarve vähenee.  Koulupudokkuuteen puuttumisen malli käyttöön kaikissa koulussa Koulukieltäytymiskyselyn validointi ja ottaminen systemaattiseksi työvälineeksi poissaoloihin puuttumisessa Maakunnallinen ja paikallinen interventiovalikko (esim. sähköinen) käyttöön ammattilaisille ja täydennettäväksi

2 Kokeiluun/pilotointiin osallistuvat kehittämisyksiköt: ?
Pilotin/kokeilun nimi: Nuorisopsykiatrisen geneerisen arviointivälineen kehittäminen ja kokeilu–yhteinen kokeilu erityis- ja vaativan tason ja opiskeluhuollon kanssa Kokeiluun/pilotointiin osallistuvat kehittämisyksiköt: ? Kokeilun ajanjakso: Kevät 2018 Yhteyshenkilöt: Minna Nikula, Marjaana Karjalainen ja Virve Edlund, LAPE erityis- ja vaativa taso, Petra Korkiakoski, LAPE opiskeluhuolto Lyhyt kuvaus pilotista/kokeilusta: Pilotissa kehitetään geneerinen perustason nuorisopsykiatrinen arviointiväline, joka on eri ammattiryhmien käytettävissä peruspalveluissa (horisontaalinen integraatio) sekä peruspalvelut-erikoissairaanhoito -yhteistyössä MITÄ? Mitä kokeilulla halutaan muuttaa MIKSI? Nykytila MITEN TOTEUTETAAN? Toimenpiteet MITEN ARVIOIDAAN? Arviointikysymykset MITÄ SITTEN? Juurruttaminen Tavoitteena on kehittää yhteistyössä erikoissairaanhoito-peruspalvelut –toimijoiden kanssa ”geneerinen” perustason nuorisopsykiatrinen arviointiväline, joka on eri ammattiryhmien käytettävissä peruspalveluissa (horisontaalinen integraatio) sekä peruspalvelut-erikoissairaanhoito -yhteistyössä varhaisen hoidon/intervention aloittamisen ja hoidon porrastuksen tukena (vertikaalinen integraatio). Peruspalveluista puuttuu yksinkertainen, toimintaa ohjaava väline nuorten mielenterveyden ja interventiotarpeiden arviointiin. Varhaisen hoidon toteutumiseksi tarvitaan uusia mielenterveysoireiden vakavuuden ja hoidettavuuden arviointivälineitä sekä eri ammattiryhmien välistä koordinoitua yhteistyötä . Arviointivälineen yhdessä kehittäminen ja käyttöönotto luo yhteistä kulttuuria Yhteinen arviointiväline turvaa hoidon jatkuvuutta ja varmistaa sen laatua koko ketjussa sekä sujuvoittaa toimijoiden yhteistyötä Muodostetaan työryhmä, joka osallistuu kehittämisprosessiin (osallistava prosessi). HUS asiantuntijatyöryhmä kerää yhteen rungoksi aikaisempien arviointi-työkalujen yläotsikot ja keskeiset kohdat laajempaa kehittämistä varten. Työryhmätyöskentelyn tuloksena luodaan ensimmäinen luonnos Pilotoidaan luonnos LAPE –hankkeen puitteissa (mahdollistaa jatkokehittelyn). Saatetaan luonnos laajasti perustason ja esh:n toimijoiden / asiantuntijoiden kommentoitavaksi. Lanseerataan luonnos mahdollisimman laaja-alaisesti Hyödynnetään olemassa olevaa näyttöön perustuvaa tietoa kehittämisprosessin tukena. Hyödynnetään Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa; Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin (2016). THL. Hyödynnetään olemassa olevaa opiskeluhuollon ja esh:n eri ammattiryhmien kokemusta nuorisopsykiatrisesta arvioinnista, niin että molemminpuoliset tarpeet ja näkemykset tulevat riittävästi huomioiduiksi. Onko arviointiväline auttanut peruspalvelujen toimijoita arvioimaan nuorten mielenterveyttä ja tekemään tarvittavat interventiot peruspalveluissa tai tarvittaessa kutsumaan eirtyistason toimijoita yhteistyöhön tai ohjaamaan nuori erikoissairaanhoitoon? Ovatko erikoissairaanhoidon lähetteet vähentyneet? Onko peruspalvelujen toteuttama tuki/ohjaus/ hoito lisääntynyt (esim. IPC)? Miten asiakkaat ja työntekijät ovat kokeneet arviointivälineen käytön? Otetaan arviointiväline käyttöön mahdollisimman laaja-alaisesti

3 Kokeilun ajanjakso: Kevät 2018
Pilotin/kokeilun nimi: Nuorten mielenterveyden arviointimenetelmien yhdistäminen–yhteinen kokeilu erityis- ja vaativan tason ja opiskeluhuollon kanssa Kokeiluun/pilotointiin osallistuvat kehittämisyksiköt: ? Kokeilun ajanjakso: Kevät 2018 Yhteyshenkilöt: Marjaana Karjalainen ja Virve Edlund, LAPE erityis- ja vaativa taso Lyhyt kuvaus pilotista/kokeilusta: Pilotissa kootaan tieto nuorten mielenterveyden arviointimenetelmistä alueella sekä tehdään ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista MITÄ? Mitä kokeilulla halutaan muuttaa MIKSI? Nykytila MITEN TOTEUTETAAN? Toimenpiteet MITEN ARVIOIDAAN? Arviointikysymykset MITÄ SITTEN? Juurruttaminen Erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa sekä eri ammattiryhmien välillä on käytössä hyvin erilaisia menetelmiä arvioida lasten ja nuorten mielenterveyttä. Yhteisen ”kielen” ja jaetun näkemyksen puuttuminen vaikeuttaa varhaista hoidon aloittamista, sen oikea aikaisuutta ja perustaso-erikoissairaanhoito - hoitoketjujen (arvion ja hoidon) porrastusta. Yhteinen mittarivalikko luo yhdenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta nuorten mielenterveyden arviointiin ja lisää eri toimijoiden yhteistyön sujuvuutta Arviointimenetelmien yhdenmukaistaminen luo yhteistä kulttuuria, turvaa hoidon jatkuvuutta ja varmistaa sen laatua koko ketjussa (vrt. OT-keskuksen tehtävät) sekä sujuvoittaa toimijoiden yhteistyötä Kootaan PKS LAPE Opiskeluhuollon ja erityis- ja vaativan tason yhteinen kehittäjäryhmä Kootaan tieto nyt käytettävistä mittareista Työryhmätyöskentelyn tuloksena tehdään ehdotus, mitä mittareita käytetään jatkossa Suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet niiden käyttöön ottamiseksi (sis. koulutussuunnitelman) Nuori ja perhe saavat tarpeenmukaista apua oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Nuori jatkaa koulunkäyntiä ja säilyttää kehitystasonsa mukaisen toimintakyvyn. Esh:n lähetteet vähenevät. Toimijoiden yhteistyö on sujuvaa Nuorten hoidon tarvetta ja tuloksia pystytään paremmin arvioimaan tasalaatuisesti ja lisätään näin myös hoidon turvallisuutta  Otetaan yhteisesti sovitut mittarit käyttöön mahdollisimman laaja-alaisesti. Tehdään ehdotus koulutussuunnitelmaksi.

4 Kokeilun ajanjakso: Helmikuu – Kesäkuu 2018
Pilotin/kokeilun nimi: Konsultatiivisen ja integroivan työtavan kehittäminen ”Varhain-mallinnus” Kokeiluun/pilotointiin osallistuvat kehittämisyksiköt: nuoriso- ja lastenpsykiatria, sosiaalihuolto sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja yksilöllinen(yhteisöllinen?)opiskeluhuolto. Kokeilun ajanjakso: Helmikuu – Kesäkuu 2018 Yhteyshenkilö: Marjaana Karjalainen, Virve Edlund, erityis- ja vaativa taso Lyhyt kuvaus pilotista/kokeilusta: Kehittäjäryhmä työstää ehdotuksen konsultatiivisten käytänteiden mallinnukseksi MITÄ? Mitä kokeilulla halutaan muuttaa MIKSI? Nykytila MITEN TOTEUTETAAN? Toimenpiteet MITEN ARVIOIDAAN? Arviointikysymykset MITÄ SITTEN? Juurruttaminen Lasten ja nuorten perustasoinen mielenterveystyö saa tarpeenmukaisen tuen Lisätään olemassa olevia konsultatiivisia käytänteitä esh:n ja peruspalveluiden yhteistyönä -Lapset ja nuoret saavat mielenterveyden avun oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, kohdennetuin menetelmin. Lasten ja nuorten mielenterveystyö on tällä hetkellä erikoissairaanhoito-painotteista. (Poislähettämisen kulttuuri) Lasten ja nuorten avun saannissa on viive Arviointi on päällekkäistä ja peräkkäistä Käytetyt resurssit ja interventiot eivät ole vakioituja. (Interventioiden epäyhtenäisyys: ”jokainen tekee mitä osaa”) Peruspalveluiden ja esh:n konsultatiivinen työ kuvataan ja mallinnetaan lasten ja nuorten mielenterveystyön saumattoman kokonaisuuden rakentamiseksi Osaamistarpeita kartoitetaan eri tasoilla konsultatiivisen työn kehittämiseksi Onko mallinnus konsultatiivisesta työtavasta ja osaamistarpeista tehty? Onko konsultatiivista työtä lisätty? Konsultatiivisen työtavan jatkaminen ja lisääminen Eritysosaamisen kehittäminen tiimeissä Kohdennettujen, näyttöön perustuvien työtapojen koulutus ja käyttöönotto - Työnohjauksellinen tuki tiimeille Johdon mandaatti toiminnalle Jatkuvan kehittämisen sykli Terhi Pippuri