Sote- ja kuntoutus- uudistus

Esitys aiheesta: "Sote- ja kuntoutus- uudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Sote- ja kuntoutus- uudistus
Hanna Nyfors, STM

2 Valinnanvapaus (Hb ja asiakasseteli)
esityksessä Tässä esityksessä Uudistuksen tavoitteet Kohti maakuntia Palvelun tuottaminen Valinnanvapaus (Hb ja asiakasseteli) em. edellyttämät lainsäädännön muutokset Kuntoutuskomitean ehdotusten jatko Kiitossivulla on tilaa omille yhteystiedoille. Taustalle voi lisätä taustakuvan tai vaihtaa taustan väriä hiiren oikea näppäin → Muotoile tausta -kohdassa

3 Eduskuntakäsittelyssä
Mittavin muutos! ml. kuntoutuksen järjestäminen Eduskuntakäsittelyssä Kuntoutus on tässä mukana siinä kun muutkin alueet, vaikka sitä ei erityisesti ole pykälissä tai perustelumuistioissa korostettu, kuten ei muitakaan lääketieteellisiä tai terveystieteellisiä erikoisaloja ole korostettu.

4 Yli 10 vuotta, kuuden hallituksen voimin rakentunut
Orientaationa korostettavissa 1) integraatio; uudistuksessa on kehitettävä sosiaalisen ja lääkinnällisen, jopa ammatillisen kuntoutuksen integraatiota asiakkaan tarpeista käsin. Juurikin paljon palveluja tarvitsevien lähtökohdista. Oikea-aikaisuus on yksi kohtalon kysymyksistä kuntoutuksessa ja ettei edes puhuttaisi ”ketjuista”. 2) etäkuntoutus ja sähköiset kuntoutuspalvelut ovat lapsen kengissä. Kustannusten kasvussa oleellista kuntoutuksen kytkeminen nykyistä paremmin työllisyyttä edistäviin toimiin, kuntoutuksen keinoin olisi paljonkin tehtävissä!

5 Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö
- Toistakymmentä uutta lakia; keskeisimpiä maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, valinnanvapauslaki ja kasvupalvelulaki - tiivistelmä lakiesitysten keskeisistä asioista päivitetty kaikki muu maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvä aineisto löytyy alueuudistus.fi-verkkosivustolla. Kiitossivulla on tilaa omille yhteystiedoille. Taustalle voi lisätä taustakuvan tai vaihtaa taustan väriä hiiren oikea näppäin → Muotoile tausta -kohdassa

6 Paluuta vanhaan ei ole Perustuslakivaliokunnan lausunto
Rahoitusmalli, tietosuojakysymykset, valinnanvapauden vaiheistus Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vastine Mitä muutoksia esitykseen tarvitaan? Lakipaketin hyväksyminen eduskunnassa? Maakuntavaalit? EU valtiontuki

7 Ohjaus Kansallisen ohjauksen vahvistaminen Maakuntien itsehallinto
Toiminnan ja talouden ohjaus kokonaisuutena Julkisen ja yksityisen tuotannon ohjauksen yhtenäistäminen

8 Valtion sote-ohjauksen kehitys
Aika-kausi Normiohjaus -1940 1940- 1960 1960- 1980 1980- 1993 1993- 2000 2000- 2008 2008- Resurssiohjaus Informaatio-ohjaus Hybridi-ohjaus Tavoite Oikeusvaltion luominen ja sota-ajan ongelmista selviäminen Sote-palvelu- järjestelmän luominen Sote-palvelujen lisääminen (määrä&laatu) Sote-palvelujen yhdenvertaisuus ja laatu Sote-palvelujen tehostaminen ja perusoikeudet Välineet Laki, asetus, valvonta, sitova suunnittelu Valtionosuus, virkasääntely, hankerahoitus Vertailutiedot, suositukset, oppaat, ohjelmat Rakenteelliset muutokset, keskittäminen, sopimukset, kannusteet Sisältö Detaljit: palvelumäärät, toimintayksiköt Detaljit: virat, toimet, investoinnit Palvelujen laadulliset piirteet, laajat tavoitteet Järjestämisrakenteet, mitattavat vaikuttavuus-tavoitteet, oikeudet Haasteet Pirstaleisuus, vaihtelevuus, seurantahaaste Jäykkyys, tarvelähtöi-syyden puute Hajanainen ja väljä, heikko vaikuttavuus ja valvontaperusta Kokonaisuuden hahmotushaaste, tietojärjestelmävaateet Lähteet: Heinämäki, Oulasvirta, Soikkeli

9 Tuotannon ja prosessien
Mitä ohjataan? Kansallinen Maakunnallinen Kansallinen Rakenteiden ohjaus mm. palvelu- rakenne, keskittäminen, investoinnit Sisällön ohjaus mm. hoitosuositukset, menetelmien arviointi, palveluvalikoima Tuotannon ja prosessien ohjaus mm. integraatio, laatu, vaikuttavuus, turvallisuus, tuottavuus KKank Taina Mäntyranta, Linda Soikkeli, McKinsey 7S model Kansallisesti ohjataan: maakuntia, yhteistyöalueita, palveluntuottajia (pääosin maakunta ohjaa), sote-ammattilaisia

10 Maakuntien ohjaus Sosiaali- ja terveysministeriö ja maakunnat neuvottelevat vuosittain maakunnan järjestämiseen kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen toteuttamisesta. Tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä Näissä neuvotteluissa tulee ottaa esille myös kuntoutuksen ohjattavat resurssit ja pyrkiä vähitellen kehittämään kuntoutuksen kannustimia

11 Yhteistyöalueiden ohjaus
Viisi yhteistyöaluetta, yhteistyösopimus sovittaa yhteen maakuntien sote-palvelut investointisuunnitelma valtioneuvostolle, vain sen mukaisia investointeja voidaan toteuttaa lisäksi mm. uusien menetelmien käyttöönoton periaatteet, kehittäminen, koulutus, tutkimimus Yhtenäiset kuntoutuksen pääsyn perusteet Erityinen tarve valmistella yhtenäisiä kuntoutuksen pääsyn perusteita; jotta selkiytyy mitä kuntoutuspalveluja tarjotaan julkisin varoin (huom. näyttö ja vaikuttavuus)

12 Palvelutuotannon ohjaus
Maakunnan poliittinen ohjausvalta Maakunnan järjestäjä- ja talousyksikkö Tuottajaehdot, korvaukset, seuranta, valvonta, vuorovaikutus ym. Omistajaohjaus Sopimusohjaus Maakunnan liikelaitos Maakunnan yhtiöitetty toiminta Valinnanva- pauspalveluntuottajat Tieto, tulokset Velvoittava asiakas-suunnitelma Suora ulkoistus/ hankinta Markkinakilpailu Asiakasohjaus

13 Sote - järjestöt

14 Järjestöillä on tärkeitä tehtäviä tulevissa maakunnissa
Missä roolissa halutaan JÄRJESTÖJEN toimivan sote-uudistuksen jälkeen? Kaikille rooleille on tilaa ja hyvät toimintaedellytykset- tarvitaan ennakko-luulotonta pohdintaa järjestöjen keskinäisestä yhteistyöstä ja mahdollisuudesta osallistua palvelutuotantoon yhdessä yksityisen ja julkisen rinnalla.

15 Sote- järjestöjen näkökulmasta?
Järjestöt on otettava tiiviisti mukaan maakuntien valmisteluun. Järjestöjen on tärkeää löytää se toimija maakunnassa, jonka kanssa voi suunnitella tämänhetkisen toiminnan jatkamista ja sopia yhteistyöstä. Konkreettisesti kyse on esimerkiksi yhteyshenkilöistä ja siitä, millä taholla päätäntävalta esim. palveluseteli- ja henkilökohtaisella budjetilla järjestettävistä palveluista tai kiinteistöistä/ liiketoiminnasta. Palveluntuottajien on mietittävä toimintansa monipuolisuutta. Asemaa ja mahdollisuuksia selvitetään. Järjestöt itse näkevät roolinsa esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin palveluntuottajina. Osa järjestöistä miettii osuuskuntien perustamista. Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)

16 Sote-liikelaitos palvelujen tuottajana
Taustakuvan voit vaihtaa klikkaamalla hiiren kakkospainiketta → Muotoile tausta -kohdasta

17 Liikelaitos sote-palvelujen tuottajana
Liikelaitos voi tuottaa kaikkia maakunnan vastuulle kuuluvia sote-palveluja, ml. kuntoutuspalveluja tuotantoa voidaan toteuttaa myös: maakuntien välisenä yhteistyönä ja hankkimalla palveluja ostopalveluina yksityisiltä Valinnanvapauslakiluonnoksen perusteella yksityistä palvelutuotantoa tulee ostopalvelujen lisäksi olemaan myös suoran valinnan palveluissa (sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt) ja asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina Järjestämislain 22 §:n perusteella liikelaitoksen vastuulla on tuottaa palveluja silloin jos niitä ei muutoin ole saatavilla lainsäädännön edellyttämällä tavalla maakunnalla ja sen liikelaitoksella on aina viimekätinen vastuu palvelujen saatavuudesta Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)

18 Kuntoutuspolku Sote-keskuksessa arvioidaan asiakkaan kuntoutustarve → yhteys maakunnan liikelaitokseen (asiakkaan ei tarvitse liikkua) → yhteinen arvio ja asiakassuunnitelma Palvelu voidaan toteuttaa: maakunnan liikelaitoksen myöntämällä asiakassetelillä (yksityinen palveluntuottaja) maakunnan liikelaitos tuottaa palvelun Asiakassuunnitelma keskiössä Kokeilulaki tulisi voimaan 2020, jolloin joissakin maakunnissa olisi mahdollista järjestää esim. asiakassetelillä vaativaa kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa jatkumona terveydenhuollossa jo nyt järjestetylle hoitopsykoterapialle

19 Palveluntuottajat Palveluntuottajaa koskevat vaatimukset sote-lainsäädännössä

20 Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2019 (2020) alkaen sote-palvelujen tuottamisen sääntely koskisi sekä julkisia että yksityisiä toimijoita: Rakenteet: laki sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä Tuottajat: laki sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamisesta; rekisteröinti ja valvonta Palvelujen sisältö: terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki ja muu sote-lainsäädäntö Asiakkaan valinnanvapaus: laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali-ja terveydenhuollossa Asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet: potilaslaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, itsemääräämisoikeus, asiakasmaksulaki Henkilöstö: laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

21 Kuka voi tuottaa valinnanvapauslain mukaisia sote-palveluja?
Sote-palveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos, maakunnan yhtiö, yksityinen yritys ja itsenäinen ammatinharjoittaja sekä yhdistys, osuuskunta, säätiö tai muu yhteisö Kunnat tai kuntayhtymät eivät voi tuottaa sote-palveluja sote-uudistuksen jälkeen Myös sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit häviävät uudistuksen yhteydessä Kaikki ovat palveluntuottajia oikeusasemasta riippumatta

22 Palveluntuottajia koskevat säännökset
Maakuntalaki (HE 15/2017 vp); mm. järjestämisvastuun ja tuotannon erottaminen; maakunnan liikelaitos Sote-järjestämislaki (HE 15/2017 vp); mm. palvelujen saatavuus ja järjestämisvastuu, asiakkaan valinnanvapaus, palvelujen yhteensovitus Palveluntuottajalaki (HE 52/2017 vp); laissa säädetään mm. sote-palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja valvonnasta

23 Palveluntuottajan vaatimukset
Sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottajien on täytettävä perusvaatimukset, jotta voi päästä tuottajarekisteriin (palveluntuottajalaki) Viranomaisen on ennakkotarkastettava sairaala ja vaativaa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö. Ennakkotarkastusta ei tarvita, jos tuottajalla on sertifioitu laadunhallintajärjestelmä (palveluntuottajalaki). Perusvaatimukset: Palveluntuottaja ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa eikä tuottajalla ole ulosotossa verovelkoja tai muita julkisia velkoja Riittävät, asianmukaiset, sopivat ja turvalliset toimitilat ja välineet. Riittävästi henkilöstöä asiakkaiden ja potilaiden palvelujen tarpeeseen ja lukumäärään nähden. Henkilöstöllä on asianmukainen koulutus. Sote-palvelunoltava laadukasta, asiakaskeskeistä ja turvallista. Vastuuhenkilö Omavalvonta

24 Yksinkertaistettu toiminta ja digi
Vertailu (Suomi.fi) Valinta (Omakanta) Kanta Kela VV Portaali (markkinoilta) myönnetyt setelit ja hebut, valinta = antaa pääsyn dataan Asiakas/potilas järjestelmä Asiakas Järjestäjä Tuottaja Asiakkuus tiedot Yksinkertaistettu toiminta ja digi Kela maksatus: raha tuottajalle kun data Kanta palveluissa Suora valinta valinta KELA yhteentoimivuus vaiheittain Seteli/hebu annetut palvelut asiakasdata potilasdata Kelan palveluihin: Käyttöliittymä Kelan toteuttamana tai pääsy APIlla (oma järjestelmä) Anna Kärkkäinen

25 Kanta-palveluiden toimeenpano
Omakanta-palvelu kansalaisille avoinna tietoturvallisesti verkossa 24/7 – käyttäjiä n / kk Potilastiedon arkisto on käytössä laajasti julkisessa terveydenhuollossa Yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönotot laajenevat (n= 453 toimijaa ) Sähköisen lääkemääräyksen käyttö on jo osa päivittäistä toimintaa Kanta-palvelut laajenevat sosiaalihuoltoon Kansa-hankkeen avulla (1. vaihe käynnistyi ; tuotantoon 2/2018) Kanta-palveluiden käyttöön liittyviä tilastoja kanta.fi –sivuilla Anna Kärkkäinen

26 Rahoituksesta

27 Monikanavarahoitus yksinkertaistetaan
Maakunnat saavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen valtiolta. Lainvalmistelussa sairaanhoidon matkakorvausten rahoituksen siirtäminen maakuntien vastuulle ja kaikkien matkojen yhdistelyä. Avohuollon lääkekorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle selvitetään. Yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista luovutaan siirtymäajan jälkeen (ml. suun th, terapiat)

28 Järjestämisvastuu maakunnille portaittain
Sairaankuljetusten ja ensihoidon matkat siirtyvät maakuntien järjestettäviksi heti maakuntien aloittaessa v Asiakkaiden sosiaalihuollon matkat siirtyvät kunnilta maakunnille niiden aloittaessa Kelan nyt korvaamien terveydenhuollon matkojen järjestäminen ja rahoitus siirtyy maakuntien vastuulle v Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset (ml. terapiat) päättyvät v Maakunnan asukas voi valita julkisen tai yksityisen sote-keskuksen v ja hammashoitolan 2022 (pilottialueilla jo aiemmin). Kuntoutuspsykoterapian ja osaltaan myös Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyvät maakunnille. Kokeilut ehkä vuoden 2020 aikana. Varsinainen siirto voisi olla v tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Lääkehuollon linjaukset valmistellaan selvitysten valmistuttua (mm. lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen) Matkoista valmisteilla uudet säännökset HE uudeksi laiksi vuoden 2018 aikana; voimaan 2020. Kelan vaativan kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa koskeva kokeilulaki valmistellaan vuoden 2018 aikana asiakkaalla olisi oltava perustuslaillinen oikeus kokeilun aikana valita joko Kelan tai maakunnan järjestämät kuntoutuspalvelut

29 Lääkinnällinen kuntoutus ja psykoterapia
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen Järjestää Kela *KKRL:n mukaisesti Rahoitus: sh-maksut ja valtio Asiakkaille maksutonta Maakunnat järjestävät ja rahoittavat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen 147 Me siirtyy maakunnille + valtiolta lisärahoitusta 73 Me (+ lisärahoitustarve?) Asiakkaille maksutonta Maakunta järjestää ja rahoittaa lääkinnällisen kuntoutuksen (toimintakyky-kuntoutuksen) ja psykoterapian Kokeilulain mahdollistama aikaistaminen Kuntoutuspsykoterapian Korvaa Kela *KKRL:n mukaisesti Rahoitus: sh-maksut ja valtio + asiakkaiden omavastuuosuudet Maakunnat järjestävät ja rahoittavat psykoterapian hoitona ja kuntoutuksena 58 Me siirtyy maakunnille + valtiolta lisärahoitusta 29 Me + otettava huomioon asiakasmaksuissa + lisärahoitustarve? Kokeilulain mahdollistama aikaistaminen Terveydenhuoltolain mukainen lääkinnällinen kuntoutus ja psykoterapia Kuntien järjestämänä ja kustantamana X Me Maakuntien järjestämänä ja kustantamana X Me Asiakasmaksut > Valinnanvapaus 2020/2021 -> 2021 * KKRL = Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

30 Asiakasmaksulaki uudistetaan
Lainsäädännöstä puuttuu mm. palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat säännökset Tavoitteena on aiempaa kattavampi, selkeämpi ja uuteen palvelujärjestelmään soveltuva sääntely. Uudistuksen linjauksia ovat: - Asiakasmaksut ovat yhdenvertaisia ja kohtuullisia eivätkä ne ole este palvelujen käytölle. Maksuja voidaan periä vain laissa säädetyistä palveluista. Jos palvelusta ei ole säädetty laissa, siitä ei saa periä maksua. Sääntely siirretään kokonaisuudessaan lain tasolle. Näin ollen eduskunta päättää aina maksujen muutoksista, myös indeksikorotuksista. Maakunta perii maksun palvelusta. Ainoastaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta maksun voi periä asianomainen palveluntuottaja. Laissa säädetään maksun enimmäismäärästä, ja maakunnalle jää liikkumavaraa maksun perimisessä. Etunimi Sukunimi

31 Asiakkaan valinnanvapaus

32 Kuntoutumisen suunnitelma osana asiakassuunnitelmaa
Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, mm. Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sote-keskuksia ja suunhoidon yksiköitä: Maakunnan liikelaitoksella tulee olla oma sote-keskus ja suunhoidon yksikkö Voivat olla samassa liikelaitoksessa muiden palvelujen kanssa tai niitä varten voi olla erillisiä liikelaitoksia Valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen Sote-keskuksen palveluvalikoimaa on muutettu, mm. sosiaalipalveluja saa vain liikelaitoksesta Asiakassetelin voi antaa vain maakunnan liikelaitos, asiakassetelisääntelyä tarkennettu

33 Valinnanvapaus laajenee Manner-Suomessa, eli ei koske Ahvenanmaata.

34

35 Sote -keskuksen palvelut
Neuvontaa ja ohjausta terveysasioissa, ml. lääkinnällisessä kuntoutuksessa ja sosiaalihuollossa mitä voi tehdä itse, toimintakyvyn arviointia ja tukemista? minne voi hakeutua? kuinka kiireellisesti? Yleislääkäri ja muut terveydenhuollot ammattilaiset hoitavat laajalti terveysasioita tutkimuksia hoitoja (kuntoutusta) hoidon seurantaa Tiettyjen erikoisalojen vastaanottoja (esim. fysiatri, geriatri, neurologi, psykiatri) ja konsultaatioita. Lähete liikelaitoksen erikoissairaanhoitoon Korostuu se, että maakunta päättää mitä kuntoutuspalveluja ja miten järjestetään; huom. ”muut terveydenhuollon ammattilaiset” siksi tuo kuntoutus suluissa

36 Maakunnan liikelaitoksen palvelut
Maakunnan liikelaitos tuottaa sote –keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi mm. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Asiakas voi valita koko maasta liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sairaalan ja sosiaaliaseman. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Liikelaitos voi antaa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla asiakas hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.

37 Maakunnan kannattaa nimetä vastuu ft
Asiakasseteli Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet). Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Maakunnan kannattaa nimetä vastuu ft Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)

38

39 Asiakassetelipalvelut
Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaalle asiakasseteli näissä palveluissa: kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asumispalvelut, vammaisten työtoiminta, kotisairaanhoito ja hammasproteettiset hoidot Maakunta saa ottaa asiakassetelin käyttöön myös näissä palveluissa: perhetyö, tukihenkilöiden tai tukiperheiden järjestäminen, muut sosiaalihuollon ennaltaehkäisevät palvelut omaishoitajan vapaan toteuttaminen vammaisten henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja sopeutumisvalmennus neuvolapalvelut polikliiniset kirurgiset toimenpiteet, kiireetön leikkaustoiminta, lääketieteelliset tutkimukset terveydenhuollon ammattihenkilön kiireettömät vastaanottokäynnit hampaiden oikomishoito muut näihin verrattavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

40 Esimerkki: Asiakasseteli ja sairaalan valinta
Olen 67-vuotias eläkeläinen. Minulla on toisessa lonkassa nivelrikko ja kipu on kova öisin. Miten minun tulisi toimia? Saat ajan sote-keskukseen lääkärille, sillä kotihoito-ohjeet ja käynti esim. fysioterapeutin suoravastaanotolta eivät ole auttaneet vaivaan. Tutkimusten ja hoitosuositusten perusteella sinulla arvioidaan olevan tarve leikkaushoidolle. Lääkärisi tekee lähetteen. Valitset erikoissairaanhoidon hoitopaikan yhdessä lähettävän lääkärini kanssa. Koska lonkkaleikkaukset on keskitetty 12 sairaalaan, voit valita näistä sairaaloista. Leikkauksen jälkeen saat sairaalasta kuntoutumista varten ohjeet. Toimintakykysi perusteella arvioidaan, tarvitsetko omatoimisen harjoittelun lisäksi lisäohjausta ja mistä sitä hankitaan. Tilanteesi mukaan yksi vaihtoehto voi olla maakunnan liikelaitoksen antama asiakasseteli fysioterapiaan.

41 Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla
Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa. Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)

42 Esimerkki: Henkilökohtaisen budjetin käyttö
Olen 72-vuotias mies ja asun maaseudulla. Minun on reuman takia vaikea liikkua. Saan vaimoltani apua, mutta hän vaikuttaa uupuneelta. Mitä minun tulisi tehdä? Ota ensin yhteyttä sote-keskukseesi. Sote-keskus arvioi tilanteesi ja ohjaa sinut tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Palvelutarpeesi arvioidaan ja kanssasi laaditaan asiakassuunnitelma (sisältää kuntoutustoimenpiteet ja tarvittavat apuvälineet). Asiakassuunnitelman perusteella sinulle myönnetään henkilökohtainen budjetti. Voit valita sinulle parhaiten sopivan palveluntuottajan ja vaikuttaa palvelujen sisältöön. Vanhuspalvelujen asiantuntija auttaa sinua henkilökohtaisen budjetin suunnittelussa ja käytössä.

43 Esimerkki ikäihmisten kotikuntoutuksen palvelukuvaus
SOTEEN liittyvä jatkovalmistelu Esimerkki ikäihmisten kotikuntoutuksen palvelukuvaus Taustalla kuntoutuskomitean malli ja palvelutarpeen arviointi Maakunta järjestää kotikuntoutusta asiakassetelillä tai henkilö-kohtaisella budjetilla Tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen asiakassetelipalvelusta esim. kotihoito ja kotikuntoutuspalvelusta

44 Asiakasseteli liikuntaan
Palvelutarpeen arviointipyyntö Maakunnan toimintaprosessien mukainen pyyntö esim. sote-keskuksesta, sairaalasta tai kuntoutusyksiköstä asiakkaalle, jolla ei aiemmin ole ollut kotihoidon palveluja. Palvelutarpeen arviointi (esim. keskitetty asiakasohjaus) maakunnan liikelaitoksessa Ensikäynti (sairaanhoitaja + fysio-/toimintaterapeutti) Koti-kuntou-tuksen asiakas-setelin palvelu-kuvaus 1. Asiakas ei tule arviointi-jaksolle (ei päivittäistä avun tarvetta) 2. Monialainen kotikuntoutus alkaa tai jatkuu 3. Maakunnan liikelaitoksen Tukikäynnit (kuntouttava lähihoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja/tai sairaanhoitaja) 1-2 x viikossa max. 6 viikon ajan 4. Kuntouttava arviointijakso Maakunnan liikelaitoksen moniammatillinen arvio asiakkaan toimintakyvystä sekä todellisesta hoidon- ja palveluntarpeesta. Tavoitteena myös palauttaa toimintakyky monialaisella kuntoutuksella. Arviointijakson kesto max. 6 viikkoa. Loppuarviointi ja päätös kotihoidonpalveluntarpeesta asiakasseteli Ohjaus ja neuvonta Hallintopäätökset palvelusta ja sen hankintatavasta (asiakasseteli, henk koht budjetti, oma tuotanto, osto) Asiakasseteli liikuntaan Jatkotoimenpiteet Kunnan liikuntatoimi , järjestöt yms. Asiakkaan tarvitsema säännöllinen kotihoito alkaa asiakassuunnitelman mukaisesti

45 ? Perustuslakivaliokunnan lausunto 1.6 PeVL 15/2018
Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittely ja muistio

46 alueuudistus.fi regionreformen.fi