Työtoiminnasta töihin / SATAOSAA-alueellinen kokeilu

Esitys aiheesta: "Työtoiminnasta töihin / SATAOSAA-alueellinen kokeilu"— Esityksen transkriptio:

1 Työtoiminnasta töihin / SATAOSAA-alueellinen kokeilu
Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Työtoiminnasta töihin / SATAOSAA-alueellinen kokeilu

2 Esityksen elementit:

3 Työtoiminnasta töihin –kokonaisuus eri tasoilla
Kehitämme hankkeessa kokonaisuuksia, joilla vastataan asiakkaan palvelutarpeen tunnistamiseen ja ohjaamiseen, työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen tunnistamiseen sekä asiakaslähtöiseen ja oikea-aikaiseen palveluun 1. Osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä ja osallisuutta tukeva monialainen palvelu 2. Työnhakijan terveyspalvelut 3. Satakunnan osallisuusmalli 4. Palvelukartan rakentaminen 5. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 6. Työhönvalmennuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen sekä pilotit SATAOSAA-kokeilu :Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

4 Maakunnallinen yhteistyöverkosto ja sitouttaminen kokonaisuuteen
Hankehakemuksen kirjoittamiseen on osallistunut henkilöitä eri organisaatioista eri puolilta maakuntaa Sataosaa- alueellinen kokeilu on osa satasoten valmistelua Satakunnan kunnat, kaupungit ja kaksi kuntayhtymää ovat sitoutuneet osallistumaan alueellisen kokeilun kehittämistyöhön Sitoutumista vahvistaa osallistuvien tahojen omarahoitusosuus, jota kerätään siirtämällä kokeiluun kuntien ja kuntayhtymien työpanosta SATAOSAA-kokeilu :Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

5 Maakunnallinen yhteistyöverkosto työelämäyhteistyön sekä työhönvalmennuksen kehittämisessä ja piloteissa Lähetettiin kutsut sähköpostilla Satakunnan alueen työvalmentajille ja työhönvalmennuskeskuksen esimiehille. Mukaan ryhmään tuli 7 kuntaa Rauma, Eura, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Kankaanpää, Pori. Lisäksi Vammaispalvelun Sote- valmistelutyöryhmästä mukana edustaja. Yhteistyö Satapolku, (koulutus- ja verkostoyhteistyö) Seinäjoki Avanti (ratkaisukeskeisyys, tiedonvaihtoa), Satakunnan kuntoutus- ja työllisyyshankkeet (yhteiset kuntakäynnit, viikkopalaverit), TE-toimisto, vammaispalvelujen Sote-työryhmä, TYP-palvelut, vammaispalvelujen toimintayksiköt sekä eri asiantuntijat, Valo-valmennus organisaatio, kuntouttavan työtoiminnan pajat/yksiköt, vammaishuollon asiakkaat, Pähee- OTE, työtoiminnasta töihin Skype-ryhmä. SATAOSAA-kokeilu :Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

6 Palveluverkosto – millaisia palveluita osatyökykyiselle?
Palveluverkoston kartoitus on aloitettu niin, että työhön tähtäävän toiminnan ohjaus- ja valmennustehtävissä olevien yhteystiedot on kerätty Nykyhetkessä palveluita työtoiminnassa työvalmentajapalvelu, työkeskukset/toimintakeskukset joissa esim. alihankintatyötä, avotyö ja tuettu työ Vammaispalveluissa ei ole työhön siirtymisen tukena digitaalisia palveluita Palvelut on koottu tutustumalla kuntien toimintaan sekä Satasote-nykytilakartoituksella Palvelut kuvataan palvelukuvauksilla loppuraporttiin. Päiväaikainen toiminta kuvattu prosessina. Tulevaisuuden palvelupolut ns. kolmijaolla kuvataan QPR:n mallinnustyökalulla arkkitehtuuripankkiin Asiakastyöryhmä on aloittanut tekemään omaa palvelukuvausta työtoiminnasta töihin Mitä juurrutat, miten varmistat juurtumisen? 1. Omat jalkautumiset sekä Tarjan pitkä kokemus vammaishuollosta 2. Nykytilakuvauksella pyritään saamaan kattava kuva Satakunnan kuntoutus- ja työllisyyspalveluiden tilanteesta hankkeiden aloitushetkellä. Tuntemalla nykytila hankkeiden toimintaa voidaan kohdentaa alueen tarpeisiin vastaavalla tavalla. Lisäksi nykytilakuvaus toimii hyvänä vertailupohjana hankkeiden toiminnan arvioimisessa. Hankkeiden henkilöstö on jalkautunut ja tutustunut Satakunnan alueen kuntoutus- ja työllisyyspalveluihin. Jalkautuessa hankeväki on tavannut eri sidosryhmien johtoa, henkilöstöä, kuntoutus- ja työllisyysalan asiantuntijoita, palveluiden asiakkaita sekä alueen asukkaita saaden näin kattavasti eri näkökulmista tietoa alueen palveluista. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

7 Palveluverkosto – millaisia palveluita osatyökykyiselle?
Tällä hetkellä palvelut tulevat diagnoosilähtöisesti organisaation omana palveluna tai ostopalveluna. Asiakas on mukana kehittämistyössä sekä arvioinnissa. Kommentit esim. asiantuntijoiden tekemästä prosessikuvauksesta. Tulevaisuudessa ajatellaan tarvelähtöisesti. Kokeilussa pilkotaan osatyökykyisten työhönvalmennuspalvelut ja ne ovat saatavilla yli organisaatiorajojen asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Kolme linjaa: osallisuus, työhön tähtäävä toiminta ja suora työllistyminen. Asiakkaita on haastateltu kysymällä työvalmennuksen nykytilasta, työllistymisen toiveista ja muodoista vrt. avotyö ja palkkatyö. Lisäksi tehty valmentajakysely ja kerätty kunnista kommentteja työhönvalmennuksen kehittämiseksi ”Verokaavake ja sukupuu”- asiakkaiden toteamuksia prosessikaaviosta. > SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

8 Osaaminen edellä töihin
”Osaaminen edellä töihin” -pilotti, jossa edetään työharjoittelun kautta työelämään. Kokeiluja on Kokemäki 3 henkilöä. Pori 2 henkilöä. Etsitään työharjoittelupaikka työvalmentajan avulla. Työharjoittelupaikka on työpaikka jossa keskustellaan työnantajan kanssa palkkasuhteisesta työstä. Osatyökykyisen toiminta- ja työkyky (CV), sekä osaaminen todetaan käytännön työssä. Työharjoittelija voi näyttää käytännössä osaamisensa työnantajalle. Työnantajan vaatimustaso työnteossa nousi kun puhuttiin palkkatyöstä. Ei ole tehty työsopimuksia. Asiakas yritti vastata vaatimuksiin mutta työkyky ei näissä tapauksissa riittänyt. Työinto laski palkkatyössä. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

9 Avotyöstä – palkkatyöhön
Puheeksiotto ”Puheeksiotto” -pilotti. Työryhmän työvalmentajat käyvät keskusteluja avotyötä tarjoavien työnantajien kanssa palkkaamisesta. Avotyöntekijät ovat osaamisensa näyttäneet avotyössä. Avotyöstä – palkkatyöhön Työvalmentajat keskustelevat avotyösopimuksen muuttamisesta palkkasuhteiseksi työksi. Suunnittelijat tekivät keskustelun pohjaksi kyselylomakkeen työnantajille osatyökykyisten palkkaamisen mahdollisuudesta. Hanke suunnittelijat tekivät työvalmentajille tueksi keskustelun avaamiseen ja tueksi 3 kysymystä. 1) Oletko halukas palkkaamaan osatyökykyisen? 2) Mitä käytännön tukea tarvitset, jotta palkkaisit osatyökykyisen henkilön. 3) Mikä mielestäsi olisi hyvä kannustin osatyökykyisen palkkaamiseksi? SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

10 Valmiuksia työelämään
”Valmiuksia työelämään” -pilotit Ulvilan vammaispalvelujen työhönvalmennuskeskuksessa sekä Ulvilan kuntouttavan työtoiminnan Huvikumpu -kädentaitopajalla (Valo-valmennus- toimintatapa) Huvikumpu-kädentaitopajan opinnollistaminen. Asiakas (kuntouttavassa työtoiminnassa) suorittaa osatutkintoa Taideteollisuusalan -perustutkinnosta Huvikummussa Työhönvalmennuskeskuksen (vammaispalvelut) opinnollistaminen. Asiakas tekee osasuorituksia Taideteollisuusalan perustutkinnon tekstiilialan artesaaniopinnoista Yhteistyö ammattioppilaitos Sataedun opettajan ja opon kanssa Työvalmentaja koordinoi, tukee ja ohjaa, sekä kulkee asiakkaan rinnalla - asiakas opiskelee omaehtoisesti. Työskentelyjakson arviointi –lomake kehitetty yhteistyössä TYP:n kanssa käytettäväksi kuntouttavassa työtoiminnassa ja työpajoilla SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

11 Räätälöity työhönvalmennus
”Räätälöity työhönvalmennus” –pilotti (tarvelähtöisesti koottu työvalmennus) Työvalmennus pilkotaan osa-alueisiin. Työvalmennus ”Avaimet käteen” mallilla työnantajalle Kehitetty toimintamalli, miten työvalmentaja ottaa yhteyttä työnantajaan ->muistikortti asiakkaan ja työnantajan näkökulmasta. Työvalmentajille koulutusta toiminnan tueksi: Ratkaisukeskeisyys asiakastyössä, Ratko-malli työyhteisölähtöiseen työllistämiseen sekä monimuotoisen työyhteisön valmennusta Tehtyjen hyvien hankkeiden hyödyntäminen, kuten: KVANK - työ- ja päivätoiminnan sekä työvalmennuksen kriteerit, Työelämän Tuoreet Tuulet, Palkkaa mut-projekti, Party-hanke Kelpo-hanke jne. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

12 Tyyne-malli – valmentajan työkalu työnantajan kanssa työskentelyyn
VALMISTELUT ENNEN YHTEYDENOTTOA TYÖPAIKAN KONTAKTOINTI TUKI & SEURANTA TYÖPAIKALLA JÄLKITOIMENPITEET Selvitetään työnantajaa varten asiakkaan osaaminen, koulutus- ja työkokemus sekä muut resurssit ja rajoitteet Tutustutaan työnantajan organisaatioon ja työympäristön erityispiirteisiin Ensikontakti on kaikkein tärkein - panostetaan siihen Sovitaan seurannasta ja tuen tarpeesta yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa Työnantajan palaute/arviointi (yksinkertainenkin usein riittää) työssä suoriutumisesta Otetaan ensimmäinen yhteys soittamalla, henkilöhtaisesti tai sähköpostilla. Yleensä soittaminen toimii parhaiten. Varmistetaan, että työntekijä on ymmärtänyt työnantajan työntekoon antamat ohjeistukset ja vastuut Kerätään työnantajaa varten tieto saatavasta taloudellisesta tuesta ja esitetään tuesta tarkka arvio. Otetaan selvää millaiselle työntekijälle ja millaiseen työtehtävään tarvetta voisi löytyä Otetaan selville kehitettävät asiat, jotta työnantajayhteistyö on jatkossa entistä sujuvampaa Tuetaan työnantajaa sopivien työtehtävien löytymisessä sekä niiden mukauttamisessa Tuodaan esiin, miten asiakkaan työllistyessä sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät Varaudutaan työnantajan kysymyksiin ottamalla etukäteen selville tukihakemuksissa ja sopimuslomakkeissa tarvittavat oleelliset tiedot Arvioidaan organisaation muut odotukset ja vaatimukset Varmistetaan, että yrityksessä kaikilla tarvittavilla henkilöillä on tieto valmennuksen yhteyshenkilöstä Voidaan lisätä yritys mahdolliseen rekisteriin, jos yritys/organisaatio on uusi kontakti Työnantajan ja asiakkaan yhteen sovittamisessa huomioidaan asiakkaan tilanne sekä yrityksen resurssit ja työkulttuuri Jos ei tarvetta työllistämiseen suoraan ole, luodaan se - otetaan selvää keillä kaikilla on kiire, mitä pieniä tehtäviä voidaan yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi Mietitään valmiiksi otetaanko asiakas mukaan ensimmäiseen tapaamiseen Pidetään yllä avointa keskusteluyhteyttä ja hyvää meininkiä, vaikka tulisi henkilövaihdoksia Jos hyvä työnantaja löytyy, pidä huolta että työnantajan kokemus jää hyväksi – pidä taukoa – jätä yritykselle aikaa ennen kuin tarjoat uutta asiakasta Työnantaja hyötyy, jos suunnitellaan etukäteen asiakkaan palveluprosessi, mm. selvitetään tuen tarve ja laaditaan tai päivitetään asiakkaan CV Esitetään valmiit laskelmat ja suunnitelma työnantajalle Ollaan jatkuvasti selvillä, ovatko työnantajan toiveet ja tarpeet muuttuneet Mietitään valmiiksi mitä asioita työnantajan kanssa keskustellessa kannattaa ottaa esiin ja mitä ei – pysytään oleellisessa Sovitaan etukäteen ohjauksen määrä ja vastuuhenkilöt ja annetaan heidän yhteystietonsa Autetaan aktiivisesti työnantajaa esiin tulevissa pulmissa, kuten arkaluonteisten asioiden puheeksi ottamisessa. Hoidetaan saavutettua työnantajakontaktia pitämällä yllä keskusteluyhteyttä työnantajaan esimerkiksi tiedottamalla ajankohtaisista asioista tai kyselemällä kuulumisia! Suunnitellaan miten tuodaan työnantajalle esiin asiakkaan vahvuudet -> muistetaan rehellisyys ja mennään osaaminen edellä Perehdytetään esimies, työyhteisö ja selvitetään kunkin roolit ja vastuut Valmistaudutaan valmentajana toimimaan ristiriitojen ja väärinkäsitysten sovittelijana Pilotoidaan ja kerätään kehittämiskokemuksia. Valmistellaan työnantajalle mahdollisimman valmis paketti asiakirjoineen ja suunnitelmineen Varmistetaan, että työnantajalla on yhteyshenkilön yhteystiedot Muistetaan olla ajoissa työnantajaan päin liikkeellä jatkokuvioiden sopimiseksi Työnantajalle tarvitsee varata aikaa tuen antamiseksi koko prosessin ajaksi. Erityisesti tukea tarvitaan erilaisten lomakkeiden täyttämisessä sekä niiden toimittamisessa eteenpäin – asiakirjat voi esitäyttää Tehdään suunnitelma yrittäjän tilanne huomioiden, edetään yrittäjän toivomalla tavalla ja vauhdilla Sovitaan etukäteen, miten toimitaan jos tulee poissaoloja tai muita pulmia Kannustetaan työnantajaa ottamaan seuraava askel - esim. työkokeilusta palkkatyöhön Työnantajan soveltuvuus Asiakkaan soveltuvuus Työversio 0.1, Taina Kilpeläinen

13 Asko-malli – valmentajan työkalu asiakkaan kanssa työskentelyyn
VALMISTELUT TYÖPAIKAN KONTAKTOINTI TUKI & SEURANTA TYÖPAIKALLA JÄLKITOIMENPITEET Käytetään hyödyksi olemassa olevat yritysverkostot Työpaikkakäynnein ja puhelinsoitoin. Tilanteen mukaan myös tekstiviestit ja sähköpostiohjaus. Työn päätyttyä tai työhön kiinnittymisen jälkeen informoidaan verkostoa ja tehdään verkostoyhteistyötä tilanteen vaatimalla tavalla Prosessi alkaa ohjaavan tahon yhteydenotolla Jos mahdollista, niin kerätään asiakkaan verkostoon kuuluvat tahot yhteen Kerätään kaikki mahdollinen asiakkaasta saatava tieto/dokumentit Otetaan ensimmäinen yhteys soittamalla, koska yleensä soittaminen toimii parhaiten. Työpaikkakäynneillä ensimmäisellä kerralla on työvalmentaja mukana. Selvitetään mahdolliset esteet ja tuen tarve jo ennakkoon, esim. velkaantuminen Selvitetään asiakkaan työllistymiseksi saatavat taloudelliset tuet, kuten palkkatuki, kuntalisä jne. Huolehditaan, että CV ja työhakemus on heti yhteydenoton jälkeen valmiina lähetettäväksi työnantajalle Huolehditaan asiakkaan antaman palautteen kulkeutumisesta ohjaavalle taholle, tukihenkilölle tai valmentajalle Räätälöidään tuki tapauskohtaisesti sopivan tasoiseksi ja sovitaan tuen asteittaisesta vähentämisestä Asiakkaan tunteminen ja luottamuksen rakentaminen on yksi tärkeä onnistumisen edellytys Selvitetään aikaikkuna – paljonko on aikaa toimia? Työpaja selkiyttää usein osaamisen todellista tasoa, mikä on hyvä huomata markkinoinnissa Alkuun työvalmentajan yhteydenpito on tiivimpää, mutta yhteydenotot voivat olla lyhyitä Tehdään asiakkaan profilointi / alkukartoitus Otetaan palautteen avulla selville positiiviset sekä kehitettävät asiat Varmistetaan valmentautujalle työstä palautteen saanti sekä riittävä määrä ohjausta Käytetään työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa apuna mittaria, kuten kykyviisaria, keskustelua, terveystarkastusta, työskentelyn seuraamista työpajassa yms. Työkokeilua perustellaan työn soveltuvuuden tarkistamisella sekä työllistymisen mahdollistamisella Motivoidaan asiakasta tulevaisuutta kohti Kuullaan asiakkaan omaa näkemystä sekä toiveita ja tavoitteita työn suhteen ja aktivoidaan mukaan suunnitteluun Annetaan positiivinen palaute onnistumisista ja analysoidaan yhdessä miksi onnistuttiin Muodostetaan aina avoin keskusteluyhteys valmentautujaan ja työnantajaan Varmistetaan, että asiakas asettaa itse tavoitteen työelämään siirtymiseksi. Tavoitteena on, että valmentaja tekee pikkuhiljaa itsensä tarpeettomaksi! Annetaan asiakkaalle tarvittaessa myös elämänhallinnallista tukea Autetaan asiakasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja haasteensa Varmistetaan ennen työn alkua riittävän perehdytyksen saamisesta tulevaan työtehtävään Tehdään väliarvio tai jatkopolku ennen työn päättymistä tai pysyvää työllistymistä Tuodaan vahvuudet ja heikkoudet esille positiivisesti, mutta realistisesti Huolehditaan asiakkaan portfoliosta: työ- ja koulutustodistukset, suositukset, CV ja työhakemus Tuetaan asiakkaan itseohjautuvuutta. Aktiivisuutta valmentajan suuntaan sekä omatoimisuuteen työnantajayhteydenotoissa Varmistetaan, että työntekijä ymmärtää annetun perehdytyksen Tarkistetaan asiakkaan motivaatio sekä tarvittaessa vahvistetaan sitä tuomalla osaamista ja mahdollisuuksia esiin Ollaan valmiina auttamaan asiakasta työssä syntyneiden pulmatilanteiden purkamisessa Etsitään tietoja yrityksistä sekä valmistetaan asiakasta työhaastatteluun Valmennetaan asiakas työhaastatteluun Varmistetaan, että asiakas ymmärtää, miten työhön lähteminen vaikuttaa omiin tuloihin Varmistetaan onko asiakas ymmärtänyt työhön siirtymiseen liittyvät asiat Pidetään yllä keskusteluyhteyttä ja varmistetaan, että kaikilla osapuolilla on toistensa yhteystiedot (valmentaja, asiakas ja työnantaja) Tuodaan esiin työelämän realismi, käydään läpi työelämätaidot, haettavien työtehtävien koulutusvaatimukset sekä palkka-asiat kuten verokortit yms. Työversio 0.1, Taina Kilpeläinen

14 Työllisyyteen tähtäävä sosiaalinen kuntoutus
”Työllisyyteen tähtäävä sosiaalinen kuntoutus” -pilotit on käynnistymässä Harjavallan sairaalan MT-asiakkaille yhteistyössä Satakunto-hankkeen kanssa. Kyseessä yksilöllisten polkujen räätälöintiä työelämään. Satakuntalainen työllisyyteen tähtäävä sosiaalisen kuntoutuksen malli rakenteilla ”Välipaikka” - työhönvalmennuskeskuksen tarve noussut MT- kuntoutujilta sekä vammaispalveluiden avotyöstä työllisyyteen tähtäävällä polulla. Uusi pilotti alkaa Raumalla maaliskuussa. Yhdessä työtoimintakeskuksen tukitalon ja kuntoutumisyksikön kanssa Sosiaalinen työtoiminta, kuntouttava ja ohjauksellinen työote, jossa otetaan huomioon arjenhallinnan harjoittelu, yksilölliset keskustelut ja työ-ja toimintakyvyn arviot. Työharjoittelujaksot yrityksiin. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

15 Esille nousseet tulevaisuuden tarpeet asiakkaan palvelujen parantamiseksi
Asiakas voisi tulla yhteyttä ottamalla suoraan työhönvalmennuskeskukseen. Asiakkaan tulovaiheessa palveluohjaaja tunnistaa asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeen. Palveluohjaajalta vaaditaan laaja ammatillinen osaaminen. Palveluohjaaja ohjaa asiakkaan omaohjaajan (sosiaaliohjaaja, työkykykoordinaattori) luo. Omaohjaaja tarkentaa asiakkaan tilanteen ja toimintakyvyn, tukee asiakasta luottamuksellisessa ohjaussuhteessa, tunnistaa ja kutsuu tarpeellisen asiakasverkoston kokoon, varmistaa asiakkaan suostumukset tietojen vaihtoon, koordinoi ja vastaa palvelutarpeen selvittämisestä verkostossa. Omaohjaaja selvittää sosiaalisen tilanteen ja –toimintakyvyn yhdessä verkoston kanssa. Omaohjaajan yhteystiedot jää asiakkaalle. Asiakkaalle yhteydenoton pitää olla mahdollisimman helppoa. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

16 Esille nousseet tulevaisuuden tarpeet asiakkaan palvelujen parantamiseksi
Työpaikkaohjaaja / työvalmentaja tunnistaa asiakkaan työssä näkyvän toimintakyvyn työharjoittelupaikassa tai työhönvalmennuskeskuksessa. Työpaikkaohjaaja / työvalmentaja antaa arvion työssä selviytymisestä avoimiin työmarkkinoihin verraten. Työharjoittelupaikkana voi olla työhönvalmennuskeskus, työpaja tai yrityksessä tapahtuva työharjoittelu. Terveydenhoitaja tunnistaa terveyteen liittyvät huolenaiheet ja palvelutarpeet. Lääkäri tekee arvion työssä selviytymisestä avoimia työmarkkinoita ajatellen. Tunnistaa terveyteen liittyvät huolenaiheet ja palvelutarpeet. Arvioi, onko heikentyneen toimintakyvyn takana jokin sairaus. Tarvittaessa ohjaa tarvittaviin hoidon ja kuntoutuksen toimenpiteisiin. Tarvittaessa arvioi työkyvyn / työkyvyttömyyden. Kirjoittaa tarvittavat lausunnot. Antaa arvion työssä selviytymisestä avoimia työmarkkinoita ajatellen. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

17 Kirjaamisen huolehtii jokainen verkoston jäsen omalta osaltaan.
Esille nousseet tulevaisuuden tarpeet asiakkaan palvelujen parantamiseksi Oma ohjaaja koordinoi ja kaikki osallistuvat. Johtopäätöksenä palvelusuunnitelma, johon kirjataan hoidon ja kuntoutuksen tarpeet, arvio työkyvystä ja toimeentulo. Oma ohjaaja huolehtii asiakkaan palvelujen saatavuuden ja seurannan. Kirjaamisen huolehtii jokainen verkoston jäsen omalta osaltaan. Yhtenäinen kirjaamiskäytäntö, asiakas kirjaamisessa mukana Yhtenäinen tietojärjestelmä. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

18 Mitä juurrutat, miten varmistat juurtumisen?
JUURRUTTAMINEN Mitä juurrutat, miten varmistat juurtumisen? Kuntien ja kaupunkien asiantuntijat ja asiakkaat ovat olleet kehittämistyössä mukana Kunnat allekirjoittaneet hankehakemuksen ja sitoutuneet kehittämistyöhön. SATASOTE:n valmisteluryhmissä mukana. Vammaispalvelussa esimiehet ovat kehittämistyössä mukana Toinen suunnittelija jatkaa hankkeen jälkeen omassa esimiestyössään juurruttamista Satakuntaan Kuntien työvalmentajia on kehittämistyössä mukana. Työvalmentajien verkostotapaamisten on sovittu jatkuvan hankkeen jälkeen. Asiakastyöryhmä jatkaa työtään jatkossakin. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

19 Asiakkaan työllisyyspolulla monialainen yhteistyö sujuvammaksi.
Mikä muuttuu? Asiakkaan työllisyyspolulla monialainen yhteistyö sujuvammaksi. Tarvelähtöinen työhönvalmennus paremmin työllisyyteen tähtääväksi. Työhönvalmennuskeskus Verkostoyhteistyö tiiviimmäksi toimintamalliksi Palveluohjaus asiakaslähtöisemmäksi Osatyökykyiset työelämään olemassa olevan työkyvyn rajoissa. SATAOSAA-kokeilu: Tarja Mannila ja Tero Mäkinen

20 Esitysaika 25 min