Rahatalouden kurssi Luento 6 HB14; M15-16

Esitys aiheesta: "Rahatalouden kurssi Luento 6 HB14; M15-16"— Esityksen transkriptio:

1 Rahatalouden kurssi Luento 6 HB14; M15-16
K.Kauko

2 Rahan kysyntä - perusteet
”Kaikki haluavat lisää rahaa, rahan kysyntä aina ääretön”? Ei, vaan rahan kysyntä tarkoittaa: ”Minkä osuuden annetusta bruttovarallisuudestaan ihmiset haluavat pitää rahana?” Rahan kysyntä ei ole sama kuin halukkuus tulla varakkaammaksi Rahan kysyntä on halukkuutta muuttaa muuta varallisuutta rahaksi tai olla muuttamatta rahaa muuksi varallisuudeksi Miksi kukaan haluaisi rahaa? Ei voi suoranaisesti käyttää mihinkään Ajatellaan yhden periodin olemassa olevaa taloutta Jokainen kuluttaja on jostain saanut satunnaisen valikoiman hyödykkeitä, jotka eivät vastaa kyseisen henkilön tarpeita tai preferenssejä kuin ehkä sattumalta Esim. kaikki makkarat yhdellä (joka on kasvissyöjä) ja sinappi toisella Jokaiselle kuluttajalle annetaan rahaa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin maksuvälineenä toimiminen Vaihtokauppa kielletty! Hyödykkeitä saa vaihtaa vain rahaan. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3 Rahan kysyntä - perusteet
Tapahtumajärjestys: Hyödykkeet ja rahat jaetaan Haetaan hinnat, joilla jokaisen hyödykkeen tarjonta = kysyntä. Käydään kauppaa löydetyillä hinnoilla Hyödykkeet kulutetaan Maailma loppuu Kuluttajan optimointiehto: raha tuottaa saman rajahyödyn joka kohteessa, myös rahana itsenään Jos tuottaa korkeamman rajahyödyn kohteessa A kuin kohteessa B, siirretään B:stä A:han Hyödykkeen hinta = 1/(∂qi/∂mi ) <=> 1/hyödykkeen hinta = ∂qi/∂mi => hyödykkeeseen i kulutetun rahan rajahyöty = (∂U/∂qi)*(∂qi/∂mi) (∂U/∂q1)*(∂q1/∂m1)= (∂U/∂q2)*(∂q2/∂m2)= (∂U/∂q3)*(∂q3/∂m3) = …. = ∂U/∂M U on kokonaisutiliteetti, qi on hyödykkeen i määrä ja mi on hyödykkeeseen m käytetyn rahan määrä ja M= rahaksi jäävän osuuden määrä. Rajoite: Kullakin kuluttajalla rahaksi jäävä osuus + ostoksiin käytetty = alun perin saadun rahan määrä ∂qi/∂mi = hyödykkeen i hinnan käänteisluku Tavara maksaa 100 € => yhdellä eurolla saa sadasosan tavarasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4 Rahan kysyntä - perusteet
Rajahyöty käteen jäävästä rahasta aina 0. Rajahyöty muista hyödykkeistä positiivinen! Ainoa mahdollinen tasapaino: ∂qi/∂mi = 0 kaikilla i => rahalla ei ostovoimaa ∂qi/∂mi = 1/hinta, siis hinnat äärettömiä, rahan arvo nolla. Johtopäätös: ei löydy tasapainoa, jossa rahalla mitään ostovoimaa Kukaan ei tavoittele lopputulosta, jossa itselle jäisi rahaa Kukaan ei halua allokaatiota, jossa itsellä hyödytöntä tavaraa, jos sen voi vaihtaa mihin tahansa hyödylliseen vaikka kuinka huonolla vaihtosuhteella K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5 Rahan kysyntä - perusteet
Johtopäätös: yksinkertaisessa mikrotaloustieteellisessä mallissa melkein mahdotonta saada rahalle mitään arvoa Kuitenkin fiat-rahalla ostovoimaa reaalimaailmassa –miten selittävissä? Ainoa järkeenkäypä selitys: odotus siitä, että maailma jatkuu, ja että rahalla ostovoimaa huomenna. Muistakaa Somalian setelit 1990-luvulla! Edellä kuvatussa mallissa pitäisi olla useita ”kierroksia” Jokaisella kierroksella merkittävä joukko haluaa säilyttää rahaa käytettäväksi seuraavalla kierroksella Raha tuottaa välillisesti utiliteettia niiden hyödykkeiden kautta, joita sillä voi ostaa tulevaisuudessa => ∂U/∂M >0 MUTTA! Jos kierros tiedetään viimeiseksi, niin rahalla ei ostovoimaa = > toiseksi viimeisellä kierroksella kukaan ei halua lopuksi pitää rahaa, joten rahalla ei ostovoimaa => kolmanneksi viimeisellä… Johtopäätös: rahalla voi olla ostovoimaa vain, jos maailmanlopun uskotaan tulevan yllättäen (sitten joskus), tai maailman jatkuvan ikuisesti???? Ei ole koskaan päivää, joka tiedetään viimeiseksi jo edellisenä päivänä Näillä hyvin abstrakteilla pohdinnoilla erittäin vähän yhteyttä siihen, kuinka rahan kysyntää mallitetaan ja mitataan (empiirisessä) makrotaloustieteessä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6 Rahan kiertonopeus ja rahan kysyntä
Jos rahalla paradoksaalisesti ostovoimaa mutta ei kysyntää, sen kiertonopeus on ääretön Halutaan, jotta voisi ostaa. Heti kun saatu, heti käytetään => hallussapitoaika 0 sekuntia => ei lainkaan kysyntää rahalle => Rahan kysyntä (=kullakin ajanhetkellä haluttu määrä) ja kiertonopeus sukulaiskäsitteitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä
Keskeinen ero myöhempiin ajatuksiin: korolla ei merkitystä I Fisher 1911, jossain määrin edeltäjänsäkin Vaikuttanut talouspoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä Fisher: MV = PY Missä M=rahan määrä, V= rahan kiertonopeus; P=hintataso, Y = reaalinen bruttokansantuote (mitä termiä ei tosin Fisherin aikana käytetty) Logaritmisena m+v = p+y Yhtälö sanoo: rahan määrä kertaa yhdellä rahan yksiköllä keskimäärin tehtyjen ostosten lukumäärä riittää ostamaan koko markkinoille myydyn tuotoksen. Identiteetti, joka ei kerro mitään kausaalisuuksista V=YP/M Mikä on syy, mikä seuraus? Fisherin järkeily: kiertonopeus riippuu maksujärjestelmistä ym, muuttuu hitaasti jos ollenkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä
Fisher ja muut ennen Keynesiä vaikuttaneet taloustieteilijät: kysyntä ei vaikuta tuotantoon makrotasolla => Y = vakio; Täystyöllisyys Ei ollut juuri mitään suhdannevaihteluteorioita Ainoa mikä joustaa, jos rahan määrää muutetaan: P Rahan kysyntäfunktio: M = PY/V Implisiittinen olettamus tässä kehikossa: rahaa ei käytetä säästöjen säilyttämiseen Lähestymistavan heikkous: kiertonopeus voi todellisuudessa vaihdella melko paljon Fisherin aikana ei tunnettu käsitettä BKT eikä sopivia tilastoja Y:n mittaamiseksi ollut => heikkoutta ei pystytty havaitsemaan saatavilla olleista tilastoista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9 Rahan kiertonopeus Suomessa 1980-2016
Laskettu jakamalla nimellinen BKT keskimääräisillä M2-talletuksilla vuoden aikana Näyttää olevan niin, että noususuhdanteessa rahan kiertonopeus kiihtyy, joskin yhteys heikko; Rahan kiertonopeudella ollut hidastuva trendi? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10 Keynesin likviditeettipreferenssiteoria
”Loanable funds” –teoriasta poikkeava näkemys Rahoituksen tarjonta osin reaktio epävarmuuteen ”Työllisyys, korko ja raha” (General theory of employment interest and money; 1936; Suom. Ahti Karjalainen & Pentti Kivinen, WSOY 1951) ”Miksi ihmiset pitävät rahaa”? Transaktiomotiivi Alkup. teoksessa mainitaan kahtena eri motiivina: tulovaikutin (income motive) ja liikevaikutin (business-motive) Ainoa klassisen taloustieteen käsittelemä Talouden aktiviteetti kasvaa tai hinnat nousevat 1 % => lisää rahan kysyntää prosentilla Varautumismotiivi Yllättävät menot tai ostosmahdollisuudet Varautumismotiivi suunnilleen suhteissa tuloihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Keynesin teoriat Spekulatiivinen motiivi Keynesin olennaisin lisäys aiempaan teoriaan Pidetään rahaa jos sen odotettu tuotto suurempi kuin tuotto muissa sijoituskohteissa; rahan tuotto = 0 => pidetään vain jos korkojen odotetaan nousevan, mikä alentaisi joukkolainojen ym. kohteiden hintoja => Korot korkeat => odotetaan laskevan => ei kannata pitää rahaa Reaalisen rahan (real money balances) kysyntä M/P = f(Y, i) Missä P= hintataso, Y= reaalinen bruttokansantuote, i = korkotaso Rahan kiertonopeus ei Keynesillä vakio; korkojen nousu vauhdittaa rahan kiertoa, raha pannaan eteenpäin jos sitä ei kannata pitää Olennainen uutuus Keynesillä: korot tässä yhteydessä, etenkin spekulatiivinen motiivi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12 Keynesiläiset teoriat
Keynesiläinen IS-LM –kehikko; LM-käyrä = pisteet, joissa rahan kysyntä = rahan tarjonta Keskeinen olettamus: rahan määrä on eksogeeninen, kysyntä riippuu koroista ja transaktiovolyymistä r LM Rahan kysyntä alittaa tarjonnan Rahan kysyntä ylittää tarjonnan IS Y Jos korkojousto voimakas: LM-käyrä lähes vaakasuora Pieni korkojen muutos riittää luomaan kysynnän isolle rahamäärän lisäykselle. Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat => rahan kysyntä lisääntyy, eikä paljon muuta tapahdukaan Yksilön kannalta: ”Korot alenivat . Tämä vaikuttaa voimakkaasti siihen, että haluan pitää isomman saldon käyttelytililläni. En muuta käyttäytymistäni kuluttajana mutta annan korottoman käyttelytilini talletuksen kasvaa. ” Inflaatio ei kiihdy, noususuhdanne ei ala… - Keynes arveli, että rahan korkojousto epävakaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Keynesin teoriat Tobin: jos agentit riskiaversiivisia, eivät uskalla pitää kaikkia säästöjään joukkolainoissa, joiden hinnat voivat vaihdella korkojen muuttuessa Hajautus => sisäpisteratkaisu, jossa x% säästöistä vakaassa mutta tuottamattomassa käteisessä ja 100 – x % tuottavissa mutta arvoltaan epävarmoissa joukkolainoissa Selittää, miksi Keynesin lähestymistapa ei johda nurkkaratkaisuihin, joissa käteisenä joko 0% tai 100 %. Rahan tarjonta = rahan kysyntä tasapainossa Rahan tarjonnan lisäys => yleisöllä enemmän rahaa kuin haluaisi pitää epätasapaino => hakeudutaan kohti tasapainoa , mutta miten? Korot laskevat => rahan kysyntä lisääntyy (klassista taloustiedettä) Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy => rahan kysyntä lisääntyy (Keynes) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria
Rahan kysynnän oltava funktio monesta tekijästä Pysyväistulo Y (tulevien tulojen diskontattu nykyarvo, tai keskimääräinen tulo yli ajan); korkea pysyväistulo lisää rahan kysyntää Rahalle (esim. käyttelytileille) maksettu korko rm Vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto (obligaatiot rb, osakkeet re) rb-rm kasvaa => rahan kysyntä vähenee; isompi vaihtoehtoiskustannus pitää omaisuutta rahana Odotettu inflaatio ∏ alentaa kysyntää Funktiona: M/P = f(Yp, rb-rm, re-rm, ∏-rm) Siis: obligaatioiden osakkeiden ja hyödykkeiden nimellinen tuotto (=inflaatio) suhteessa talletusten korkoon K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria
Miksi ”pysyväistulo”? Tuloissa voi olla lyhyen aikavälin epäsäännöllisyyttä, joka vaikuttaa rahan tarpeeseen ja kysyntään melko heikosti Tästä seuraa: tavanomaiset suhdannevaihtelut vaikuttavat rahan kysyntään melko vähän; suhdannevaihtelu ymmärretään tilapäiseksi Edellytys: tulojen muutos ymmärretään tilapäiseksi tai pysyväksi Rahan tuotto sisältää mahdollisen korkotulon lisäksi sekalaisia pankkipalveluita, jos niistä ei eksplisiittisesti laskuteta Alihinnoitellut maksuliikennepalvelut tms Korko rm sisältää nyt myös pankkitallettajille tarjotut alihinnoitellut tai ilmaiset oheispalvelut Friedman arveli rahan tuoton reagoivan yleiseen korkotasoon Pankkitilien korot riippuvat markkinakoroista, jolloin obligaatioiden ja pankkitalletusten korkoero melko vakaa Lisäksi: jos talletusten keräämisestä kannattavampaa korkeiden markkinakorkojen vuoksi, enemmän oheispalveluita tallettajille Jos pankeilla täydellinen kilpailu, tallettajan saama korvaus (=korot ja alihinnoitellut oheispalvelut) riippuu yhden suhde yhteen markkinakoroista; pankin ”siivu” ei levene korkotason noustessa. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Friedmanin teoria Tukkumarkkinoiden korkotason vaikutus rahan kysyntään melko vähäinen tai olematon, kunhan suunnilleen moderni pankkijärjestelmä Rahan kysyntä melko vakaa ja reagoi lähinnä muutoksiin pysyväistulossa Tästä seuraa: rahan kiertonopeus voi lyhyellä aikavälillä vaihdella V = Y/f(Yp) Missä V = rahan kiertonopeus, Y = toteutunut kansantulo ja Yp = pysyväistulo MUTTA: ei epäsäännöllisiä, yllättäviä, talouden tilasta riippumattomia vaihteluita Noususuhdanne ilmenee rahan kierron tilapäisenä nopeutumisena, kun tulot kasvavat mutta rahan kysyntä ei (esim. edellinen Suomea kuvaava graafi) Monetarismi: rahan tarjonnan muutokset tärkein syy inflaation vaihteluun ja suhdannevaihteluihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17 Keynes vs Friedman Rahan tarjonnan vaikutukset Keynesin mukaan
Rahan tarjonnan lisäys Rahan tarjonnan vaikutukset Keynesin mukaan Rahan tarjonnan vaikutukset Friedmanin mukaan Rahan ylitarjonta Korot alenevat Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy Keynesin mukaan potentiaalisesti epävakaa vaikutus Rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18 Rahan kysyntä - empiriaa
Runsaasti tutkittu! Tutkimus aiheesta jatkunut pitkään, uusia papereita tulee jatkuvasti Hakutermillä ”demand for money” 2931 tärppiä Econlit-tietokannassa vertaisarvioiduista lähteistä, (huhtik 2017); Tyypillisesti testattu jonkin teorian tärkeinä pitämien muuttujien ja rahan määrän tilastollista yhteyttä Näitä muuttujia ovat voisivat olla ainakin: Ei-rahan (joukkolainat tms) korot (-) Rahaksi luettujen erien (talletukset) korot (+) Transaktiokustannukset muutettaessa rahaa muuksi (sijoitus)varallisuudeksi ja päinvastoin (+) Tulotaso (+) Varallisuus (+) Tulojen vaihtelevuus / tuloepävarmuus (+) Korko-odotukset (+) Inflaatio (-) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Näinkö? S r Kansantulo muuttuu, tulo-odotukset muuttuvat, pankkipalvelut muuttuvat, ilmasto muuttuu… Q S=D; D= f(r,Y…) => S=D = f(r,Y…) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20 Rahan kysyntä - empiriaa
Käytännössä useimmat rahan kysyntää testanneet ekonometriset työt pikemminkin ottavat vaikutteita rahan kysynnän teoriasta kuin suoranaisesti testaavat tai vertailevat teorioita. Ln(mt) = b0 + b1 Ln (Yt) +b2 Ln(rt) +εt Tai: Ln(mt/pt) = b0 + b1 Ln (Yt /pt) +b2 Ln(rt) +b3(Pt/Pt-1) +εt Yhtälössä ollut selittäjänä trendi, tulojousto usein pakotettu ykköseksi, korot olleet reaalisia ja nimellisiä, käytetyt ekonometriset menetelmät vaihdelleet Usein myös viivästettyjä arvoja selittäjille Toivottavaa, että teorian mukaiset etumerkit, korkea selitysaste (pieni osuus m:n vaihtelusta jää selittämättä), muuttujien väliset yhteydet vakaita ja virhetermi epsilon vain ”valkoista kohinaa”. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21 Rahan kysyntä - empiriaa
Useimmat 1970-luvulle saakka tehdyt empiiriset tutkimukset tuottivat pitkälti ”toivottuja” tuloksia Rahan kysyntä korkojoustavaa Tulojen ja korkojen muutosten vaikutus rahan kysyntään melko nopea Relaatiot rahan kysynnän ja selittävien muuttujien välillä melko vakaita Relaatiot alkoivat pettää 1970-luvun alkupuolella: Yhdysvalloissa rahan määrä supistui/kasvoi hitaammin kuin yhtälöt ennustivat, Britanniassa virhe toisinpäin. Uusia estimointeja, joissa ja 1980-luvun dataa mukana => havaittiin rahan kysyntäfunktioiden muuttuneen epävakaiksi Onko rahan kysyntä muuttunut? Vai ovatko käytetyt yhtälöt olleet väärin spesifioituja? Väärät selittävät muuttujat? Pakotettu väärä funktiomuoto? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22 Mikä on keskuspankki Keskuspankki = pankkien pankki
Käsite voi olla hiukan horjuva Montako keskuspankkia Suomessa on? Säästöpankkien keskuspankki Suomi Oy; Bonum Pankki Oy? Nykyään yleensä julkinen laitos Eivät maksimoi voittoa Liikepankin ja keskuspankin ero muuttunut historian kuluessa selkeämmäksi Yhdellä valuutalla voi olla useita keskuspankkeja, joskin yksittäisen keskuspankin toimintavapaus tällöin yleensä rajallinen USD EUR Saksa ennen rahaliittoa Jokaisessa maassa ei ole omaa keskuspankkia Monissa Länsi-Afrikan maissa ei lainkaan (rahaliitto 1940-luvulta saakka) Luxemburgissa ei ollut ennen rahaliittoa Monissa kääpiövaltioissa ei ole Samassa maassa voi olla useita Yhdysvallat, Saksa ennen rahaliittoa K.Kauko

23 Mikä on keskuspankki? Keskuspankkien toiminta vaikuttaa lähes kaikkeen ainakin omalla valuutta-alueella Korot, rahan määrän kehitys… Yleensä (ei aina!) julkisoikeudellinen laitos, voi olla jopa perustuslain tasolla säädöksiä asemasta Euroopassakin löytyy esimerkkejä keskuspankeista, jotka osakeyhtiöitä (Sveitsi) Etelä-Afrikan keskuspankki listattu Johannesburgin pörssissä, ja sen osake-enemmistö yksityisillä, joille maksetaan osinkoja Tosin osakkeenomistajilla ei valtaa rahapolitiikassa Kaikkein tavallisimmin pääjohtajan valitsee (ainakin muodollisesti) valionpäämies Uusimmat keskuspankit yleensä täysin valtiollisia Nykyään setelirahan liikkeeseen laskun monopoli Kolikot tosin yleensä valtion lyömiä K.Kauko

24 Päätöksenteko Ainakin rahapoliittinen päätöksenteko kehittyneissä maissa yleensä kollegiaalista, ei ”päällikkövirasto” Useampia näkökulmia Parempi vastustuskyky poliittisia paineita vastaan ”En ole diktaattori. Olen vain komitean puheenjohtaja.” Kokeellinen tulos: ”rahapolitiikkapelissä” äänestävä ryhmä menestyi paremmin kuin ryhmän jäsenet yksinään (Blinder & Morgan, JMCB 2005) Kehitysmaista voi löytyä tapauksia, joissa pääjohtaja yksin päättää tärkeimmistä rahapoliittisista toimenpiteistä. Intia K.Kauko

25 Vielä keskuspankkien toiminnasta
Perinteisesti keskuspankki toiminut valtion pankkiirina Monissa maissa keskuspankki hoitaa tehtäviä, joista Suomessa huolehtii Valtiokonttori Hyvin usein keskuspankki vastaa pankkivalvonnasta joko yksin tai yhdessä muun viranomaisen kanssa EU:n pankkiunioni Pankkitilastointi, muu tilastointi Esim. rahamarkkinakorkojen laskeminen tms Usein rahapolitiikan aputoiminto; etenkin rahan määrän laskeminen Infrastruktuurin kehittämistehtäviä Arvopaperimarkkinoiden organisointia tms yhdessä muiden osapuolten kanssa Tutkimus Lähes kaikkialla keskuspankeilla keskeinen rooli maksujärjestelmissä Saanut alkunsa siitä, että pankit voivat aidosti ”maksaa” toisilleen vain keskuspankkirahalla Voivat esimerkiksi toimia sekkien selvityskeskuksina K.Kauko