Lapsi traumaattisen tapahtuman kokijana

Esitys aiheesta: "Lapsi traumaattisen tapahtuman kokijana"— Esityksen transkriptio:

1 Lapsi traumaattisen tapahtuman kokijana
Tammikuu 2017 Riitta Tenkanen-Salmela, psyk.sh.,TtK, TtM-opisk (terveystieteiden opettajakoulutus) Lapsi traumaattisen tapahtuman kokijana Kuvat pixabay.com

2 Kriisitilanteissa Lapsia saatetaan aliarvioida ja vähätellä. Luullaan, että Lapset eivät huomaa mitään Lapsille ei tarvitse kertoa koko totuutta Lapset tajuavat traumaattiset tapahtumat vain pinnallisesti Kun lapsi ei puhu, hän ei muista tapahtunutta Lasten kykyä käsitellä järkyttäviä tapahtumia aliarvioidaan Samoin lasten kykyä toipua traumaattisista kokemuksista TÄMÄ ON EREHDYSTÄ, SILLÄ LAPSET HUOMAAVAT ASIOITA, MUTTA USEIN SALAAVAT AIKUISELTA MITÄ TIETÄVÄT, SÄÄSTÄÄKSEEN AIKUISTA Riitta Tenkanen-Salmela

3 Tapahtumista on aina viipymättä kerrottava lapselle
Lapsilta ei voi salata tapahtunutta Vaikka lapsi ei puhu, hän muistaa kyllä Lapset toipuvat nopeammin ja paremmin kuin aikuiset, jos heillä on optimaaliset mahdollisuudet käsitellä traumaa Lasten käsittelykyky riippuu paljon aikuisten kyvystä käsitellä asioita Tapahtuman luonne ja lapsen rooli siinä, vaikuttavat siihen miten lapsi kokee ja reagoi Lähellä olevien aikuisten reagointi vaikuttaa myös Silläkin on vaikutusta, minkälaisen merkityksen tapahtuma lapsen maailmassa saa Lapsen ikä, kehitystaso, persoonallisuuskin vaikuttavat Riitta Tenkanen-Salmela

4 Lapsen ajattelun heijastuminen traumaattisiin kokemuksiin
Lyhytjännitteisyys Lapsi ei reagoi yhtäjaksoisesti, hän saattaa esim. leikkiä normaalisti ja taas palata tapahtuman pariin Konkreettisuus Lapsi ajattelee asioista konkreettisesti Lapsen hahmotus maailmasta on minäkeskeistä Lapsi voi kokea, että onnettomuus on hänen aiheuttamansa, mistä voi seurata syyllisyydentunteita, jos ei korjata asiaa lapselle Riitta Tenkanen-Salmela

5 Lapsen erityistarpeiden heijastuminen (1)
Lapsen riippuvuus aikuisista Aikuisten luotettavuus on tärkeää Jos asioita salaillaan tai niiden kertomista viivytellään, lapsi kuitenkin vaistoaa, että jotain on tapahtunut ja mielikuvitus saa siivet Syyllisyys ja taikausko saavat vallan lapsen mielessä On lisäksi loukkaus lasta kohtaan, jos hänelle ei kerrota häntä koskevista tapahtumista, ja aikuinen menettää lapsen luottamuksen Riitta Tenkanen-Salmela

6 Lapsen erityistarpeiden heijastuminen (2)
Aikuisen pitää hälventää lapsen pelkoja, jotka liittyvät aikuisten reaktioihin Lapsi voi pelästyä aikuisten itkua, surua, keskittymisvaikeuksia Näistä on hyvä puhua lapselle ja antaa niille näin hyväksyntä Jos aikuiset vaivaantuvat itse näistä reaktioistaan, lapsi voi alkaa suojella aikuisia eikä ota esille asioita joiden tietää järkyttävän heitä, näin ollaan vahingollisessa salailun ilmapiirissä Riitta Tenkanen-Salmela

7 Lapsen erityistarpeiden heijastuminen (3)
Pienet lapset saattavat onnettomuus- ja vaaratilanteissa mennä piiloon Jos lapsi on menettänyt läheisen aikuisen, hänelle pitää järjestää korvaava aikuinen tueksi trauman läpikäymisessä Riitta Tenkanen-Salmela

8 Lapsen erityistarpeiden heijastuminen (4)
Turvallisuuden tunteen säilyminen on tärkeää Traumaattisissa tilanteissa turvattomuuden tunne ylikorostunut Fyysinen läheisyys tärkeää Isollekin lapselle SYLI on oikea paikka Lapsella voi olla suuria pelkoja oman ja läheisen turvallisuuden menettämisestä Aikuinen voi olla esimerkkinä: tunteista saa ja pitää puhua, ja selittää asioita Arkirutiineihin palaaminen: ruoka, uni, leikki, koulu, ystävät Arki eheyttää Riitta Tenkanen-Salmela

9 Tyypillisiä reaktioita traumatilanteissa
Taantuminen (regressio) Levottomuus Keskittymiskyvyn aleneminen, välttämiskäyttäytyminen, koulumenestyksen laskeminen Lyhentynyt tulevaisuuden perspektiivi, pessimismi Pakonomaiset kertausleikit. Luovuus ja mielikuvitus laskevat Somaattiset vaivat. Päänsärky, vatsavaivat, lihassäryt, ruokahalun vaihtelu Unihäiriöt Pelko, ahdistus, syyllisyys, ärtymys Etenkin pienillä lapsilla lisäksi: riippuvuus, takertuvuus, eroamisen pelko Riitta Tenkanen-Salmela

10 Lasten keinot käsitellä traumaattisia tapahtumia (1)
LEIKKI Leikissä puretaan paineita, käydään läpi uudelleen tapahtunutta Tarkastellaan sitä eri näkökulmista, eri rooleista, eri lopputuloksista Leikissä on tärkeää: ”ikään kuin” –ulottuvuus, mielikuvitus - parantavia, sopeutumista edistäviä leikkejä TOSIASIOIDEN LÄPIKÄYMINEN Konkreettisesti, lapsen ajattelulle sopivalla tavalla Mielikuvaharjoituksia: turvallisuuden tunne lisääntyy, kyky hallita pelkoa kohenee PIIRTÄMINEN Tärkeä kysyä lapsen piirroksesta ja keskustella siitä: käsitellään olennaisia asioita lapsen lähtökohdista käsin Riitta Tenkanen-Salmela

11 Lasten keinot käsitellä traumaattisia tapahtumia (2)
KIRJOITTAMINEN Esimerkiksi jäähyväiskirje menehtyneelle RUNOT, MUSIIKKI varsinkin isommille lapsille, teini-ikäisille, mutta myös pienemmälle RITUAALEIHIN OSALLISTUMINEN Vainajan muistelu, jutellaan lapsen kanssa kaikenlaisista muistoista valokuvat ja kynttilät merkityksellisiä Vuosipäivän viettäminen Riitta Tenkanen-Salmela

12 Lasten kyky traumaattisten kokemusten käsittelyyn kehittyy varhain
Lapsi on selviytyjä - Aikuisen avulla ja tuella! Riitta Tenkanen-Salmela