Yhteinen suunnitelma 25.8. STM.

Esitys aiheesta: "Yhteinen suunnitelma 25.8. STM."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteinen suunnitelma 25.8. STM

2 Taustaa HO kirjaus/kuntien kustannusten säästö: ”Asiakkaan henkilökohtaisia palvelusuunnitelmia koskevien velvoitteiden vähentäminen ja eri hallinnonalojen ja palvelujen yhteisten palvelusuunnitelmien mahdollistaminen kuntakokeilujen kokemuksia hyödyntäen” Sote-säädösten ”suunnitelmaviidakko” Sote-asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä 4/2015-5/2016. Yhteisen suunnitelman käyttöä kokeilevia hankkeita Kaste: Keski-Suomen Sote 2020, Etelä-Savon Esso, Pohjois-Karjalan Siun sote, Varsinais-Suomen Parempi arki ja Pohjois-Suomen ”Kolpene-hanke” VM kuntakokeilu: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, oma kokeilulaki, Kouvola, Kuopio ja Oulu sekä Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan ryhmä, Joensuun, Kontiolahden ja Liperin ryhmä, Jyväskylän, Hankasalmen, Joutsan, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten muodostama ryhmä, Eksoten ryhmä sekä Tampereen, Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven ja Vesilahden muodostama ryhmä.

3 Asiakastietolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä asetettu Kokoukset kerran kuukaudessa Tavoitteena työryhmän esityksen valmistelu vuoden 2015 aikana Työryhmän määräaika Hallitusohjelman vaikutus aikatauluun

4 Työryhmän jäsenet Antero Lehmuskoski, ISO Maritta Korhonen, STM, pj
Jukka Lindberg, Hämeenlinna Marina Lindgren, Kela Juha Mykkänen, THL Leena Mäki-Fossi, EPSHP Mika Mänttäri, STM Tommi Oikarinen,VM Jari Porrasmaa, STM Heli Sahala, Kotkan kaupunki Marja Penttilä, STM, sihteeri Maritta Korhonen, STM, pj Helena Eronen, PSSHP Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Pia-Liisa Heiliö, STM Lotta Hämeen-Anttila, STM Lasse Ilkka, STM Pälvi Kaukonen, STM Henna Koli, Kela Merja Korhonen, Hämeenlinna Maarit Laaksonen, THL

5 Työryhmän tehtävä 1) laatia luonnos hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta siten, että lakiin lisätään sosiaalihuollon kansallisia tietojärjestelmäpalveluita koskevat säännökset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen yhteiskäyttöä koskevat säännökset 2) arvioida potilas- ja asiakasasiakirjoja koskevan nykyisen lainsäädännön eroavaisuuksia sekä tehdä jatkosuunnitelma lainsäädännön yhtenäistämiseksi

6 Työskentely Valmistelussa on otettava huomioon valmisteilla olevan Euroopan tietosuoja-asetuksen eteneminen, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu ja toimeenpano sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedon toissijaista käyttöä koskeva säädösvalmistelu. Työryhmällä on oikeus perustaa alatyöryhmiä ja kutsua asiantuntijoita.

7 Vaiheistusasetus - taustaa
THL ja Kela ovat esittäneet tietojärjestelmämuutosten ongelmista johtuen vaiheistusasetuksen aikataulun siirtämistä myöhemmäksi kaikkien vaiheistusasetuksen kohtien osalta Terveydenhuollon toimijoiden osalta on tullut palautetta, että Kanta-laajennuksia ei ole syytä lykätä tarpeettomasti Sähköisen lääkemääräyksen pakollisuuteen liittyvät muutokset tulee viedä hallitusti läpi Uusi vaiheistusasetus annetaan syksyllä

8 Vaiheistusasetuksen takarajat, luonnos
Elinluovutustahto, hoitotahto ja muut potilaan hoitoaan koskevat tahdonilmaisut; sekä Suun terveydenhuollon asiakirjat Lähetteet ja hoitopalautteet; Hoito- ja palvelusuunnitelma(t) Ostopalvelut Todistukset ja lausunnot Mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitetut asiakirjat Kuvantamistutkimusten kuva-aineistot Tiedonhallintapalvelun laajennus

9 Terveys- ja hoitosuunnitelma (THL 2011)
Hoidon tarve Muodostuu yhdestä tai useammasta potilaan tunnistamasta terveysongelmasta. Terveydenhuollon ammattihenkilö toimii tukena ongelmien tunnistamisessa Hoidon tavoite Se muutos potilaan terveydentilassa, johon yhdessä sovitulla hoidolla pyritään. Terveydenhuollon ammattihenkilö toimii potilaan tukena tavoitetta asetettaessa. Hoidon toteutus ja keinot Sisältää sekä terveydenhuollon palvelut että potilaan itsensä tai hänen tukiverkostonsa toteuttamiksi suunnitellut toimet hänen terveytensä ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tuki, seuranta ja arviointi Hoitosuunnitelman toteutumisen tuki ja seuranta sekä hoidon vaikutusten arviointi Suunnitelman vastuuhenkilö Lisätiedot: Lääkitys ja diagnoosit

10 Terveys- ja hoitosuunnitelma (THL 2011)
Terveys- ja hoitosuunnitelmalomake on kansalliseen käyttöön tarkoitettu työväline, jonka tavoitteena on kehittää erityisesti pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden hoitoa ja voimaannuttaa heitä omasta terveydestään huolehtimiseen. HL7 CDA-R2 muotoinen lomake voidaan toteuttaa tietosisällöltään yhdenmukaisena kaikissa potilastietojärjestelmissä, jolloin se on myös käytettävissä riippumatta siitä, mitä potilaskertomusjärjestelmää käytetään. Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. Se on osa potilasasiakirjaa, joten sen laatimisesta ja ylläpidosta vastaa potilasta hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveys- ja hoitosuunnitelma liitetään KanTa –palvelun (Kansallinen terveysarkisto) tiedonhallintapalveluosioon, jossa se on potilaan nähtävänä, ja jonka avulla potilas voi myös halutessaan näyttää itseään koskevaa suunnitelmaa tarvitsemilleen tahoille. Terveys- ja hoitosuunnitelman rakenne ei tue sosiaalihuollon ja omahoidon toimien rakenteista suunnittelua. Näiden mahdollistamiseksi tarvitaan lisää tietorakenteiden ja luokitusten kansallista kehittämistä!!

11 ”Yksi yhteinen suunnitelma”
Asiakkaan omat tiedot Tarkemmat/erilliset terveydenhuollon suunnitelmat esim. Kuntoutussuunnitelma Tarkemmat/erilliset sosiaalihuollon suunnitelmat OMAKANTA Potilasasiakirjat KANTA AsiakasasiakirjatKANSA

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksi suunnitelma
Suunnitelman tarve Muodostuu yhdestä tai useammasta asiakkaan tunnistamasta tarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tarpeiden tunnistamisessa. Suunnitelman tavoite(et) Se muutos asiakkaan tilanteessa (terveydentilassa, arjessa pärjäämisessä) johon yhdessä sovitulla toiminnalla pyritään. Konkreettiset osatavoitteet, joiden toteutumista voidaan seurata. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tavoitetta asetettaessa. Suunnitelman toteuttamiseen vaikuttavia asioita Ne asiat henkilön terveydessä, voimavaroissa, elämäntilanteessa ym. joilla on vaikutusta palveluiden toteutukseen Suunnitelman toteutus ja keinot Sisältää palveluiden ja henkilön itsensä tai tarvittaessa hänen tukiverkostonsa toteuttamiksi suunnitellut toimet hänen pärjäämisensä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tuki, seuranta ja arviointi Suunnitelman toteutumisen tuki ja seuranta sekä vaikutusten arviointi. Miten henkilö itse voi seurata omaa edistystään. . Suunnitelmanvastuuhenkilö(t) Lisätiedot: Lääkitys ja diagnoosit, jne

13 Suunnitelman tarve Muodostuu yhdestä tai useammasta asiakkaan tunnistamasta tarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tarpeiden tunnistamisessa. Ohje: Lähtökohtana on henkilön itse kokema tarve, asiakkaan ilmoittama tulon syy Erityyppisiä työkaluja tarpeen arvioinnin tueksi ja virittäjäksi on mm. omahoitolomake ICF : toimintakyky, sen pohjalta kehitetty WHODAS 15D : elämänlaatu Suuntima Voi myös käydä ilmi, että tarve on niin pieni/rajallinen, ettei erillistä laajaa suunnitelmaa tarvitakaan

14 Suunnitelman tavoite(et)
Se muutos asiakkaan tilanteessa (terveydentilassa, arjessa pärjäämisessä) johon yhdessä sovitulla toiminnalla pyritään. Konkreettiset osatavoitteet, joiden toteutumista voidaan seurata. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tavoitetta asetettaessa. Ohje: Tavoitte(et) ohjaa kaikkien ammattilaisten toimintaa Asiakkaan tavoite kirjataan asiakkaan omin sanoin Tavoitetta (ja koko suunnitelmaa) on päivitettävä ja täydennettävä asiakkaan tilanteen mukaan

15 Suunnitelman toteuttamiseen vaikuttavia asioita
Ne asiat henkilön terveydessä, voimavaroissa, elämäntilanteessa ym. joilla on vaikutusta palveluiden toteutukseen Ohje Palveluiden toteutukseen voivat vaikuttaa mm. Asiakkaan sitoutuminen ja kyky oman hyvinvoinnin edistämiseen ja suunnitelman toteuttamiseen Tukiverkostot: läheiset ja ammatilliset Asuinympäristö ja olosuhteet Moniammatillisen yhteistyön toteutuminen

16 Suunnitelman toteutus ja keinot
Sisältää palveluiden ja henkilön itsensä tai tarvittaessa hänen tukiverkostonsa toteuttamiksi suunnitellut toimet hänen pärjäämisensä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ohje: sisältää vastuun jaon: mitä asiakas itse tekee ja mitä muut sisältää konkreettisesti ja mahdollisuuksien mukaan aikataulutetusti mitä on suunniteltu (esim. läheisneuvonpito 1 kk kuluessa, kontrolli terveyskeskuksessa 6 kk kuluessa) voi sisältää erilaisia hyvinvointia tukevia asioita: omahoito, harrasteet voi sisältää myös muita tarvittavia palveluita kuin julkiset sote-palvelut (esim. yksityisiä palveluita) mitä tarkoittaa: voidaanko ottaa proaktiivinen näkökulma esim. toiveet hoitojen suhteen, toimintaohje?

17 Tuki, seuranta ja arviointi
Suunnitelman toteutumisen tuki ja seuranta sekä vaikutusten arviointi. Miten henkilö itse voi seurata omaa edistystään. Jatkopohdintaan: laadunvarmistusta varten tarvitaan yhtenäiset mittarit (elämänlaadun mittarit, seurattava vaikuttavuutta) kannustimet, jotka motivoi ja ohjaa tavoitteisiin oma lokero asiakkaan omalle arvioinnille, asteikko 1-5 mahdollistaa organisaation omavalvonnan, kytkentä ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin?? Mitä tarkoittaa: ennakoitavuus, välitavoitteet, plan B

18 Eteneminen: säädösmuutokset
Sote-asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä 4/2015-5/2016. Suunnitelmien yhdistämisen mahdollistavat muutokset sosiaalihuoltolakiin ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalakiin on tehty syksyn 2015 aikana vastaava muutos potilasoikeuslakiin ja tarvittaessa terveydenhuoltolakii vuoden aikana 2016 muutoksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasasiakirjalainsäädäntöön (tarvitaan myös, jotta VM:n kuntakokeilukunnilla on mahdollisuus jatkaa kokeilussa rakennettua käytäntöään vuoden 2016 jälkeen). vuonna 2017 valmistellaan muutokset laajemman integroidun suunnitelman mahdollistamiseksi VM:n kuntakokeilujen kokemusten perusteella.

19 Pohdintaa jatketaan hankkeiden kanssa yhdessä
POTKU: tunnistamistyökalu: kenelle, kuka tarvitsee/hyötyy, 3-5 %?? kuka määrittelee, kenellä laaditaan poiminta/ihmisen oma tarve/yhdistelmä näistä? ESSO: minkälainen ketju/prosessi tarvitaan kuka laatii/kuka saa nähdä mitäkin? nimi auki, yksi mahdollisuus: omasuunnitelma? THL/OPER: soshuoltoa paremmin mukaan, määrittelyjä, pilotit markkinointi?

20 Eteneminen hankkeiden kanssa
12.8. STM:n virkamiehille yhdestä suunnitelmasta: AHE, TEPA, SOPA 25.8. ip, tapaaminen Kaste-hankkeille ja asiasta kiinnostuneille VM:n hankkeille sekä STM:n ja THL:n/OPER virkamiehiä: suunnitelman rakenteesta. Paikka: STM toiminnallista integraatiota edistävien hankkeiden yhteinen tapaaminen, jossa yksi suunnitelma on yksi käsiteltävistä teemoista Ennen joulua yksi tapaaminen klo 10-15

21 Tästä eteenpäin yhteistä suunnitelmaa sivuavaa aineistoa
Potku-hankkeen tuottamaa aineistoa ja kokemuksia terveys- ja hoitosuunnitelmasta, lisää hae POTKU II Suuntima Toimintakyvyn arviointi ICF THL/OPER: Kehittäjäkumppanihaku sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan

22

23 Potilaan tunnistaminen ja prosessiin ohjautuminen
Hosupotilaat tunnistetaan normaalin vastaanottotoiminnan yhteydessä: sekä suurkuluttajia että normikäyttäjiä ”kuka hyötyy” -periaatteella Kokemukset myönteisiä molemmista Helpompi aloittaa normikäyttäjistä Hyviä tuloksia suurkuluttajien hoidon koordinoinnista ja potilaan turvallisuuden tunteen ja suunnitelmallisuuden lisääntymisestä Halutaan päästä eroon

24 Valmistautuminen vastaanotolle
Potilaalle annetaan/lähetetään omahoitolomake, jonka potilas täyttää kotona – herättelee omahoitoon ja valmistaa potilasta hosun tekemiseen - ei ole ammattilaisen tiedonkeruulomake! osa täyttää tunnollisesti osa palauttaa tyhjänä: kuitenkin havaintona se, että ajatuksia omahoidosta on herännyt huomioitava, että potilaille myös uudenlainen tapa toimia/kulttuurinmuutos Valmisteleva vastaanotto/ kartoituskäynti hoitajan luona Voimaannuttava työote/motivoiva haastattelu: sairaalapastori ja valitus nuoren lääkärin ammattitaidosta

25 Löytyy osoitteesta:

26 Apukysymyksiä ammattilaisille potilaslähtöiseen terveys- ja hoitosuunnitelmaan
Tarpeet Miten voin auttaa? (Mitä ajatuksia omahoitolomake herätti?) Tavoitteet Kertoisitko miten voit nyt ja miten haluaisit voida vuoden päästä? Keinot Mitä teet jo nyt? Mikä sujuu hyvin? Mitä haluat kokeilla seuraavaksi? Minkälaista tukea toivoisit? (Ammattilaisen käytössä th:n palveluvalikko) Seuranta ja arviointi Mistä tiedät meneväsi oikeaan suuntaan? Miten voit seurata onnistumistasi? Milloin tavataan seuraavan kerran?

27 Terveys- ja hoitosuunnitelman tekeminen
Potilas ja hoitaja aloittavat hoitosuunnitelman tekemisen valmistelevalla vastaanotolla hoitosuunnitelma viimeistellään yhteisvastaanotolla (potilas, lääkäri, hoitaja ja muut potilaan hoitoon liittyvät ammattilaiset ja potilaan läheiset) tai konsultoidaan lääkäriä Terveys- ja hoitosuunnitelma tulostetaan potilaalle tai lähetetään postitse kotiin

28 Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä Väli-Suomen alueella
Terveys- ja hoitosuunnitelmia on tehty Väli-Suomen alueella 2011–6/2014 yhteensä 14 220 kappaletta: Pohjanmaan Potku 7468 Häme Potku 3571 Pirkka Potku 1697 Päijät Potku 1484

29 ”Hoitosuunnitelman auditointityökalu- -auttaa potilaslähtöisyyteen
Löytyy osoitteesta:

30 ”Hosujen” laadun auditointia
”Ärsyttävän hyvä” Terveys- ja hoitosuunnitelmia auditoitiin Väli-Suomen alueella yhteisesti 187 kappaletta: vastausvaihtoehtoina olivat ”toteutuu hyvin” tai ”vielä olisi kehitettävää”, kuviossa on niiden terveys- ja hoitosuunnitelmien osuus, joissa vastattu ”toteutuu hyvin.

31

32 Kokemuksia ja arviointituloksia

33 Pacic- kysely (potilaiden kokemukset pitkäaikaissairauksien hoidon järjestämisestä ja laadusta)
Potilaat, joille on tehty terveys- ja hoitosuunnitelma 2012 (N=386) 2013 (N=551) 2014 (N=417) …potilaat ovat tyytyväisempiä pitkäaikaissairauksien hoidon kokemukseen – ammattilaisten osaaminen on kehittynyt

34 Acic (organisaatioiden henkilöstön näkemys pitkäaikaissairauksien hoidon järjestämisestä)
…pitkäaikaissairauksien hoito on kehittynyt organisaatioissa…

35 Palvelujen käytön muutos (%) 1v ennen ja 1v jälkeen terveys- ja hoitosuunnitelman teon
Lp= lääkärin päivystyskäynnit Ls= lääkärin suunnitellut käynnit Lk = lääkärikäynnit yhteensä Lp = lääkärin puhelinajat Hp= hoitajien puhelut Hk = hoitajakäynnit

36 Potilaiden kokemuksia
”Tämä on helevetin hyvä paperi” ”Tämä on todella hieno juttu, kuka näin mahtavan idean on keksinyt”.  ”Tämä on juuri sitä, mitä olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten”.  ”Tulin kuulluksi kaikessa rauhassa”. ”Kerrankin joku kuuntelee ja ottaa asiat hoidettavaksi.” ”Nyt tiedän itse, että mitä teen ja koska.” ”Potilas koki tulevansa kuulluksi, ohjeet kuinka toimia akuutissa tilanteessa, kirjattu hoitosuunnitelmaan”. .

37 Olen työparihoitaja. Työnkuva täysin muuttunut kokonaisvaltaisempaan asiakaslähtöiseen työskentelytapaan. Aiemmin katsottiin kapea-alaisesti esim. diabetesta tai astmaa, nyt huomioidaan asiakas kokonaisuutena, hänen tarpeet lähtökohtana. ”Potku-hankkeen aikana olen henk.koht. kehittynyt. Katson potilasta laaja-alaisesti, en vain sairauskohtaisesti. Paluuta entiseen ei ole. Hoitosuunnitelmien tekeminen yhdessä potilaan kanssa on kivaa ja tuloksellista. Olen vahvasti mukana kehittämisessä edelleen.” ”Huomattavasti vähemmän yhteydenottoja, kun on selvät suunnitelmat”

38 Kurkiaura-hanke Suuntima & asiakkuuteen perustuvat hoitopolut Anna Rikala Hämeenmaan Sydänpiiri

39 Suuntima Kysymyksiin perustuva menetelmä, joka tunnistaa sairastuneelle sopivan hoitopolun Kysymyksiin vastaaminen auttaa sairastunutta ymmärtämään omaa tilannettaan Ammattilaiselle vastaukset tuovat apua yksilölliseen kohtaamiseen ja palvelujen ohjaamiseen asiakasta voimaannuttavalla tavalla. Suuntima huomioi sekä terveyden ja sairauden asettamat ehdot että asiakkaan elämäntilanteen. Suuntiman avulla asiakas voi suunnitella oman hoitonsa yhdessä ammattilaisen kanssa.

40 Yhteenvetoa kastehankkeiden ja VM:n hankkeiden keksusteluyista 6/12 Yhteisen suunnitelman tavoitteista ja nimestä, yhtä mieltä oltiin Yhteisen suunnitelman tavoitteena on toimintakyvyn edistäminen ja/tai arjessa pärjääminen Suunnitelman avulla asiakas saavuttaa omat päämääränsä Suunnitelman tekeminen silloin kun ihminen itse kokee sen tarpeelliseksi Suunnitelman tietojen jatkumo on tärkeää itse kirjatut tiedot, esim. itsearvioinnit ammattilaistiedot Tavoitteiden asettamisessa pikatavoitteet ja pidemmän ajan tavoitteet Suunnitelma on yhteinen, selkokielinen työväline vuoropuhelussa Suunnitelman tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi Nimelle vaihtoehtoja: hyvinvointisuunnitelma, asiakassuunnitelma (kaikki eivät koe olevansa asiakkaita), omasuunnitelma, omavoimasuunnitelma, itsesuunnitelma

41 Yhteisen suunnitelma rakenteesta, yhtä mieltä oltiin
Yksi suunnitelma voi toteutua vain asiakkaan luvalla Tärkeää, että asiakkaan arvio, asiakkaan tarve on lähtökohta Rakenteen olisi hyvä olla yksinkertainen ja geneerinen, professioista riippumaton, jotta se tukee monialaista yhteistyötä Kokeilussa kokeillaan erilaisia rakenteita Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kirjattujen tietojen rakenne ja muoto, tietosisällöt ja luokitukset ovat vakioituja ja käsitteet määriteltyjä. Suhde THL:n määrittelyihin. Tietojärjestelmissä suunnitelman tulisi olla ensimmäinen avautuva näkymä Olisi hyvä saada hälytysjärjestelmä tilanteisiin, joissa suunniteltu ei toteudu

42 Yhteinen suunnitelma: mahdollistavat säädökset
”Sisällöllisen” yhdistämisen mahdollistavat säädösmuutokset Sosiaalihuoltolaki: tehty Terveydenhuoltolaki/Potilasoikeuslaki: s2015 Muut hallintokunnat : 2017 VM:n kuntakokeilujen tulosten perusteella Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamisen yhteydessä mahdollisesti tarvittavat ”Teknisen” yhdistämisen mahdollistavat sote-asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lansäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä 4/2015-5/2016 HE asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (yhteiskäyttö), suunnitelma asiakirjalakien yhtenäistämisestä Kuntakokeilut mahdollistava laki voimassa Valmisteltava 2016 säädösmuutokset, jotka mahdollistava eri alustojen käytön kunnes lopullinen alusta valmis (Taltioni, Effica, Serena ym)

43 Yhteinen suunnitelma: pohdintaa jatketaan yhdessä
yhteenveto yksityiskohtaisista suunnitelmista vai yksi yhteinen, jossa rajauksia tiettyjen osien käytölle? kenelle, kuka tarvitsee/hyötyy, 3-5 %?? kuka määrittelee, kenellä laaditaan poiminta/ihmisen oma tarve/yhdistelmä näistä? nimi auki, yksi mahdollisuus: omasuunnitelma? kuka laatii/kuka saa nähdä mitäkin? tietosisällöt, luokitukset, määrittelyt: suhde THL:n määrittelyihin, erit. terveys ja hoitosuunnitelma (ml asiakkaan itse tuottama tieto), suunnitelman sijoittelu, hälytteet…? kansalliset vastuut? markkinointi? Jatkovalmistelu syyskuun kokoukseen: Parempi arki, Esso, Siun sote, Eksote, OPER + muu THL, STM

44 Integraatiohankkeiden yhteinen tapaaminen 22-23.9.
Teemat Yksi suunnitelma, klo Vastuut: Parempi arki, Esso, Siun sote, Eksote, OPER + muu THL, STM ks aiemmat sivut Palveluohjaus, 23.9. Vastuut KS sote 2020, Esso Käsitteet, mitä eritystä eri asiakasryhmillä Miten rakennetaa so-te rajan yli asikaslähtöisesti, miten rakennetaan järjestöhin, yrityksiin Paikka ilmoitetaan myöhemmin