Erityisalan infopaketti - verovuosi 2017

Esitys aiheesta: "Erityisalan infopaketti - verovuosi 2017"— Esityksen transkriptio:

1 Erityisalan infopaketti - verovuosi 2017
Verohallinto

2 Sisältö 1. Mikä on erityisala? 2. Mitä ovat erityisalan säännökset?
3. Varsinainen työpaikka erityisalalla 4. Erityisala ja liikkuva työ 5. Erityisalan päivittäiset matkat 6. Ateriakorvaus 7. Matkustamiskustannukset päivittäisiltä matkoilta 8. Työmatkalla yöpyminen 9. Päiväraha 10. Työntekijän vähennysoikeus lisääntyneistä elantokustannuksista 11. Työnantajan maksamat majoittumiskustannukset 12. Työntekijän vähennysoikeus majoittumiskustannuksista 13. Matkustamiskustannusten korvaus ns. viikonloppumatkoista 14. Työntekijän vähennysoikeus ns. viikonloppumatkoista 15. Vähennys omista työkaluista 16. Tulonhankkimiskulujen ilmoittaminen veroilmoituksella 17. Matkakulujen ilmoittaminen veroilmoituksella

3 Mikä on erityisala? Erityisalat ovat toimialoja, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan vaihtamaan usein alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi Erityisaloja ovat rakennus-, maanrakennus ja metsäala Esimerkiksi myyntiedustaja ja linja-autonkuljettaja eivät työskentele erityisalalla, vaan he tekevät liikkuvaa työtä. Myöskään siivooja ei työskentele erityisalalla Erityisalalla työskentely ratkaistaan työskentelyolosuhteiden perusteella

4 Mitä ovat erityisalan säännökset?
Erityisalan erityissäännöksiä ovat: TVL 71 § 2 momentti: päivittäisiltä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisiltä matkoilta työnantaja voi maksaa verovapaasti vain matkustamiskustannusten korvauksia ja ateriakorvausta, jos työntekijällä ei ole varsinaista työpaikkaa eikä työnantaja ole järjestänyt työpaikkaruokailua erityiselle työntekemispaikalle tai sen läheisyyteen TVL 72 § 3 momentti: työmatkana pidetään myös päivittäistä matkaa asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä, jos työntekijällä ei ole varsinaista työpaikkaa Sovelletaan vain, jos erityisalan työntekijällä ei ole varsinaista työpaikkaa ja kyse päivittäisistä matkoista Jos erityisalan työntekijällä on varsinainen työpaikka tai hän yöpyy työmatkalla, sovelletaan yleisiä säännöksiä

5 Sinuun sovelletaan erityisalan säännöksiä, jos:
Työskentelet rakennus-, maanrakennus- tai metsäalalla JA Sinulla ei ole varsinaista työpaikkaa Kyse on päivittäisistä matkoista (et yövy työmatkalla)

6 Varsinainen työpaikka erityisalalla
Varsinainen työpaikka on paikka, jossa työntekijä työskentelee vakituisesti Esimerkki: Rakennusmestari työskentelee päivän viikossa rakennusliikkeen toimistossa ja muutoin rakennustyömaalla. Toimisto on rakennusmestarin varsinainen työpaikka ja työmaa hänen erityinen työntekemispaikka. Erityisalalla varsinaisen työpaikan muodostuminen edellyttää työskentely ko. paikassa Esimerkki: Rakennusmies hakee aamuisin tarvikkeita työnantajan varastolta, josta siirtyy työmaille. Varasto ei ole hänen varsinainen työpaikkansa, koska hän ei työskentele siellä. Pääsääntöisesti erityisalalla ei ole varsinaista työpaikkaa, ellei työskentele samalla työmaalla yli kahta vuotta ( lakimuutos, jonka seurauksena määräaika on kolme vuotta) Sovelletaan yleisiä säännöksiä Korvaus asunnon ja varsinaisen työpaikan väliseltä matkalta ei ole verovapaa Asunnon ja erityisen työntekemispaikan sekä varsinaisen ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista voi maksaa verovapaasti päivärahaa, jos aika- ja etäisyysvaatimukset täyttyvät

7 Erityisala ja liikkuva työ
Erityisalan työntekijä voi tehdä myös liikkuvaa työtä Arvioitava tapauskohtaisesti sovelletaanko liikkuvaa työtä koskevia säännöksiä vai erityisalan säännöksiä Jos tavanomaisesti useita työkohteita saman päivän aikana tai työkohteet vaihtuvat päivittäin tai viikoittain  liikkuva työ Erityisalan työntekijät työskentelevät tyypillisesti pidempään yhdellä työkohteella verrattuna liikkuvaa työtä tekeviin Liikkuvaa työtä tekevällä on aina varsinainen työpaikka jossakin (TVL 72 b § 2 momentti) Erityisalalla varsinaisen työpaikan muodostuminen edellyttää työskentelyä varsinaisella työpaikalla, esimerkiksi toimistolla tai varastolla

8 Erityisalan päivittäiset matkat
Päivittäinen matka = työntekijän asunnon ja erityisen työntekemispaikan välinen matka Esimerkki: Rakennusmies ajaa päivittäin kotoa työmaalle Erityisalalla päivittäinen matka rinnastetaan työmatkaan, jos työntekijällä ei ole varsinaista työpaikkaa Työnantaja voi maksaa matkustamisesta aiheutuneita kustannuksia (esim. km-korvaus) Työnantaja voi maksaa ateriakorvausta, jos se ei ole järjestänyt työpaikkaruokailua

9 Työnantaja voi maksaa verovapaasti, jos
Ateriakorvaus Työnantaja voi maksaa verovapaasti, jos Työntekijä voi vähentää, jos Palkansaaja on erityisalan työntekijä, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa JA Työnantaja ei ole järjestänyt ruokailua erityisellä työntekemispaikalla tai sen läheisyydessä JA Työnantaja ei ole maksanut päivärahaa Palkansaaja on erityisalan työntekijä, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa JA Työnantaja ei ole järjestänyt ruokailua erityisellä työntekemispaikalla tai sen läheisyydessä JA Työnantaja ei ole maksanut palkansaajalle ateriakorvausta, päivärahaa tai muuta korvausta aterioinnista JA Palkansaajan kaikki tulonhankkimiskulut yhteensä ylittävät kaavamaisen tulonhank- kimisvähennyksen määrän 750 euroa Ateriakorvauksen ja vähennyksen määrä: 10,25 € vuonna 2017

10 Matkustamiskustannukset päivittäisiltä matkoilta
Työnantaja voi maksaa verovapaasti: Työntekijä voi vähentää: Matkaliput Kilometrikorvaus 0,41 € /km (v.2017) Käyttöetuauto 0,10 €/km (v. 2017) Matkaliput Omalla autolla 0,24 €/km (v. 2017) Käyttöetuautolla 0,10 €/km (v. 2017) Vapaa autoetu ei oikeuta vähennykseen Vähennyksen saa, jos palkansaajan kaikki tulonhankkimismenot yhteensä ylittävät tulonhankkimisvähennyksen (750 €) määrän

11 Työmatkalla yöpyminen
Erityisalan työntekijään sovelletaan yleisiä työmatkaa koskevia säännöksiä, jos hän yöpyy työmatkalla Työnantaja voi maksaa päivärahaa verovapaasti, jos työmatka muutoin täyttää Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset aika- ja etäisyysrajat Pidempiaikainen asuminen ei ole työmatkalla yöpymistä (KHO 2012:85) Yöpymistä on enintään kahden vuoden majoittuminen samassa tai samalla seudulla sijaitsevassa asunnossa, sen jälkeen kyse on asumisesta (syntyy ns. kakkosasunto) Asumisen ajalta työnantaja ei voi maksaa työntekijälle päivärahaa verovapaasti

12 Päiväraha Työnantaja voi maksaa päivärahaa verovapaasti vain silloin, kun työntekijä yöpyy työmatkalla ja hänellä on varsinainen koti muualla Työmatkan täytettävä Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset aika- ja etäisyysvaatimukset Työnantaja ei voi maksaa päivärahaa verovapaasti siltä ajalta, kun palkansaajan työkomennus on katkennut esimerkiksi loman tai viikonlopun ajaksi Työnantaja ei voi maksaa päivärahaa verovapaasti, jos palkansaajan majoittuminen samassa asunnossa tai lähialueella on kestänyt yli kaksi vuotta Kokopäivärahan määrä: 41 € vuonna 2017

13 Työntekijän vähennysoikeus lisääntyneistä elantokustannuksista
Jos työnantaja ei ole maksanut päivärahaa, palkansaaja voi vaatia vähennettäväksi hänelle työmatkasta aiheutuneita lisääntyneitä elantomenoja tulonhankkimiskuluina Esimerkiksi työmatkasta aiheutuneet kohtuulliset ylimääräiset ruokailukustannukset Vähennys edellyttää, että työntekijä on yöpynyt työmatkalla ja hänellä on varsinainen asunto (koti) muualla Matkan on täytettävä kustannuspäätöksen mukaiset aika- ja etäisyysvaatimukset Vähennys myönnetään ensisijaisesti todellisten lisääntyneiden elantomenojen suuruisena Muun selvityksen puuttuessa menojen arvioituna määränä voi vähentää Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaisen määrän (27 euroa/päivä vuonna 2017), jos olosuhteiden on selvitetty olevan sellaiset, että kuluja on syntynyt Jos yöpyminen kestää yli kaksi vuotta (= asumista), voi vähentää vain ateriakorvausta vastaavan määrän

14 Työnantajan maksamat majoittumiskustannukset
Esimerkiksi hotellimajoituksesta tai vuokra-asunnosta aiheutuneet kustannukset Työnantaja voi maksaa majoittumiskustannukset verovapaasti työmatkalta, jos työntekijällä on varsinainen asunto (koti) muualla Korvauksen enimmäismäärä on tositteen (esim. hotellilasku) tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä Jos työntekijä yöpyy sukulaisten tai ystävien luona, työnantaja voi maksaa yömatkarahaa (12 euroa vuonna 2017) Jos työntekijän yöpyminen samassa asunnossa tai sen lähialueella kestää yli kaksi vuotta (= asumista) eikä työtekijä maksa asunnosta käypää korvausta, työntekijällä verotetaan asuntoetu

15 Työntekijän vähennysoikeus majoittumiskustannuksista
Jos työnantaja ei ole korvannut työmatkasta aiheutuneita majoittumiskustannuksia, palkansaaja voi vaatia vähennystä todellisten kulujen mukaan Esimerkiksi hotellimajoituksesta tai vuokra-asunnosta aiheutuneet kustannukset Korvauksen enimmäismäärä on tositteen/muun luotettavan selvityksen mukainen määrä Erityisalan työntekijä ei voi saada TVL 95 a §:n mukaista työasuntovähennystä, ellei hänellä ole varsinaista työpaikkaa Jos työntekijän yöpyminen samassa asunnossa tai sen lähialueella kestää yli kaksi vuotta, työntekijälle syntyy ns. kakkosasunto: Jos asunto on työantajan hankkima, työntekijällä verotetaan asuntoetu, jonka arvoa vastaavan määrän työntekijä voi vähentää tulonhankkimiskuluna Jos vuokra-asunto on työntekijän itsensä hankkima, hän voi vähentää asunnosta aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että hänellä on varsinainen koti muualla

16 Työntekijä majoittuu ja työskentelee samassa kohteessa alle 2 vuotta *
Työntekijä majoittuu ja työskentelee samassa kohteessa yli 2 vuotta * Työntekijä majoittuu alle 2 vuotta, työskentelee yli 2 vuotta samassa kohteessa * Työntekijä majoittuu yli 2 vuotta, työskentelee alle 2 vuotta samassa kohteessa * Työntekijä voi vähentää majoituskulut perhe- suhteista riippumatta Ei voi saada työasunto- vähennystä, koska ei varsinaista työpaikkaa Työntekijä ei voi vähentää majoituskuluja, koska hänellä on varsinainen työpaikka. Työnantajan järjestämästä asunnosta syntyy asuntoetu, jonka arvoa ei voi vähentää Perheellinen voi saada työasuntovähennyksen Työntekijä ei voi vähentää majoituskuluja, koska hänellä on varsinainen työpaikka Itse vuokratusta asunnosta syntyy kakkosasunto, jonka kulut voi vähentää perhesuhteista riippumatta Työnantajan järjestämästä asunnosta syntyy asuntoetu, jonka arvon voi vähentää perhesuhteista riippumatta * Työntekijällä on varsinainen asunto (koti) toisella paikkakunnalla

17 Matkustamiskustannusten korvaus ns. viikonloppumatkoista
Viikonloppumatkoilla tarkoitetaan palkansaajan työviikon alkaessa tekemiä asunnon (kodin) ja työskentelypaikan välisiä matkoja sekä työviikon päättyessä työskentelypaikan ja asunnon (kodin) välisiä matkoja Vastaavia matkoja ovat esimerkiksi muut kuin viikonloppuun ajoittuvat vapaa-ajan matkat Komennuksen kestäessä tehdyt matkat rinnastuvat asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin, joita työnantaja ei voi korvata verovapaasti Jos komennus katkeaa, matka kotiin on työmatka ja matkat voi maksaa verovapaasti Työkomennus katkeaa, jos työnantaja ei ole järjestänyt majoitusta viikonlopun ajaksi Työnantajan ei katsota järjestäneen majoitusta, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet komennuksen katkeamisesta ja palkansaaja on tosiasiallisesti poistunut majoitus-/työntekemispaikalta viikonlopun ajaksi     Komennuksen katsotaan katkeavan sairas- ja vuosilomien sekä juhlapyhien ajaksi

18 Työntekijän vähennysoikeus ns. viikonloppumatkoista
Palkansaaja voi vähentää omassa verotuksessaan työkomennuksen kestäessä tekemistään viikonloppu- ja muista vastaavista matkoista aiheutuneet kustannukset asunnon ja työpaikan välisinä matkoina halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna perhesuhteista riippumatta Jos työkomennus on katkennut (ks. edellinen kalvo), palkansaaja voi vähentää viikonloppumatkoista aiheutuneet kustannukset tulonhankkimiskuluina todellisten kustannusten suuruisina Muun selvityksen puuttuessa palkansaaja voi vähentää matkakustannuksina Verohallinnon matkakuluvähennyspäätöksen mukaisen määrän (esimerkiksi oma auto 0,24 euroa vuonna 2017)

19 Vähennys omista työkaluista
Jos työntekijä on itse joutunut hankkimaan ja pitämään kunnossa työssä tarvitsemansa työvälineet, hän saa vähentää palkkatulostaan niistä aiheutuneet kustannukset Vähennyskelpoisia ovat työkalujen todelliset hankinta-, huolto- ja korjausmenot Huom! Työntekijä ei voi vähentää työnantajan omien työkalujen käytöstä mahdollisesti maksaman korvauksen määrää Kunnossapitomenot ja pienehköjen työkalujen ja laitteiden hankintamenot vähennetään sinä vuonna, jona ne on maksettu Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, hankintameno vähennetään poistoina (enintään 25 % menojäännöksestä) Työvälineen poistamaton hankintameno voidaan kuitenkin vähentää kokonaan sinä verovuonna, jona poistamaton hankintameno on verovuoden alussa enintään euroa Jos työvälineen hankintameno on enintään euroa vähennys tehdään kerralla

20 Tulonhankkimiskulujen ilmoittaminen veroilmoituksella
Ilmoita tässä kulut niistä lisääntyneistä elantomenoista, joista et ole saanut työnantajalta korvausta sekä kulut omien työkalujen käyttämisestä todellisten kulujen mukaan Ilmoita kulut vain, jos niiden yhteismäärä ylittää tulohankkimisvähennyksen 750 € määrän Veroilmoitus verkossa -palvelu Esitäytetty veroilmoitus TAI

21 Matkakulujen ilmoittaminen veroilmoituksella
Ilmoita työmatkat (päivittäiset matkat asunnolta erityiselle työntekemispaikalla) kohdassa erityisalan matka Ilmoita viikonloppumatkat omassa kohdassa Ilmoita asunnon ja työpaikan välisiä matkoja vain, jos sinulla on varsinainen työpaikka Veroilmoitus verkossa -palvelu Esitäytetty veroilmoitus