AFRIKKALAINEN FILOSOFIA

Esitys aiheesta: "AFRIKKALAINEN FILOSOFIA"— Esityksen transkriptio:

1 AFRIKKALAINEN FILOSOFIA
Arvi Hurskainen 29/11/2018

2 ALEXIS KAGAME opiskeli filosofiaa roomassa (1951-55)
hypoteesi: kinyarwandan kielen rakenteessa on filosofisia elementtejä, jotka paljastavat sen tavan, jolla bantut ovat käsittäneet olemisen kategoriat filosofiassaan oliot sijoittuvat kielessä kategorioihin, jotka samalla muodostavat hierarkisen rakenteen 29/11/2018

3 KAGAME edustaa Tempelsin ajatusten kriittistä kehittelemistä
PÄÄTEOKSET: La Philisophie bantu-rwandaise de lêtre (1956) La Philosophie bantu comparée (1976) kinyarwandassa sanat (lue: substantiivit) ryhmittyvät luokkiin. jokainen sana muodostuu neljästä elementistä, joilla on jokin 'filosofinen' rooli, riippuen luokasta johon sana kuuluu: alkuvokaali, prefiksi, radikaali ja pääte 29/11/2018

4 KAGAME perustaa filosofiansa kinyarwandan lingvistiseen analyysiin
kaksi ehtoa täytettävä: bantukielten lingvistinen koherenssi ja länsimaiden analyyttinen terminologia menetelmä: ensin tutkittava jokaisen kielen filosofiset elementit sitten verrattava niitä eri kielten välillä sitten luotava synteesi 29/11/2018

5 KAGAME korostaa kielen omien kategorioiden ensisijaisuutta todisteena filosofian oikeellisuudesta vertailu suoritettava kaikkia bantukieliä hyväksi käyttäen, jolloin myös mahdolliset alueelliset erot voitaisiin osoittaa tavoite: ajattelun kollektiivisen järjestelmän osoittaminen, tämä kollektiivinen järjestelmä ylivoimainen länsimaisen yksityisen ajattelijan kaavailuihin nähden 29/11/2018

6 KAGAME kriteriologian ja ontologian perustana bantukielten substantiiviluokkajärjestelmä termi voi edustaa ideaa tai kuvata yksityistä kohdetta, tai sitten se voi kuvata ideoiden tai kohteiden ryhmää, viimeisenä tässä hierarkiassa on korkeimman tason termi, esim. 'esine' 29/11/2018

7 KAGAME bantut erottavat viisi peruskategoriaa kuten skolastinen filosofia: 1. konkreettisen ja abstraktin erottaminen, abstraktit käsitteet erottuvat omiksi substantiiviluokikseen 2. väite bantukielissä perustuu kahteen periaatteeseen: aktorien nimet mainitaan aina diskurssin alussa ja lingvistinen luokkatunnus liittyy substantiiveihin. tämä tunnus vastaa aktorien nimiä ja sallii subjektien ja komplementtien systemaattisen erottamisen diskurssissa 29/11/2018

8 KAGAME ajattelu on elliptistä
premissiä voidaan käyttää, mutta useammin esitetään yleinen havainto tai sananlasku, joka johtaa suoraan päättelyyn 29/11/2018

9 KAGAME KINYARWANDAN SUBSTANTIIVILUOKAT: SG PL
1. u-mu-ntu a-ba-ntu ihminen 2. u-mu-horo i-mi-horo kassara 3. u-ru-tügu í-n-tügu olkapää 4. ï-n-ka ï-n-ka lehmä 5. i-i-buye a-ma-buye papana 6. i-gi-ti i-bï-ti puu 7. u-ku-guru a-ma-guru jalka 8. u-bü-shyo 9. a-ka-buye u-tu-buye pieni kivi 10. u-ru-gabo i-bi-gabo jättiläinen 11. a-ha-ntu paikka 29/11/2018

10 KAGAME kinyarwandassa 11 substantiiviluokkaa, kuitenkin nämä voidaan tiivistää neljään (Kagame, Mulago, Mujinya) muntu: järjellinen olento, vastaa Aristoteleen termiä 'substanssi' kintu: olio, jolla ei ole järkeä, esine hantu: ilmaisee aikaa ja paikkaa, [pa] itäisissä bantukielissä, [va] läntisissä bantukielissä, [go] + lo/ro eteläisissä kielissä kuntu: ilmaisee modaalisuutta, (määrä, laatu, suhde, asema, omistus, toiminta, tunne), kuntu vastaa seitsemää Aristoteleen kategoriaa 29/11/2018

11 KAGAME ntu yhdistää kaikkia näitä kategorioita, being+force
bantukielissä olla‑verbin vastine ei sisällä eksistenssin merkitystä, ei voida kääntää termillä 'cogito', olemuksen (essence) idea ilmaistaan termeillä 'muntu', 'kintu' jne., eksistenssiä vastaavaa termiä ei ole 29/11/2018

12 KAGAME 'oleminen' ei ole samaa kuin jossakin (paikassa tai tilassa) oleminen olemisen vastakohta on 'ei‑oleminen'; 'ei‑oleminen' tai 'ei‑mitään' on olemassa 'olentojen' välillä, ja se tekee olennoista erillisiä bantujen kosmologia perustuu implisiittiselle metafyysiselle periaatteelle, jokaisella yksiköllä on rajat 29/11/2018

13 KAGAME filosofinen merkitys sisältyy sanojen toiseen (prefiksi) ja kolmanteen (radikaali) elementtiin; nämä elementit yhdessä muodostavat sanan merkityssisällön alkuvokaalit ovat a, i ja u, ja ne toistuvat toisessa elementissä (prefiksi)  29/11/2018

14 KAGAME sama radikaali voi esiintyä neljän erilaisen prefiksin jälkeen, esim: kinyarwanda: UMUntu, IKIntu, UKUntu, AHAntu meru (Kenya): MUntu, KIntu, KUntu, HAntu swahili: Mtu, KItu, KUwa, paHAli (ei täydellinen sarja) nämä neljä peruskategoriaa vastaavat Aristoteleen filosofian kategorioita 29/11/2018

15 KAGAME umuntu ihmisyyden kategoria, voima jolla on järki, henget, kuolleiden ihmisten henget, elävät ihmiset ikintu esineet, voimat jotka eivät toimi aktiivisesti vaan ulkopuolisen agentin vaikutuksesta, eläoimet, kasvit, mineraalit, esineet ahantu paikka ja aika ukuntu moodin kategoria 29/11/2018

16 KAGAME kaikille olioille ominaista aktiivisuus; ennustaminen ja parantaminen perustuvat näiden ominaisuuksien metafysiikkaan vain ihmiset voivat käyttää alempien olioiden ominaisuuksia hyväkseen; ihminen dominoi luontoa järjen avulla 29/11/2018

17 KAGAME olemista on neljänlaista: umuntu oleminen jolla on järki
ikintu oleminen ilman järkeä ahantu oleminen ajassa ja paikassa ukuntu modaalinen oleminen 29/11/2018

18 KAGAME vastaavuudet Aristoteleen kategorioiden kanssa:
Kagame Aristoteles umuntu, ikintu substanssi ahantu aika ja paikka ukuntu kvaliteetti, kvantiteetti, suhde, aktio, passio, positio ja possessio 29/11/2018

19 KAGAME eri olioiden metafysiikka
epäorgaaninen luonto - olemisen alin taso ja sen olomuoto on kiinteä eläinkunta - sen erottaa epäorgaanisesta luonnosta igicucu (henkinen prinsiippi, 'sielu', 'varjo') 29/11/2018

20 KAGAME ihminen - umuntu (järjellä varustettu olio); myös ihmisellä igicucu, mutta myös lisäksi amagara (äly, ymmärrys ihmisessä kaksi prinsiippiä: (1) igicucu ('varjo'), (2) älyn sisältävä prinsiippi, jolla ei erityistä nimeä 29/11/2018

21 KAGAME kuitenkin Kagame puhuu käsitteestä ubwenge, joka tarkoittaa älyä ja on ominaista vain ihmiselle ihmisen kuolemassa igicucu kuolee, mutta vapauttaa toisen prinsiipin, joka jatkaa olemista (ransk. être là) kuolemassa toinen prinsiippi, äly, jatkaa olemista; siitä käytetään nimeä umuzimu (pl. abazimu) 29/11/2018

22 KAGAME umuzimu - älyllinen olio jolla ei ole maanpäällistä elämää
kuitenkin: umuzimu on kuolematon mutta ei ikuinen (sillä on alku mutta ei loppua) umuzima - terveys, eheys, aikuisuus, kypsyys termit umuzimu ja umuzima johdettu samasta juuresta - merkityserot Kagamelle ongelmallisia 29/11/2018

23 KAGAME: PAIKKA JA AIKA kolme paikan kategoriaa: määrätty, epämääräinen (yleinen), sisäinen; ahantu viittaa määrättyyn paikkaan nämä kategoriat myös ajan kategorioita 29/11/2018

24 KAGAME bantujen maailmankuvassa kolme ympyränmuotoista, toisiinsa yhteydessä olevaa maailmaa: 1. maa on maailmankaikkeuden keskus, koska se on muntu:n koti, ja muntu on kaiken ntu:n hallitsija 2. ylhäällä taivaan takana on elämänpiiri, jossa Jumala on 3. maan alla oleva maailma, jossa kuollet asuvat 29/11/2018

25 KAGAME rationaalinen psykologia ja etiikka: ihminen on kaiken keskus
ihminen ja eläimet samanlaisia useissa suhteissa, mutta eläinten vitaalinen voima tai varjo katoaa kuollessa 29/11/2018

26 KAGAME ihmisen kuollessa hänen varjonsa yleensä häviää, mutta hänen älynsä säilyy; hänestä tulee muzimu (modimo, motimo, molimo jne.) ja hän elää maanalaisessa universumissa. ihmisillä ja eläimillä kaksi aistia, näkö ja kuulo; muut kolme aistia tulkitaan osaksi kuuloaistia 29/11/2018

27 KAGAME: JUMALUUS jumaluuden attribuutteja
Iya-mbere - HÄN JOKA ON ENNEN KAIKKEA MUUTA Iya-kare - HÄN JOKA ON OLLUT ALUSTA LÄHTIEN Rurema - LUOJA Rugira - HÄN JOKA TOIMII Rugabo - VOIMAKAS Rugaba - TAVAROIDEN JAKAJA Rwagisha - HÄN JOKA JAKAA SIUNAUKSIA Nyamurunga - HÄN JOKA YHDISTÄÄ Immana - JUMALA (YLEISIN NIMI) 29/11/2018

28 KAGAME Kagamea kritisoitu mm. siitä, että hän käyttää liiaksi aristotelista filosofiaa vertauskohtana ja käyttää sen käsitteitä pyrkii osoittamaan kreikkalaisen filosofian ja bantuajattelun samankaltaisuuden sekoittaa lingvistiset kategoriat ja filosofisen terminologian 29/11/2018

29 V. MULAGO: termi 'ntu' ei ole samaa kuin 'being', termin 'ntu' piiriin kuuluu luomakunta mutta ei Jumala; Jumala = imana (kinyarwanda ja kirundi) ja nyamuzinda (mashi) ntu ilmenee kaikissa olemassa olevissa olennoissa, ja se on 'being‑force' 'being' on pohjimmiltaan yksi, ja kaikki 'olennot' liittyvät ontologisesti yhteen (imana, kantavanhemmat, esivanhemmat, perheen kuolleet jäsenet, kansallissankarit, muut kuolleet, ihmiset, eläimet, kasvit, mineraalit) 29/11/2018

30 MULAGO ihmisen alapuolella olevat ovat ihmisen käytössä hänen vahvistaessaan omaa olemistaan (ntu) ntu on sekä olentoja yhdistävä että erottava tekijä, joka selittää olentojen välisiä eroja ntu on merkki, jolla imana on merkinnyt universumin ja tehnyt sen läpinäkyväksi sympatian hierarkiassa 'olentojen' genealoginen polveutuminen imanasta 29/11/2018

31 KAGAME JA MULAGO: Jumala on ntu:n alkuperä ja merkitys, mutta kuitenkaan Jumala ei ole olemus (essence) kinyarwandaksi Jumala on 'iya‑kare' (alkuperäinen) tai 'iya‑mbere' (pre‑eksistenttinen); kirundiksi 'rugira' (todellinen alkuperä); mashiksi 'lulema' (luoja) Jumala ei kuulu kategoriaan 'olevainen', hän on 'ennen aikojen alkua oleva' 29/11/2018