Sairaanhoitaja Marja-Leena Nilsson, Jorvi

Esitys aiheesta: "Sairaanhoitaja Marja-Leena Nilsson, Jorvi"— Esityksen transkriptio:

1 Sairaanhoitaja Marja-Leena Nilsson, Jorvi
3-08 Suun terveys Sairaanhoitaja Marja-Leena Nilsson, Jorvi

2 Suun hoito on osa perushoitoa
Suu on hengitysteiden ohella tärkein portti infektioille päästä muualle elimistöön Etenkin tulehduksellisissa reumasairauksissa vastustuskyky voi olla alentunut niin perussairauden kuin lääkitystenkin vuoksi Diat 2–3. Suun hoito on osa perushoitoa Terve suu tarkoittaa toimivaa purentaelimistöä, oireettomia hampaita ja tukikudoksia sekä suun limakalvoja. Terve suu vaikuttaa syömiseen ja puhumiseen sekä ulkonäköön, joten sillä on myös tärkeä sosiaalinen merkitys. Suun normaaliflooraan kuuluu lukuisia erilaisia bakteereita, jotka ovat sopeutuneet elämään suuontelossa ja ovat omalla alueellaan, eli suussa pysyessään tavallisesti melko harmittomia. Näiden bakteereiden haitallisuus perustuu niiden kykyyn tarttua hampaisiin ja limakalvoille, sekä kykyyn hajottaa näitä muodostamiensa aineiden, kuten happojen (vauriot kiilteessä, reikiintyminen) ja sytotoksiinien (vauriot kiinnityskudoksissa, ientulehdukset) avulla. Suun tulehdukset ovat melko yleisiä ja paikallisina usein harmittomia. Esimerkiksi kariesta ja jonkin asteista ientulehdusta on valtaosalla aikuisväestöstä. Suun on todettu kuitenkin olevan yksi tärkeimmistä porteista infektioiden pääsylle muualle elimistöön ja siksi suun terveydestä tulee huolehtia etenkin tilanteissa, joissa elimistön vastustuskyky heikkenee. Vastustuskyvyn laskiessa suuperäiset infektiot voivat muodostua terveyttä uhkaaviksi mikrobien levitessä verenkiertoon ja stimuloidessa tulehduksia muualla elimistössä. Suun terveys korostuu osana yleissairauksien hoitoa, ja näin on myös reumasairauksien kohdalla. Reumasairauksiin voi liittyä alentunut vastustuskyky johtuen itse sairaudesta tai siihen liittyvästä lääkityksestä. Hoitamattomien suun tulehdusten on todettu vaikuttavan epäsuotuisasti etenkin tulehduksellisten reumasairauksien kulkuun mm. tulehdusvälittäjäaineiden tasojen kohoamisen vuoksi (mm. IL-6, TNF-alfa). Lisäksi reumasairauksiin voi liittyä monenlaisia oireita ja muutoksia mm. suun limakalvojen, syljen erityksen ja leukanivelten alueella. Erityisen tärkeää suun tulehdusten ehkäisy ja hoito on etenkin ennen tekonivelleikkausta. Suun terveydestä tulee huolehtia leikkauksen jälkeenkin, sillä tekonivel on kuin vierasesine elimistössä heikentäen elimistön puolustusmekanismeja operoidulla alueella. Tämän vuoksi hammashoitolassa tehtävissä toimenpiteissä vaaditaan otettavaksi antibioottisuoja ennen verekkäitä toimenpiteitä 6 kuukautta tekonivelleikkauksen jälkeen ja tarvittaessa pidempäänkin.

3 Suun hoito on osa perushoitoa
Suun tulehdukset voivat vaikuttaa haitallisesti taudinkulkuun Suun tulehduksettomuus ja hampaiden hoidon merkitys korostuu etenkin ennen tekonivelleikkausta ja tekonivelen asettamisen jälkeen antibioottisuojan tarpeen hammashoitojen yhteydessä arvioi hoitava lääkäri/hammaslääkäri Suun tulehduksettomuus ja hampaiden hoidon merkitys korostuu myös tehostettaessa nivelreuman hoitoa mm. biologisen lääkehoidon aloituksen yhteydessä

4 Suun infektioille altistavia tekijöitä
Hoitamaton hampaisto hampaiden reikiintyminen ja ientulehdukset yleisiä työikäisillä Suun sieni-infektiot taustalla usein useamman tekijän yhteisvaikutus suun hiivan määrä kasvaa yleisen tai paikallisen puolustuksen laskiessa Limakalvomuutokset johtuen reumasairaudesta tai siihen liittyvästä lääkityksestä limakalvo on alttiimpi ulkoiselle ärsytykselle Epäsopivat hammasproteesit ja siitä johtuvat haavaumat Osittain puhjenneet viisaudenhampaat Dia 4. Suun infektioille altistavia tekijöitä Ohessa on lueteltuna suun alueelta löytyviä tavanomaisimpia tulehduksia, jotka voivat hoitamattomina lisätä suun mikrobien leviämistä verenkiertoon sekä stimuloida inflammaatiota muualla elimistössä. Karies ja ientulehdukset ovat hyvin yleisiä suomalaisessa aikuisväestössä. Vaikka suun terveys on parantunut aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna, niin Terveys tutkimuksen mukaan kariesta esiintyy edelleen noin neljänneksellä ja ientulehduksiakin yli puolella aikuisväestöstä. Suun sieni-infektio on usein seurausta useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Candida albicans (hiiva) on yksi tavallisin suun sienilaji, ja sitä esiintyy noin 20–50 %:lla aikuisista ilman sen erityisempiä tulehduksia. Paikallisen tai yleisen puolustuskyvyn laskiessa hiiva pääsee lisääntymään ja aiheuttamaan infektion. Paikallisia sieni-infektiolle altistavia tekijöitä on mm. syljen erityksen väheneminen, tupakointi, huonosti suuhun sopivat proteesit ja huono suuhygienia. Systeemisiä sieni-infektiolle altistavia tekijöitä voivat olla mm. immunosupressiiviset hoidot (esim. glukokortikoidisteroidit, sytostaatit), antibiootit tai diabetes. Limakalvomuutokset ovat melko tavallisia tulehduksellisten reumasairauksien yhteydessä. Useat reumasairauksien hoitoon käytetyistä lääkkeistä myös lisäävät limakalvomuutosten esiintymistä (etenkin metotreksaatti, leflunomidi ja aurotiomalaatti). Limakalvoille voi syntyä esimerkiksi punoittavia alueita, sekä vaaleita juovamaisia muutoksia. Ne ovat usein oireettomia, mutta herkkiä ärsytykselle (esim. mausteet, happamat, kuumat juomat ja ruoat, suun bakteerit ja sienet). Ärsyttäviä tekijöitä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Proteesien sopivuudesta ja kunnosta on huolehdittava, sillä löysä tai rikkoutunut proteesi heikentää purentakykyä, voi altistaa sieni-infektioilla sekä haavaumien syntymiselle suun limakalvoilla. Osittain puhjenneiden viisauden hampaisiin liittyy joskus hammasta ympäröivän ikenen tulehdus, joka voi olla hyvinkin kivulias. Useimmiten tämä on kuitenkin nuorten aikuisten vaiva ja kohdistuu etenkin alaleuan viisauden hampaisiin. Hampaiston ahtaus, hampaan osittainen puhkeaminen sekä epäsuotuisa puhkeamisasento voivat hankaloittaa puhdistamista altistaen infektion syntymiselle. Oireena on usein kivun lisäksi jonkinasteista turvotusta. Pahimmissa tapauksissa turvotus voi levitä laajemmallekin ja vaikeuttaa suun avaamista sekä aiheuttaa yleisoireita kuten kuumeen nousua.

5 Suun hoidon kulmakivet
Päivittäisen suuhygienian toteuttaminen sopivat puhdistusvälineet ja suunhoitotuotteet tekniikka ja säännöllisyys Suun terveyttä tukevat ravintotottumukset säännöllinen ateriarytmi sokeripitoisten ruokien ja juomien harkittu käyttö ksylitolituotteet Savuttomuus ja alkoholin kohtuukäyttö Suun terveyttä uhkaavien riskitekijöiden tunnistaminen mm. muutokset leukanivelissä, limakalvoilla tai syljenerityksessä Säännölliset, yksilöllisen hoitovälin mukaiset hammashoitokäynnit Dia 5. Suun hoidon kulmakivet Vaikka suun tulehdukset ovat melko yleisiä, niin valtaosa tulehduksista voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota suuhygieniaan eli hampaiden päivittäiseen puhdistukseen. Yksilöllisesti valitut puhdistusvälineet ja suunhoitotuotteet helpottavat hampaiden, hammasvälien sekä mahdollisten proteesien puhdistusta. Säännöllinen ja tarkka puhdistus kuuluu jokaiseen päivään. Puhdistuksen lisäksi suun terveyteen vaikuttavat ravintotottumukset. Monipuolinen ja pureskelua vaativa ravinto vaikuttaa suotuisasti suun terveyteen. Makeita ja happamia tuotteita kuten makeisia, leivonnaisia ja virvoitusjuomia on syytä välttää niiden hammaskiilteeseen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vuoksi. Säännöllinen ateriarytmi (noin 5–6 ruokailukertaa päivässä) ja ksylitolituotteiden nauttiminen aterioiden päätteeksi auttavat ylläpitämään suun terveyttä. Myös savuttomuus ja kohtuus alkoholinkäytössä tukevat suun terveyttä. Koska reumasairauksiin liittyy monenlaisia muutoksia suun alueella, on tärkeää että ne kyetään havaitsemaan ajoissa. Erityisesti syljen erityksessä tapahtuvat muutokset voivat lyhyessäkin ajassa heijastua suun terveydentilan huonontumiseen etenkin tilanteissa, joissa suuhygienian toteuttaminen ja ravintotottumukset eivät ole olleet suositusten mukaisia. Kaikkia muutoksia ei itse kykene havaitsemaan, minkä takia suun terveyttä pyritään tukemaan myös säännöllisin hammashoitokäynnein. Hammashoitokäyntien väli arvioidaan tarkastuskäynneillä perustuen hampaiston tilaan, yleisterveyteen sekä suun omahoitotottumuksiin.

6 Suuhygienian toteuttaminen
Yksilöllisesti valitut hampaiden hoitovälineet mekaaninen puhdistus tehokkain keino poistaa hampaiden pinnalle syntynyttä bakteeripeitettä eli plakkia Oikeanlaiset suunhoitotuotteet fluorivalmisteet lisäävät kiilteen kestävyyttä tarvittaessa mikrobien toimintaa hillitseviä valmisteita ksylitolituotteet vähentävät säännöllisesti käytettyinä plakin muodostumista ja auttavat korjaamaan jo alkaneita kiillevaurioita Oikea ote harjaamiseen tarkkuus harjauksessa ja hammasvälien puhdistuksessa proteesien puhdistuksessa tärkeä huomioida etenkin limakalvoja vasten asettuvat pinnat sekä hampaat, joihin proteesi kiinnittyy kielen pinnan puhdistus Dia 6. Suuhygienian toteuttaminen Hampaiden puhdistamisen merkitystä suun terveydelle ei voi liiaksi korostaa, sillä hampaiden, hammasvälien ja mahdollisten proteesien päivittäinen puhdistus on tehokkain keino poistaa haitalliset bakteeripeitteet hampaiden ja proteesien pinnoilta. Puhdistusvälineet tulee valita yksilöllisesti huomioiden niin hampaiston erityispiirteet (esim. ahtaudet) kuin yksilölliset tekijät kuten käden ja olkapään nivelten liikkuvuus, puristusvoima ja suun avautuvuus. Puhdistuksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti järjestelmällisyyteen, jotta hampaisto tulee puhdistettua joka puolelta riittävällä tarkkuudella. Hampaat ja mahdolliset proteesit tulee harjata kahdesti päivässä ja lisäksi puhdistaa hammasvälit kerran päivässä. Proteeseja käyttäville suositellaan harjauksen lisäksi myös suun ja proteesien huuhtomista aina ruokailuiden jälkeen. Mikäli kielenpinta on katteinen, myös kielen pintaa voi harjata. Fluoripitoisen hammastahnan ja tarvittaessa fluorihuuhteiden tai fluoritablettien käyttöä suositellaan, sillä fluori ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Lisäfluorin tarve määritellään hammashoitokäynneillä. Mikäli syljen eritys on vähentynyt tai suu tuntuu muutoin aralta, on hyvä suosia vaahtoamattomia ja miedosti maustettuja tahnoja, joita on saatavilla apteekeista. Tarvittaessa fluorituotteiden ohella voidaan käyttää kuuriluonteisesti suun mikrobien kasvua ja toimintaa hillitseviä suuvesiä tai geelejä.

7 Sylki Kostuttaa/suojaa limakalvoja ja hampaita
Estää happojen vaikutuksia hampaisiin Huuhtoo suuta Ehkäisee bakteerien kasvua Aloittaa ruoansulatuksen Vaikuttaa makujen aistimiseen Helpottaa nielemistä Dia 7. Sylki Sylki on suun puolustusmekanismeista tärkein. Se suojaa hampaita ja limakalvoja sekä ehkäisee bakteerikasvua. Sylki liuottaa ruoan makuaineita ja tekee ruokamassasta helpommin nieltävää, samalla kun syljen amylaasientsyymi aloittaa ruoan hiilihydraattien pilkkomisen. Näiden moninaisten tehtävien vuoksi on ymmärrettävää, että kaikki muutokset syljen määrässä tai koostumuksessa heijastuvat usein myös suun terveyteen. Syljen erityksen muutoksia ja suun kuivumista on havaittu liittyen mm. nivelreumaan, SLE:iin, sklerodermaan ja spondylartropatioihin. Syljen eritystä heikentävät useat reumasairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet. Voimakkainta suun kuivuminen on kuitenkin Sjögrenin oireyhtymässä, joka voi olla itsenäinen sairaus tai jonkin muun reumasairauden liitännäissairaus. Arvioiden mukaan 15–40 % nivelreumapotilaista sairastuu Sjögrenin oireyhtymään. Usein syljen koostumus tai määrä muuttuu melko hitaasti, jonka vuoksi sitä voi olla alkuvaiheessa vaikeaa havaita. Juomisen tarpeen lisääntyminen öiseen aikaan, limakalvojen punoitus ja arkuus ovat eräitä tyypillisiä kuivan suun oireita. Hammashoitokäynnillä syljen riittävää eritystä voidaan tarvittaessa kontrolloida määrittämällä leposyljen eritys ja sylkirauhasten toiminta.

8 Kuivan suun hoito Perustaudin hyvä hoito Tarkkuus suuhygieniassa
Fluorihammastahnan lisäksi lisäfluorin käyttö, esim. imeskeltävät fluoritabletit tai -liuokset Suun terveyttä tukevat ravintotottumukset pureskelua vaativa ruoka auttaa stimuloimaan syljen eritystä janojuomana vesi Limakalvojen kostuttamien vesi, ruokaöljy, kostutussuihkeet tai -geelit huulten ja suupielten kostuttaminen vaseliinilla tai perusvoiteella Hammashoito yksilöllisen hoitovälin mukaisesti Dia 8. Kuivan suun hoito Perustaudin hyvä hoito on tärkeää, sillä se auttaa hallitsemaan myös suussa tapahtuvia muutoksia. Vaikka reumatautien hoitoon käytettävillä lääkkeillä on usein syljen eritystä heikentävä vaikutus ja tätä kautta epäsuotuisa vaikutus suun terveyteen, on niistä pitkällä tähtäimellä kuitenkin suuri hyöty perustaudin hallinnassa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Vaikka syljen eritys olisi vähäistä, niin päivittäinen suuhygienia, riittävä fluorin käyttö sekä suun terveyttä tukevan dieetin noudattaminen auttaa ylläpitämään suun terveyttä. Limakalvoärsytyksen vähentämiseksi kannattaa päivittäiseen käyttöön valita herkälle suulle tarkoitettuja suunhoitotuotteita, joita saa apteekista. Lisäksi lisäfluoria suositellaan käytettäväksi hammashoitolasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Suun limakalvojen kostuttaminen auttaa vähentämään suun kuivuuden oireita. Kokeilemalla erilaisia keinoja löytää parhaiten omaan suuhun sopivat apukeinot. Joissain tapauksissa voi riittää pelkkä veden juominen ja ruokaöljyn sively limakalvoille. Myös ksylitolipastillien imeskely voi helpottaa suun kuivuuden oireita, sillä se auttaa stimuloimaan syljen eritystä ja tuo näin kosteutta limakalvoille. Vaativimmissa tapauksissa on tarpeen käyttää paksumpia kosteutusgeelejä, sekä muistaa myös huulten ja suupielien kosteuttaminen esim. puhdistetulla vaseliinilla tai perusvoiteella. Säännöllinen, yksilöllisen hoitovälin mukaisesti toteutettu suun terveydentilan seuranta on tärkeää.