Lapsen vakava kaltoinkohtelu ja sosiaalipäivystystyö

Esitys aiheesta: "Lapsen vakava kaltoinkohtelu ja sosiaalipäivystystyö"— Esityksen transkriptio:

1 Lapsen vakava kaltoinkohtelu ja sosiaalipäivystystyö
Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät / Kouvola Marja Salonen, VTM, sosiaalityöntekijä,Oik. yo Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

2 Mitä on kaltoinkohtelu?
Lapsen kaltoinkohtelu on yksityinen asia: se tapahtuu keittiöissä, olohuoneissa, lukittujen ovien takana, suljettujen ikkunoiden ja verhojen takana Kaltoinkohtelun laaja käsite: Fyysinen kaltoinkohtelu, mm. lapsen pahoinpitely Fyysisen kaltoinkohtelun käsitteeseen sisältyy myös kemiallinen väkivalta Psyykkinen kaltoinkohtelu mm. lapsen nöyryyttäminen, naurunalaiseksi saattaminen Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

3 Mitä on kaltoinkohtelu?
Laiminlyönti Puutteellinen hoito ja huolenpito, lapsen fyysisten ja psyykkisen perustarpeiden laiminlyönti Kaltoinkohtelun muodot esiintyvät usein yhtä aikaa Parisuhdeväkivallalla ja lapsen kaltoinkohtelulla on tutkimuksissa osoitettu olevan voimakas yhteys Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

4 Esimerkkejä korkean riskin tekijöistä
Vamma/ haitta on vakava Vanhemmat toistavat haitallista toimintaansa, esim. toistuvat lastensuojelulliset huolenaiheet samasta asiasta Diagnosoitu hoitamaton mtt-ongelma ja päihteiden väärinkäyttöä Väkivaltahistoria Vanhempi on haluton tai kykenemätön suojelemaan lasta Vanhempien merkittävä lapsuusajan trauma, jota ei ole tiedostettu Vanhemmat eivät myönnä toimintaansa Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

5 Miten vakavaa kaltoinkohtelu on pyritty tunnistamaan?
Pääsääntöisesti angloamerikkalaisissa valtioissa esim. (Yhdysvallat, Australia ym.) on kehitetty erilaisia strukturoituja riskiarviointimalleja lapsen kaltoinkohtelun tunnistamiseen Esim. STDM (Structural Decision Making Tool) Ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva Sigs of Safety-malli Suomi: Allies project team: Tarkistuslista oppilashuollon ja neuvolan käyttöön esikoulussa tai kotona tapahtuvan väärinkohtelun havaitsemiseksi Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

6 10 sudenkuoppaa lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisessa
1) Lastensuojelun tekemä arviointi lapsen tilanteesta perustuu riittämättömään informaatioon Voi johtaa siihen ettei lapsen suojelu toteudu tai tehdään ylilyöntejä l. liian voimakkaita interventioita 2) Informaatiota ei ole kirjattu riittävän tarkasti, faktoja ei ole tarkistettu * Kriittisiä kohtia ovat erityisesti puhelimitse tapahtuvan tiedonsiirto -ja saanti tilanteet * Virheellinen informaatio tulisi korjata esim. asiakaskertomukseen välittömästi Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

7 10 sudenkuoppaa lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisessa
3) Asiakkuushistorian huomioimisen laiminlyönti Kokonaiskuvan luominen lapsen elämästä ”aloitetaan alusta syndroomaan välttäminen” Case-kronologia on hyvä työväline 4) Perheen, ystävien ja naapurien tuottamalle tiedolle annetaan vähäisempi painoarvo kuin viranomaisten tiedolle Olisi tärkeätä pohtia pysähtyä miettimään omaa reagointitapaa erilaisista lähteistä tuleviin ilmoituksiin Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

8 10 sudenkuoppaa lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisesssa
5) Lapsen unohtaminen työskentelyssä Suora työskentely lapsen kanssa Kokonaiskuvan luominen lapsen elämästä Katseen kääntäminen lapseen 6) Sitoutumisessa riskien arviointiin yhdessä vanhempien (tai muiden huoltajien/ hoitajien kanssa on puutteita Kotikäynnit keskiössä -> Erityisesti ns. ad hoc-käynnit Vanhempien yhteistyökyky ei ole tae siitä, että lapsi ei tule kaltoinkohdelluksi Avoin ja suora kommunikaatio vanhempien kanssa Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

9 10 sudenkuoppaa lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisessa
7) Työntekijöiden tuki on riittämätöntä asiakastilanteissa, joissa kohdataan aggressiivisia, vältteleviä, ambivalentteja ja yhteistyöhaluttomia vanhempia Työntekijän pelko voi estää kotikäynnit Miten lapset voivat perheessä, joissa vanhemmat käyttäytyvät aggressiivisesti? Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

10 10 sudenkuoppaa kaltoinkohtelun tunnistamisessa
8) Arvioinnit korostavat liiaksi ikäkategorioita. Tämän vuoksi vanhempia lapsia jätetään vaarallisiin tilanteisiin Pienten lasten haavoittuvuus havaitaan helpommin ,ja vanhempien lasten suojelun tarve unohdetaan 9) Arviointiprosessin aikana ammattilaiset eivät varmista, että kaikki ymmärtävät jaetun informaation. Oletetaan, että kaikki ovat ymmärtäneet informaation samalla tavalla Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

11 10 sudenkuoppaa lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisessa
10) Viranomaisten vastuut ovat epäselviä. Asiakkaita voidaan ohjata palveluihin ilman seurantaa. Moniammatillisen työskentelyn haasteet. Aikuisten palvelut eivät ilmoita lastensuojeluun lasta koskevia huolenaiheita Peruspalveluilla merkittävä rooli ns. riskiperheiden tunnistamisessa, lapset lipuvat ”verkoston” läpi Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

12 Lastensuojeluilmoitus ja kiireellisyyden arviointi
Jokaisen ls- ilmoituksen / yhteydenottopyynnön sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi kohdalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus arvioida lastensuojelullisen huolen kiireellisyys Sosiaalityöntekijöillä pitäisi olla yhtäläinen näkemys siitä, mitä kiireellisellä lastensuojeluasialla tarkoitetaan Kiireellisillä lastensuojeluasioilla tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa lapsen suojaamisen tarve on akuutti ts. ei voida odottaa seuraavaan päivään Pääsääntöisesti kiireellisissä tilanteissa lapsen tilanne tulee selvittää kotikäynnillä tai tavata lapsi muutoin Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

13 Lastensuojeluilmoitus ja kiireellisyyden arviointi
Akuutissa lastensuojelutyössä on kyse turvallisuusarvioinnin tekemisessä Turvallisuusarvioinnissa arvioidaan lapsen kehitystä ja turvallisuutta välittömästi vaarantavia tekijöitä kun taas riskiarviointi kohdistuu tulevien riskien ja kaltoinkohtelun arviointiin Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

14 Turvallisuusarviointi
Turvallisuusarvioinnissa erotetaan: 1) Lapsen kasvua, kehitystä ja turvallisuutta vaarantavat tekijät 2) Suojaavat tekijät 3) Turvaamistoimet - Välittämän vaaran ja uhkaavan vaaran erottaminen = > Onko lapsi välittömässä vaarassa? Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

15 Kotikäyntiä vaativat välittömän vaaran tilanteet
Vakava lapsen fyysinen kaltoinkohtelu Ei-tapaturmainen vamma Julma lapsen fyysinen rangaistus Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Vakava lapsen psyykkinen kaltoinkohtelu Perheväkivalta tilanteet, joissa lapsi on sivustakatsojana, ns. kilpenä tai väliintulijana tai kohteena Vanhemman outo ja julma käyttäytyminen lasta kohtaan Huoltajan vakava mielenterveysongelma Huoltajan päihdeongelma Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

16 Kotikäyntiä vaativat välittömän vaaran tilanteet
Vakava perustarpeiden laiminlyönti Lapsen aliravitsemus Asumisolosuhteisiin liittyvät vakavat puutteet, kuten lämmityksen puuttuminen, eläinten jätökset, lapselle vaarallisia esineitä tai lääkkeitä ja huumausaineita lapsen ulottuvilla Lapsen terveydenhoidon vakava laiminlyönti Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

17 Kotikäyntiä vaativat välittömän vaaran tilanteet
Lapsen/ Nuoren käyttäytyminen, joka aiheuttaa välittömän vaaran Nuoren akuutti itsetuhoinen käyttäytyminen Lapsen/ nuoren vakava päihtymys Lapsen/ nuoren vakava aggressiivisuus muita kohtaan Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

18 Kotikäyntiä vaativat välittömän vaaran tilanteet
Priorisointiin liittyvät huomiot: Lapsen haavoittuva-asema (mm. ikä, kehityksen aste) Lapsen kyky suojata itseään Lapsen kyky ymmärtää kaltoinkohtelun merkitys Aikaisempi historia fyysisestä kaltoinkohtelusta, toistuvia lastensuojeluilmoituksia koskien samaa huolta, esim. perheväkivalta Lapsen pelko vanhempaa kohtaan. Esimerkiksi lapsi ei uskalla lähteä koulusta kotiin Kotitaloudessa asuvien TAI oleskelevien henkilöiden selvittäminen Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

19 Kotikäyntiä vaativat välittömän vaaran tilanteet
KUN TEET KIIREELLISYYDEN ARVIOTA LASTENSUOJELUILMOITUKSESTA, TULEE POHTIA ERITYISESTI SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ: ONKO LAPSI TURVASSA KOTONA? MITÄ VÄLITTÖMIÄ TURVALLISUUSUHKIA ON OLEMASSA? Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

20 Kotikäyntikynnys ja kotikäynnillä tehtävä arviointi
Kotikäynnin oikeudellinen perusta: PL, SHL, LSL Yhtäältä on kyse lapsen oikeushyvän suojelusta, mutta toisaalta kyse on vanhempien perhe-elämän ja yksityisyyden suojasta Kolliosiotilanteessa yksittäisen lapsen suojelun tarve ajaa vanhempien perhe-elämän suojan yli Aina tapauskohtaista harkintaa! Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät

21 Kotikäyntikynnys ja kotikäynnillä tehtävä arviointi
Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä kehitetty ”kotikäyntiohjeistus” eli mitä asioita kotikäynnillä tulisi havainnoida ja ottaa huomioon. Toimii ns. tsekkauslistana ja myös dokumentoinnin apuvälineenä Marja Salonen, Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät