Lasten terveysseurannan kehittäminen –hanke, LATE

Esitys aiheesta: "Lasten terveysseurannan kehittäminen –hanke, LATE"— Esityksen transkriptio:

1 Lasten terveysseurannan kehittäminen –hanke, LATE
Valtakunnalliset neuvolapäivät Päivi Mäki

2 Lasten terveysseurannan kehittäminen
Lasten terveysseurannan haasteena on saada tietoa lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä sekä sosioekonomisista eroista Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto tarjoavat hyvät puitteet terveysseurannan kehittämiselle

3 Lasten terveysseurannan kehittäminen –hanke
Osa STM:n asettamaa Lasten ja nuorten terveysseurannan ja tilastoinnin kehittäminen –hanketta Liittyy läheisesti myös Stakesissa tehtävään avohoidon tilastouudistustyöhön ja Kansallisen terveyshankkeen tietomäärittelytyöhön

4 Taustatietoa LATE-hankkeelle
Lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä lapsille suunnattuja palveluja koskeva tiedonkeruu on puutteellista (STM 2005) Lasten terveyttä ja hyvinvointia koskevan seurantatiedon puutteellisuuteen on kiinnitetty huomiota mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 – kansanterveysohjelmassa

5 Taustatietoa LATE -hankkeelle
Erityisen vähän tietoja on saatavilla 1–10 -vuotiaista lapsista, joista nuorimmat ovat neuvolapalvelujen ja vanhimmat kouluterveydenhuollon piirissä Väestötasolla jonkun verran tietoa tietoja lasten terveydestä ja sairastavuudesta: Pohjoismaisen terveydenhuoltokorkeakoulun tekemässä vanhempien postikyselyyn perustuvassa tutkimuksessa (vuosina 1984 ja 1996)

6 Taustatietoa LATE-hankkeelle
Tilastotietoa kerätään erillistutkimuksella roko-tuksista sekä imetyksestä valtakunnallisen otanta-tutkimuksen avulla (KTL 2006, Hasunen ym. 2006). Neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöstä kerättävä tieto käynti- ja asiakasmääriä sekä toimipisteiden ja henkilöstön määriä lasten terveyttä kuvaavia tietoja tilastoidaan toistaiseksi vähän kuntien ja koko maan käyttöön (STM 2004a, Stakes 2002).

7 Taustatietoa LATE-hankkeelle
Tutkimukset neuvolatyöstä (Hakulinen-Viitanen ym. 2005) ja kouluterveydenhuollosta (Rimpelä ym. 2005) osoittavat, että terveyskeskusten välillä on suuria eroja sekä terveystarkastusten sisällön että seulontojen ajoittamisen suhteen. Tiedonkeruun menetelmien standardointi ja luotettavuuden seuranta on vähäistä (STM 2004, Rimpelä ym. 2006). Kunnilla on omia tiedonkeruujärjestelmiä, mutta valtakunnallinen vertailu ei toistaiseksi ole ollut mahdollista. (STM 2004a, Stakes 2002).

8 Lasten terveysseurannan kehittäminen -hanke
Valtakunnan tasolla yhtenäinen lasten terveysseurantajärjestelmä palvelee mm. lasten terveydentilan ja hyvinvoinnin seuraamista palveluiden tarjonnan ja järjestämisen seuraamista ja suunnittelua Kuntatasolla em. lisäksi Kansanterveyslain uudistuksen edellyttämää kunnan asukkaiden terveydentilan väestöryhmittäistä seurantaa.

9 Lasten terveysseurannan kehittäminen
Terveysseurannan pohjana Tiedonkeruun kehittäminen neuvola- ja kouluterveystarkastuksista Lastenneuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on yhteiskunnassamme vakiintunut asema sekä hyvä kattavuus Neuvola- ja kouluterveydenhuollon kautta tavoitetaan lähes kaikki perheet Lasten ja nuorten erillistutkimusten toteuttaminen niiltä osin, kuin luotettavaa ja validia tietoa ei ole saatavilla neuvola- ja kouluterveystarkastuksista.

10 Lasten terveysseurannan kehittäminen -hanke
LATE –hankkeen tavoitteina selvittää: Tiedonkeruun nykytilannetta lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa Mitä lasten ja nuorten terveyden ja kansanterveyden kannalta oleellista tietoa voidaan standardoidusti kerätä neuvolan ja kouluterveydenhuollon järjestelmistä palvelemaan lasten ja nuorten terveysseurantaa.

11 Lasten terveysseurannan kehittäminen –hanke
LATE –hankkeen tavoitteina: Laatia suunnitelma lasten terveysseurannasta Testata standardoidun tiedonkeruun toteutettavuutta neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa eri puolilla Suomea

12 LATE –hankkeen eteneminen
Vuosi 2006 Selvitetään tiedonkeruun nykytilannetta neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa Määritellään ja tarkennetaan lasten terveyden ja kansanterveyden kannalta keskeisiä tietosisältöjä, joita tulisi tilastoida valtakunnallisesti Laaditaan suunnitelma tietojen keruusta neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa Vuosi 2007 Pilottitutkimus, standardoidun tiedonkeruun testaus Tulosten raportointia

13 Selvitys tietojen keruusta, seulontatutkimuksista
Lasten pituutta, painoa, verenpainetta, näköä ja kuuloa seurattiin suositusten mukaisesti tai useammin sekä neuvoloissa että kouluterveydenhuollossa. Suositus lapsen päänympäryksen kasvun seurannasta ei toteutunut yhtä hyvin. Seulontamenetelmissä ja –välineissä enemmän eroja kuin seulontojen lukumäärissä. Eroja seulontamenetelmien ja seulontojen lukumäärien lisäksi myös lääkärin ja terveydenhoitajan työnjaossa mm. puberteettikehityksen seurannassa.

14 Pilottitutkimus Standardoitua tietojenkeruuta pilotoidaan 10 terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea keväällä 2007 Pilottitutkimus toteutetaan lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa; Lastenneuvoloissa 6kk, 1v, 3v ja 5v Kouluterveydenhuollossa1., 5. ja 8. lk:n 1400 lapsen otos 20 lasta/ ikäryhmä, 140 lasta/kunta

15 Pilottitutkimus Aineistoa kerätään lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa Arvioimalla ja mittaamalla lapsen kasvua ja kehitystä (esim. erilaiset seulontatutkimukset) Kysely- ja tutkimuslomakkeilla. Mittausten ja lomakkeiden sisältö noudattaa lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon valtakunnallisia suosituksia terveystarkastusten sisällöstä. Tutkimukseen osallistuminen on perheille vapaaehtoista Tutkimukseen osallistuvat perheet saavat palautetta lapsen terveydestä normaalin terveystarkastuksen tapaan.

16 Pilottitutkimus Terveydenhoitajille järjestetään koulutusta standardoidusta tietojen keruusta tammi-kuussa 2007 Standardoidusta tietojen keruusta mm. seulontatutkimusten suorittamisesta laaditaan kirjallinen ohjeistus, käsikirja

17 Terveydenhoitajien rooli pilottitutkimuksessa
Kysyvät perheen suostumuksen tutkimukseen Lähettävät tiedotteen tutkimuksesta, suostumuslomakkeen ja kyselylomakkeen lapsen kotiin Ottavat vastaan täytetyt kaavakkeet Suorittavat ikäkausitarkastuksen ja tekevät seulontatutkimukset ohjeistuksen mukaan Kirjaavat tiedot terveystarkastuksesta tutkimuslomakkeelle kirjallisen ohjeen mukaan Antavat tutkijoille palautetta tiedonkeruusta

18 Pilottitutkimus, tulosten analysointi
Analysoidaan tiedonkeruun onnistumista, kerätyn tiedon laatua ja luotettavuutta sekä verrataan eri kuntien tiedonkeruuta Raportoidaan pilottitutkimuksen avulla saatua tietoa lasten terveydestä  Jo pilottitutkimuksen tulokset täydentävät merkittävässä määrin lasten valtakunnallisen terveysseurannan nykyisiä niukkoja tietoja.

19 Haasteita lasten terveysseurannalle
Lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimintatapojen ja seulontamenetelmien kirjavuus seulontamenetelmien laadun varmistaminen Käytössä erilaisia sähköisiä ja manuaalisesti täytettäviä terveyskertomuksia. Jotta neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon sähköisistä terveyskertomuksista kerättäviä tietoja olisi mahdollista hyödyntää tilastointia varten, tulisi tiedot kirjata yhtenäisellä tavalla, systemaattisesti ja strukturoidusti. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyötä toteutetaan hyvin erilaisissa toimintaolosuhteissa.

20 Haasteita lasten terveysseurannalle
Lasten terveysseurannan kehittämisen kannalta neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on erilaiset haasteet. Lastenneuvolassa terveydenhoitaja tapaa yleensä sekä lapsen että hänen huoltajansa, usein koko perheen. Kouluterveydenhuollossa perhekeskeinen työote ei toistaiseksi ole kovin yleistä

21 Lähteet Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 22. Helsinki. Rimpelä, M, Ojajärvi, A., Luopa, P. Kivimäki, H Kouluterveyskysely, kouluterveydenhuolto ja terveystieto. perusraportti kyselystä yläkouluille ja terveyskeskuksille. Työpapereita 1/2005. Stakes, Helsinki. Rimpelä, M., Rigoff, A-M., Wiss, K., Hakulinen-Viitanen, T Seulontatutkimukset 3-7-vuotiaiden lasten terveystarkastuksissa. Kyselytutkimus terveyskeskuksille huhti-toukokuussa Työpapereita 17/2006. Stakes. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2004–2007. Julkaisuja 20. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Lastenneuvola lapsiperheiden tukena: opas työntekijöille. Oppaita 2004:14, Helsinki 2004.

22 Kiitos!