Jokamiehenoikeudet Lyhyt oppimäärä

Esitys aiheesta: "Jokamiehenoikeudet Lyhyt oppimäärä"— Esityksen transkriptio:

1 Jokamiehenoikeudet Lyhyt oppimäärä
Olen otsikoinut tämän lyhyeksi oppimääräksi, koska aikaa on vain reilu tunti. Pyrin antaman teille tunnin aikana perustiedot ja taidot jokamiehenoikeuksista sekä sellaiset työkalut, joilla voitte myöhemmin itse harkita kuuluuko jokin jokamiehenoikeuksiin vai ei. Jokamiehenoikeudet ovat muuttuneet ja muuttuvat yhteiskunnan muuttumisen, ihmisten elämäntavan ja maankäytön mukana. Ne eivät ole sisällöltään stabiili lista toiminnoista joita saa tai ei saa tehdä. Tärkeää on, että maanomistajan maankäyttöä ei haitata eikä haittaa aiheudu. Harrastuslajit muuttuvat. Jokamiehenoikeuksien säilyminen on tärkeää. Koitetaan edetä niin, että olen itse äänessä noin tunnn ja sitten jätetään kysymyksille tilaa loppuun noin vartti. Toki saatte kysyä esityksen aikanakin, jos kerron jonkin asian epäselvästi.

2

3 Jokamiehenoikeuden ydin

4 Omin voimin liikkuminen ja oleskelu maa- ja vesialueilla on sallittua jokamiehenoikeuden käyttöä, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä tai jos aluetta ei ole otettu sellaiseen erityiseen käyttöön, joka rajoittaa jokamiehenoikeutta.

5 Jokamiehenoikeudet perustuvat lakeihin, jotka
antavat oikeuksia (mm. vesilaki, rikoslaki) rajoittavat oikeuksia (mm. maastoliikennelaki, pelastuslaki) ohjaavat oikeuksien käyttämistä (mm. vesiliikennelaki) maa-alueilla vallitseva maankäyttö mahdollistaa jokamiehenoikeuden käyttämisen

6 Jokamiehenoikeudella saa:
liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä, ratsastaa, oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua, poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja, onkia ja pilkkiä sekä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä.

7 Jokamiehenoikeudella ei saa:
haitata maanomistajan maankäyttöä; kulkea pihamaalla, istutuksilla tai viljelyksessä olevalla pellolla; kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta; ottaa sammalta tai jäkälää; tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta; häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla; roskata ympäristöä; ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa; häiritä tai vahingoittaa eläimiä tai niiden pesiä tai poikasia; kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

8 Mitä on vähäistä suurempi haitta?
Se on ainakin vallitsevan maankäytön estämistä tai haittaamista maan muuttamista toiseksi todellisen vahingon aiheuttamista Se ei ole Paha mieli siitä, että joku keräsi mustikat Mitä sitten on vähäistä suurempi haitta? Olemassa olevien oikeuden päätösten mukaan Sen täytyy olla todellista haittaa, vallitsevaan maankäyttöön kohdistuvaa haittaa Se ei voi olla ”minä en tykkää suunnistajista” –tyylinen uhkakuva Se ei voi myöskään perustua pelkkään mielipiteeseen Täytyy muistaa, että hallinnanloukkauspykälässä todetaan, että ei voida tuomita teosta, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Tässä on siis sisään rakennettuna pienen haitan sietovelvollisuus. Mutta tpottakai jokamiehenoikeudella toimimisen raja menee ennen kuin ollaan oikeudessa tuomittavassa hallinnan loukkauksessa. Jo sitä ennen aiheutetaan jälkiä tai kulutusta tai jotakin, joka varmasti edellyttää asiasta sopimista maanomistajan kanssa.

9 Jokamiehenoikeuden piirteitä

10 Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille
Käyttöön ei tarvitse suostumusta tai lupaa ja se on maksutonta Oikeus ei riipu käyttäjästä Oikeus ei riipu käytön tarkoituksesta Oikeus ei riipu maanomistajasta tai haltijasta

11 Jokamiehenoikeuden rajat
Toiminnan sallittavuuden määrittää sen aiheuttamat tosiasialliset vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön. Vaikutukset riippuvat esim. maapohjasta, säästä, toiminnan laadusta, intensiteetistä ja määrästä.

12 Toiminnan rajoja ei voi etukäteen määrittää Metrimäärällä
Käytön kappalemäärällä Käytön useudella tai kestolla Koska lainsäädäntö ei mahdollista tällaisten rajojen antamista.

13 Jokamiehen oikeuteen oleskella, liikkua tai toimia toisen alueella ei vaikuta toiminnan tarkoitus.

14 Heikki Willamo julkaisi keväällä kirjan Vuosi metsässä.
Se on aika vaikuttava, mustavalkokuvin kuvitettu kirja vuoden kierrosta suojellussa luonnonmetsässä. Sivussa Willamo kertoo omia ajatuksiaan ja havaintojaan elämästä yleensä. Mutta olennaista ei ole se. Olennaista on, että Willamo oli vuoden metsässä. Samassa metsässä. Kävi kyllä välillä tietysti muuallakin, mutta palasi aina takaisin omalle suojelualueelleen. Willamo oli sopinut paikasta maanomistajan, tässä tapauksessa mitä todennäköisimmin Metsähallituksen kanssa. Luulen kuitenkin, että hän eleli laavussaan ja tallusteli sammalikossa kuin mörrimöykky, luontoa kuunnellen, sitä kunnioittaen ja sen tahdissa eläen. Uskallan väittää, että hän ei aiheuttanut vähäistä suurempaa haittaa, vaikka vietti suojelualueella vuoden. Muistaakseni hän tapasi ihmisen sinä aikana kahdesti. Voidaanko siis etukäteen määrittää kuinka pitkään leiriytymiseen tarvitaan maanomistajan suostumus, koska haitan aiheutumisen riski kasvaa tai suoranaista haittaa esiintyy? Ei voida. Mörrimöykkynä luonnon kanssa elävä voi elellä laavussansa hyvin pitkään aiheuttamatta haittaa. Piittaamaton kiskoo koivusta tuohet sytykkeeksi jo puolen päivän visiitillä metsän puolelle. Lupakäytännöllä halutaan ehkä vaikuttaa piittaamattomaan toimintaan, mutta siihen ongelmaan käytäntö tuskin tuo apua.

15 Entä miten arvioida jonkin lajin kuulumista jokamiehenoikeuden piiriin?

16 Saako luonnonkalliolta sukeltaa pää edellä järveen?

17 Saako jokamiehenoikeudella kiivetä puuhun?

18 Saako jokamiehenoikeudella boulderoida?
Saa. Oikeastaan on vaikea ajatella lajeja, joilla olisi sellaisenaan pienemmät vaikutukset ympäristöön, kuin peitteettömällä siirtolohkareella roikkuminen, veteen sukeltaminen ja jykevässä puussa kiipeily. Koska olen viimeiset 5 vuotta puhunut jokamiehenoikeuksista harrastajien, viranomaisten, maanomistajien ja ihan kaikenlaisten ihmisten kanssa, väitän, että meillä ihmisillä on mielessämme jonkinlainen normisto siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Usein toiminnat, joita pidämme jollain tavalla vaarallisina, kummallisina tai jotenkin epäsopivina, on helppo luokitella jokamiehenoikeuksien ulkopuolelle. Yritän siis sanoa, että se, mitä me pidämme hyvänä harrastuksena tai emme pidä, ei saa vaikuttaa siihen, minkä me ajattelemme tai tulkitsemme kuuluvan jokamiehenoikeuteen. Suojelualueiden hoidon ja käytön oppaassa sanotaan tällä hetkellä esimerkiksi, että maastopyöräily aiheuttaa helposti kulumista ja pienikin kuluminen voi aiheuttaa eroosiota. Totta tietysti näinkin, Mutta ajatellaanpa sitä pidemmälle. Kuka tahansa joka on liikkunut vaikkapa syksyisessä metssä, on joskus luistellut liukkaalta kalliolta alas niin, että sammaleet tai jäkälät irtoavat laattoina kiven pinnasta. Tämä on kulutusta. Sen voi aiheuttaa yksi ainut päiväretkeilijä tai pyöräilijä tai seurueen kanssa tai ilman. Toisaalta usein siitä kävelijästä tai pyöräilijästä ei jää kuin hetkeksi lakoontunutta ruohoa. Ei siis voida etukäteen kategorisesti jaotella lajeja jokamiehenoikeuden rajojen ulkopuolelle tai riskilajeiksi. Kuten Willamon esimerkkikin osoittaa, kaikki on kiinni siitä, millä säällä, missä olosuhteissa, millä vauhdilla ja esimerkiksi ratsastuksen kohdalla millä askellajilla maastossa liikutaan. Edelleen tästä seuraa esimerkiksi se, että ei voida etukäteen määrittää ryhmäkokoa, joka saa liikkua jokamiehenoikeudella. Ryhmän koko riippuu siitä, mitä tehdään ja missä. Varsinaisesti ryhmien toiminnasta määrää kokoontumislaki. Niin kauan, kuin ei aiheuteta vähäistä suurempaa haittaa tai haitan syntymisen riski ei merkittävästi kasva, voidaan toimia jokamiehenoikeudella. Kokoontumislaki edellyttää ryhmästä ilmoittamista vasta sitten kun se edellyttää esimerkiksi liikennejärjestelyjä Saako jokamiehenoikeudella boulderoida?

19 Vielä tärkeitä näkökulmia
ei voi perustaa pysyvää käyttöoikeutta toisen maahan tilapäiselläkään käyttöoikeudella ei ole turvaa käyttöä ei voi perusteettomasti kieltää rakenteiden käyttö ei ole jokamiehenoikeutta