Uusi sosiaalihuoltolaki ja muut lainsäädäntöuudistukset päivystystyön raamittajina Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät Kouvolassa 3.- 4.9.2015 Virva.

Esitys aiheesta: "Uusi sosiaalihuoltolaki ja muut lainsäädäntöuudistukset päivystystyön raamittajina Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät Kouvolassa 3.- 4.9.2015 Virva."— Esityksen transkriptio:

1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja muut lainsäädäntöuudistukset päivystystyön raamittajina Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät Kouvolassa Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM

2 Sosiaalihuolto on kokonaisvaltaista hyvinvointipolitiikkaa
Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleislakina edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta turvata tuen saantia ihmisen omissa arkiympyröissä Lisäksi sosiaalihuoltolaki määrittelee sosiaalihuollon tehtäväkenttää, vahvistaa ja edistää monialaista yhteistyötä sekä turvaa sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä sen vastuulle ja osaamiseen kuuluvissa tehtävissä

3 Kohti varhaista tukea ja ennalta ehkäisyä
”korjaavat” palvelut kuten lastensuojelun avo- ja sijaishuolto ”Korjaavat” palvelut Ennalta ehkäisevät, varhaisen tuen perhe- ja muut sosiaalipalvelut Ennalta ehkäisevät palvelut

4 Erityistä tukea tarvitseva henkilö (shl 3 §)
Henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai Lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi = aikaisemmin lastensuojelun avohuollon piirissä ollut lapsi, jolle riittivät ehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä Omatyöntekijä (tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevä) on sosiaalityöntekijä Asiakassuunnitelma ja oikeus tavata omaa työntekijää Hoidon ja huolenpidon turvaava päätös (§46)

5 Muutos edellyttää nykyisten toimintatapojen uudelleen tarkastelua
Lapsen ja asiakkaan edun parempaa huomioimista kaikessa viranomaisten ja ammattilaisten toiminnassa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden henkilöiden huomioimista yleisissä palveluissa Lisää palveluja yleisiin perhepalveluihin Vahvempaa oikeutta palvelujen saamiseen Selkeitä pelisääntöjä sosiaalihuollon toteuttamisessa Parempaa ja enemmän yhteistyötä niin sosiaalihuollon sisällä kuin eri hallinnonalojen välillä

6 Vanhasta sosiaalihuoltolaista (710/1982) voimassa edelleen joitain kohtia
mm. hallintoa, valvontaa, keskinäisiä korvauksia koskevat pykälät. voimassa edelleen myös 41§: Milloin sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa olevan henkilön etu terveyden, kehityksen tai turvallisuuden vakavan vaarantumisen vuoksi sitä välttämättä vaatii eikä sosiaalihuollon tarve ole muutoin selvitettävissä, sosiaalityöntekijällä on oikeus johtavan sosiaalihuollon viranhaltijan määräyksestä huollon tarpeen selvittämiseksi päästä tällaisen henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan. Milloin asuntoon tai olinpaikkaan pääseminen estetään, on sosiaaliviranomaisen pyydettävä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 22§:ssä tarkoitettua virka-apua poliisiviranomaiselta.

7 Tuen tarpeet sosiaalipalvelujen taustalla
Sosiaalipalveluja järjestetään tuen tarpeen pohjalta (11§) Jokapäiväisen elämän tuki Asumisen tuki Taloudellinen tuen tarve Äkillinen kriisitilanne Lähi- ja perheväkivallasta ja kaltoin kohtelusta aiheutuvaan tuen tarve Sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden lisääminen Lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen Päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta tai muusta vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä aiheutuva tuen tarve Muuhun toimintakykyyn liittyvä tarve Tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen

8 Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (35 §)
Jos henkilö tarvitsee sosiaalihuoltoa, hänet on ohjattava hakemaan palveluja tai otettava yhteys sosiaalihuoltoon. Yhteydenottoon tarvitaan suostumus. Jos suostumusta ei saada, yhteys sosiaalihuoltoon on kuitenkin otettava, kun henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta terveydestään ja turvallisuudestaan, tai kyse on lapsen edusta Ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus: terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalikuraattorit, sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, Tullin, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, poliisin, Kelan, työ- ja elinkeinoviranomaisen, ulosottoviranomaisen ja Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevat.

9 Sosiaalihuoltolain 35 § mukaisilla yhteydenotoilla tuen tarpeen arvioimiseksi..
on tavoitteena lisätä ajoissa tehtyjä yhteydenottoja ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa HUOM! Lastensuojeluilmoitus kuitenkin tehtävä viipymättä, jos asianosaiset eivät suostu yhteydenottoon ja LSL 25 §:n kriteerit täyttyvät

10 SHL 35 §ja lastensuojeluilmoitus
Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 ja 25 c §:ssä. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen siten kuin SHL 35 §:ssä säädetään ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. HUOM! Lastensuojeluasian vireille tulon kannalta ei ole merkitystä sillä, miten tieto on tullut. Vastuu siitä, miten tiedon perusteella lähdetään toimimaan on sosiaalihuollon viranomaisella

11 SOSIAALIPALVELUJEN ASIAKKUUS
Yhteydenotto sosiaalitoimeen (asiakas itse, läheinen, viranomainen) Palvelu- tarpeen arvio Monialainen yhteistyö (Asiakas-suunnitelma) Palvelujen järjestäminen Kiireellisen avun tarve arvioitava heti Oma- työntekijän nimeäminen Päätös palveluista Asiakkuus päättyy, kun tuen tarvetta ei ole

12 Palvelutarpeen arvio asiakkuuden alussa (36§)
Palvelutarpeen arvio on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä yhteydenotosta, jos henkilö on yli 75 -vuotias saa vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä vireille tulosta ja valmistuttava 3 kuukaudessa Muussa tapauksessa arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä Kiireellisen avun tarve on selvitettävä välittömästi, kun tieto avuntarpeesta tulee Tehdään elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä ja muiden toimijoiden kanssa

13 Palvelutarpeen arvioinnin sisältö (36§, 37§ja 41§):
Palvelutarpeen arvio tehdään kirjallisesti ja sen tulee sisältää yhteenveto asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta (tilapäinen, toistuva vai pitkäaikainen) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä asiakkaan mielipide ja näkemys palvelutarpeestaan sekä asiakkaan ja työntekijän arvio omatyöntekijän tarpeesta Arviointia tehdessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa ja erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamiseksi ja niiden vaikutukset Palvelutarpeen arvioinnissa on käytettävä riittävästi asiantuntemusta ja osaamista  laki velvoittaa osallistumaan työntekijän pyynnöstä

14 Monialainen yhteistyö (41§)
Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Työntekijä on tarpeen mukaan yhteydessä eri asiantuntijoihin ja henkilön omaisiin ja läheisiin Toiminta asiakkaan suostumuksella, ilman suostumusta toimiminen on poikkeus ja edellyttää laissa säädettyjä perusteita

15 Ilmoitus muulle viranomaiselle asiakkaan tuen tarpeesta (40 §)
Jos asiakkaan tuen tarpeisiin ei voida vastata vain sosiaalihuollon toimin, on asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkilön, omatyöntekijän tai muun vastaavan työntekijän otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, jonka vastuulla tarvittavien toimien järjestäminen on Ilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen tulee asiakkaan suostumuksella ilmoittaa siihen yhteyttä ottaneelle viranomaiselle, mihin toimiin se on ilmoituksen johdosta ryhtynyt. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Toiminta asiakkaan suostumuksella tai asiakaslain 17 § mukaisesti

16 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi (Sosiaalihuollon asiakaslaki 17 §) Jos asiakkaan suostumusta ei voida saada tai asiakas tai hänen laillinen edustajansa nimenomaan kieltää tietojen antamisen, saa antaa välttämättömiä tietoja asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi tai niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi JOS: 1) hoidon ja huollon tarve ilmeinen terveyden, kehityksen, tai turvallisuuden vaarantumisen vuoksi, eikä asiaa muutoin voida selvittää tai hoidon ja huollon toimenpiteitä toteuttaa 2) tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi tai 3) tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä

17 Sosiaalihuollon asiakaslaki 17 §, jatkuu
Tietoja saa antaa toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle tai sen toimeksiannosta sosiaalihuoltoa suorittavalle Yksityiselle sos. tai terv.huollon taholle tietoja vain sen verran kuin välttämätöntä välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai jos muu rinnastettava syy. Lisäksi sosiaalihuollon viranomainen saa 1 momentin 1–3 kohdassa säädetyillä edellytyksillä antaa tietoja asiakkaan lailliselle edustajalle taikka muulle henkilölle tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi taikka sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi

18 Sosiaalihuollon asiakaslaki 18 § (UUSI, tullut voimaan 1.4.2015-)
Salassa pidettäviä asiakirja-asioita saa antaa poliisille oma-aloitteisestikin, kun epäillään 2 momentissa tarkoitettua rikosta taikka silloin, kun epäillään jonkun syyllistyneen siinä mainittua vähäisempään rikokseen, jos sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Lisäksi sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. ( /270)

19 Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut (14§)
Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään: 1) sosiaalityötä; 2) sosiaaliohjausta; 3) sosiaalista kuntoutusta; 4) perhetyötä; 5) kotipalvelua; 6) kotihoitoa; 7) asumispalveluja

20 Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut (14§) jatkuu..
8) laitospalveluja, 9) liikkumista tukevia palveluja 10) päihdetyötä 11) mielenterveystyötä 12) kasvatus- ja perheneuvontaa 13) lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvontaa 14) muita 11§:n mukaisiin tarpeisiin vastaavia hyvinvoinnille välttämättömiä palveluja Lisäksi sosiaalipalveluista säädetään lukuisissa erityislaeissa

21 Sosiaalipalvelut Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Muun lainsäädännön mukaiset sosiaalipalvelut Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Päihde- ja mielenterveys-työ Asumis- ja laitospalvelut Kotipalvelu, kotihoito Kasvatus- ja perheneuvonta Valvotut ja tuetut tapaamiset Muut asiakkaiden tarpeisiin vastaavat ja hyvinvointia lisäävät palvelut Liikkumista tukevat palvelut

22 Välttämättömän hoidon ja huolenpidon turvaaminen ( sosiaalihuoltolaki 12§)
Jokaisella kunnassa oleskelevalla on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa riittävät sosiaalihuollon palvelut järjestetään kotikuntalain mukaisessa kotikunnassa Mikäli henkilö oleskelee säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti työn, opiskelun tai vastaavien syiden vuoksi kotikuntansa ulkopuolella, voi sosiaalipalveluja hakea oleskelukunnasta (57 §)

23 Sosiaalipäivystys (29 §)
Sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Kiireellisinä sosiaalipalveluina on pystyttävä järjestämään myös mm. kiireellistä majoittamista, taloudellista tukea ja muita välttämättömiä palveluja tarpeen mukaan. Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa.

24 Sosiaalipäivystystyössä yhteys kunnan muihin peruspalveluihin on tärkeää!
Päivystystyöhön kuuluu jatkopalveluihin ohjaaminen ja näiden palvelujen saatavuuden varmistaminen Kiireellisen avun lisäksi asiakkaalla on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta  sujuvan perustyön varmistamiseksi asiakasprosessit ja vastuutahot pitävät olla selviä. minne/kenelle ohjataan shl:n mukaisten perhepalvelujen arviointiin ja palveluihin? miten kotipalvelun yöpartiotoiminta on kunnassa järjestetty? miten kriisityö on organisoitu? Sosiaalipäivystystyö tulee huomioida kuntien valmiussuunnitelmissa olennaisena osana toimintakokonaisuutta

25 Sosiaalipäivystystyö on vaativaa ammattityötä
Päivystystyössä edellytetään kykyä tilanteen kokonaisvaltaiseen ja ripeään analysointiin. Tarvittavat jatkopalvelut on arvioitava ja järjestettävä saumattomasti yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalipäivystystyö on kriisitilanteissa työskentelyä, jolloin henkilöstöllä on oltava perusammattitaidon lisäksi riittävä kriisityön osaaminen Palvelut voitava toteuttaa siten kuin laissa säädetään vaikutukset henkilöstörakenteeseen Palveluun on voitava saada yhteys ympäri vuorokauden; ohjaukseen ja neuvontaan tulee panostaa kaikissa palveluissa.

26 Muutokset lastensuojelulakiin

27 LAPSIPERHEEN ASIAKKUUS LASTENSUOJELUSSA
Ei asiakkuutta Asiakkuus päättyy, kun tuen tarvetta ei ole Lastensuojelu- asia tulee vireille Palvelutarpeen arviointi, jonka yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve (ellei ilmeisen tarpeetonta) Lastensuojelun asiakkuus Kiireellinen apu tarvittaessa heti Muu asiakkuus tieto mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta lastensuojeluun

28 Kiireellinen avohuollon tukitoimi (37 b §)
Jos lapsi jäljempänä 40 §:ssä mainitusta syystä tarvitsee kiireellisesti apua, voidaan 7 luvun mukaisia avohuollon tukitoimia järjestää kiireellisesti edellyttäen, että tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä.

29 Kiireelliseen sijoitukseen muutoksia 1.1.2016 -->
Kiireellinen sijoitus voitaisiin tehdä, kun lapsi on välittömässä vaarassa, koska: puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisen rikoksen tai muulla rinnasteisella tavalla

30 Lasta koskeva ilmoitusvelvollisuus laajenee
Velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen myös tullille, rajavartiolaitokselle ja ulosottoviranomaiselle Lastensuojelun ilmoitusvelvollisille viranomaisille ja ammattihenkilöille velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun on syytä epäillä lapsen joutuneen henkeen tai terveyteen kohdistuneen rikoksen uhriksi. (Koskee rikoksia, joista enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta)

31 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

32 Ajankohtaista SOTE- rintamalla:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Määräaika Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen ja Arto Haveri Sihteeristö: Pekka Järvinen ja Kari Haavisto STM, Jani Pitkäniemi VM Työryhmältä 10 pääkohdan ehdotukset linjauksiksi siitä, miten uudistukset tulisi toteuttaa ja yhteensovittaa.

33 Poimintoja työryhmän raportista:
Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi Itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, sote-infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky siten, että ne pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueiden pitää myös olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana. Edellä mainituilla kriteereillä itsehallintoalueiden perustelluksi määräksi tulisi noin 9–12. Alueista tarvitaan poliittinen ratkaisu riittävän ajoissa.

34 Poimintoja työryhmän raportista: Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinäiset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava, että kunnat toimivat myös jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Tämän toteuttamiseksi kuntien ja itsehallintoalueiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä. Uudistukseen liittyen tulee myös kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.

35 Poimintoja työryhmän raportista: Yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa sekä palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arvioinnin toteutus Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisäksi käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia. tässä voidaan hyödyntää myös palveluseteliä Palvelujen tuotantoon liittyen palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on tärkeää Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja.

36 Poimintoja työryhmän raportista: Miten itsehallintoalueiden muodostamisessa tulisi ottaa huomioon tuleva aluehallinnon uudistus? Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus, eri toimijoiden oikea työnjako sekä aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys. Aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys tarkoittaa sitä, että noin 30–40 vuoden ajanjaksolla näköpiirissä oleva väestökehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon. Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtävien järjestämiseen. Tällaisia valtionhallinnon nykyisin hoitamia tehtäviä voi sisältyä esim. ympäristönsuojelun, liikenteen, pelastustoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen toimialoille.

37 Poimintoja työryhmän raportista: Valtakunnallisesti keskitettävät sekä muut yhteistyötehtävät palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Osa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon kuuluvien toimenpiteiden ja hoitojen tuottamisesta keskitetään valtakunnallisesti joillekin itsehallintoalueille. Perusteena keskittämiselle on palvelujen saatavuuden ja laadun sekä palvelujen käyttäjien oikeuksien varmistaminen silloin kun palvelujen toteuttaminen on erityisen vaativaa tai se on tarpeen palvelujen harvinaisuuden, asiakkaiden kielellisten oikeuksien tai palvelun toteuttamisesta aiheutuvien suuren kustannusten perusteella. Enimmillään viisi itsehallintoaluetta vastaisi myös yliopistosairaaloiden ylläpidosta ja vaativimpien erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta. Eri hallinnon tasoille (kunta – itsehallintoalue – valtion aluehallinto – valtion keskushallinto) tulee luoda tarkoituksenmukainen työnjako ja päällekkäisiä hallinnollisia rakenteita tulee välttää. Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä tulisi tulevaisuudessa siirtyä laajalti itsehallintoalueille.

38 Työryhmän ehdotus työohjelmaksi ja vaiheistukseksi
Ensimmäisenä tulee valmistella ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistusta varten tarvitaan lait sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, itsehallintoalueista ja uudistuksen voimaanpanosta. Lisäksi tulee muutoksia verolainsäädäntöön ja valtionosuuslainsäädäntöön Projektille yhteinen projektijohtaja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulee voimaan porrastetusti siten, että: vuonna 2017 perustetaan itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot vuoden 2018 aikana muutoshallinnot valmistelevat varsinaisten sote-tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyvät alueille

39 Sosiaalihuolto on muutoksessa ..
Tavoitteena ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tukeminen kaikissa palveluissa, jotta mahdollisimman harvoin jouduttaisiin akuutteihin häiriötilanteisiin Painopisteen siirtyminen varhaisen tuen palveluihin ja asiakaslähtöiseen työotteeseen ei tapahdu itsestään Sosiaalihuollon rooli ja merkitys kasvaa tulevaisuudessa  tärkeää keskustella ja kehittää palveluja yhdessä muiden toimialojen ja sektorien kanssa asiakkaan parhaaksi.

40 Kiitos! www.stm.fi/sote-uudistus Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet:
9/16/2018 Kiitos! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet: (etusivu) Sote-uutiskirjeen tilaus: twitter.com/STM_Uutiset