Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 16.9.2018.

Esitys aiheesta: "Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 16.9.2018."— Esityksen transkriptio:

1 Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025

2 Vaikutusten arviointi
Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen Suunnitelmien toteuttaminen Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Vaikutusten arviointi MASU MASU- luonnos Maankäyttö- suunnitelman MASUn ja asuntostrategian valmistelu HLJ 2015 HLJ luonnos Liikennejärjestelmä- suunnitelman HLJ 2015 valmistelu 2012 2013 2014 2015 2016

3 Päätöksenteko ja aikataulu
MILLOIN MITÄ TAPAHTUU MASU + asuntostrategia päätöksenteko HLJ 2015 2014 lokakuu Luonnosten lähettäminen lausunnolle HSYK HSL:n hallitus Hese kj / HSYK lähettää PKS-kuntiin ja KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunnan kautta kuntiin HSL:n hallitus pyytää HLJ luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta (SOVA) lausunnot ja kannanotot. 2014 marraskuu - vuoden loppuun lausunnot luonnoksista hallitus / valtuusto kunnan oman käytännön mukaisesti HSL-kunnat, KUUMA-kunnat (KUUMA-johtokunta -> kunnat), LVM, YM, Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus, UL, HSY sekä muut sidosryhmät ja osapuolet, jotka haluavat antaa kannanoton. 2015 alkuvuosi (tavoite ) Suunnitelman hyväksyminen Käsitellään HSYK:ssa, joka lähettää suunnitelman pks kuntiin ja KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunnan kautta kuntiin hyväksyttäväksi HSL:n hallitus tekee liikennejärjestelmäpäätöksen liikennejärjestelmäluonnokseen ja siitä saatuihin lausuntoihin ja kannanottoihin perustuen. Hallitus lähettää liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-kunnille (KUUMA-johtokunta -> kunnat) ja esittää niille suunnitelman hyväksymistä ja toteutuksen aiesopimuksen valmistelua.

4 Kasvuun varautuminen Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä
Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( asukasta) vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 ( asukasta) Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 ( asukasta) Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee. Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050 2013 2025 2040 2050 Muutos Abs. % %/vuosi Väestö, 1 000 henkeä 1 384 1 600 1 850 2 000 600 45 % 1,0 Työpaikat, 1 000 henkeä (v ennakkoarvio) 720 840 975 1 050 300 46 %

5 MASU 2050 luonnos Maankäyttövyöhykkeet Selostus Linkitykset
Karttamuotoinen esitys, jossa kuvattu yleispiirteisesti seudun kehittämisen kannalta ensisijaiset alueet ja niiden kytkeytyminen HLJ 2015 luonnoksen hankkeisiin Selostus Suunnitelman taustan kuvaus kriteerien ja niiden soveltamisen kuvaus maankäyttövyöhykkeiden periaatteiden ja soveltamisen kuvaus Toteutuspolun periaate Omailmeisten keskustojen kartta ja kuvaus Linkitykset Helsingin seudun asuntostrategia 2025 HLJ 2015 Väestö- ja työpaikkaprojektiot

6 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 on luonteeltaan rakennesuunnitelma, joka osoittaa seudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet. Kartan vyöhykkeet on arvioitu nykyisen tiedon pohjalta. Rajauksia on tarpeen tarkistaa määrävälein. Vyöhykkeet pitävät sisällään paikalliset viheralueet ja muut vapaa-alueet sekä toimisto- ja palvelutyöpaikat.

7 Toteuttamispolku Toteuttaminen 2016–2025
MASU 2050 lyhyen aikavälin toteuttaminen on ohjelmoitu Helsingin seudun asuntostrategian 2025 osana. Painopiste on olemassa olevan rakenteen tiivistämisessä ja täydentämisessä jo olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Olemassa olevaksi infrastruktuuriksi katsotaan nyt rakenteilla olevat Kehärata ja Länsimetron ensimmäinen vaihe. Tällä ajanjaksolla tehtävät liikennejärjestelmän investoinnit on ohjelmoitu osana HLJ 2015 suunnitelmaa. Investointitarpeet on arvioitu yhdessä asuntostrategian 2025 laatimisen kanssa. Vuoteen 2025 mennessä toteutettavat hankkeet on kuvattu maankäyttövyöhykekartalla punaisella.

8 Toteuttamispolku Toteuttaminen 2025–2040 Toteuttaminen 2040–2050
Vuoden 2025 jälkeen uusien alueiden toteuttaminen sidotaan uusiin investointeihin, jotka ohjelmoidaan osana HLJ 2015 suunnitelmaa. Olemassa olevan rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä jatketaan edelleen. Tarkempi toteuttamisen ohjelmointi tehdään asuntostrategian 2025 päivittämisen yhteydessä. Vuosien 2025–2040 välillä toteutettavaksi suunnitellut liikennejärjestelmän hankkeet on kuvattu maankäyttövyöhykekartalla oranssilla. Toteuttaminen 2040–2050 Vuoden 2040 jälkeen toteuttamista ei ole ohjelmoitu. MASU 2050 suunnitelmassa osoitetaan potentiaaliset uusiin raideinvestointeihin sidotut kasvuvyöhykkeet, jotka on erotettu värein. Vuoden 2040 jälkeen toteuttavia hankkeita ei ole esitetty erikseen kartalla.

9 joukkoliikenteen solmukohtia joilla ei ole keskusmaista luonnetta.
Helsingin seudun vetovoiman kannalta on tärkeää, että eri alueiden erilaiset identiteetit säilyvät ja kehittyvät. Alueen identiteetti kulminoituu usein sen keskukseen. Lisäksi seudulla on merkittäviä joukkoliikenteen solmukohtia joilla ei ole keskusmaista luonnetta. Keskukset on luokiteltu keskustyyppien mukaisesti nyt ja tulevaisuudessa. Keskuksia on luokiteltu luonteen kautta, ei väestömäärän tai muun määrällisen mittarin mukaan. Seudun eri osissa sijaitsevilla keskuksilla voi olla paikallisessa rakenteessa samankaltaisia rooleja, vaikka ne ovat kooltaan tai seudulliselta merkitykseltään erilaisia. Jaottelu on suurpiirteinen, mutta kertoo keskuksen hengestä ja luonteesta yleisesti.

10 Asuntostrategia 2025 Asuntopoliittiset tavoitteet
Asuntotuotannon määrä ja sijoittuminen Asuntotuotannon rakenne (talotyypit, hallinta- ja rahoitusmuodot Urbaanit asuinalueet, lähiöt, täydennysrakentaminen, maaseutumaiset alueet ja hajarakentaminen Asunto- ja yhdyskuntarakentamisen tuet Erilaisten asukasryhmien huomioiminen Maapoliittiset linjaukset

11 Asuntostrategia 2025 Asunto-ohjelmointi 2016-2025
Asuntotuotannon ennuste kymmenen vuoden jaksolle Asuntuotannon sijoittuminen suhteessa MASU-vyöhykkeisiin, saavutettavuuteen (SAVU)

12 Asuntostrategia 2025 Toimintaympäristökuvaus
Perustietoa Helsingin seudusta Asuntokanta Asukkaat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asukkaiden koulutus, työllisyys, tulot

13 Asuntotuotantotavoitteet Helsingin seudun kunnissa aiesopimuskausilla ja ja toteutunut asuntotuotanto vuosina

14 Kaavatavoite 2016-2019, uusi MAL-sopimus
Aie Aie asuntotavoite/vuosi kaavatavoite/vuosi kaavatavoite/kausi Helsinki 5 000 Espoo 2 500 Vantaa 2 000 Kauniainen 60 6 750 27 000 8 438 33 750 Pääkaupunkiseutu 9 560 Järvenpää 430 35 000 43 750 Kerava 390 32 500 40 625 Mäntsälä 160 18 750 75 000 23 438 93 750 Nurmijärvi 330 31 000 38 750 Pornainen 8 500 34 000 10 625 42 500 Tuusula 350 48 750 60 938 Hyvinkää 300 23 825 95 300 29 781 Kirkkonummi 30 000 37 500 Sipoo 43 250 54 063 Vihti 260 26 250 32 813 Kuuma-kunnat yht. 2 940 Helsingin seutu 12 500

15 5 vuoden tavoitteellinen kaavavaranto
Aie Aie kaavatavoite/vuosi 5 vuoden varanto Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 6 750 33 750 8 438 42 188 Pääkaupunkiseutu Järvenpää 35 000 43 750 Kerava 32 500 40 625 Mäntsälä 18 750 93 750 23 438 Nurmijärvi 31 000 38 750 Pornainen 8 500 42 500 10 625 53 125 Tuusula 48 750 60 938 Hyvinkää 23 825 29 781 Kirkkonummi 30 000 37 500 Sipoo 43 250 54 063 Vihti 26 250 32 813 Kuuma-kunnat yht. Helsingin seutu

16 Nykyisen kaavavarannon sijoittuminen MASU-vyöhykkeille

17 Uusien asuntojen sijoittuminen MASU-vyöhykkeille vuosina 2016 - 2025 (1 asunto= 90 k-m²).

18 Rakentamisennusteeseen sisältyvän uuden asuntokannan sijoittuminen suhteessa HLJ 2015:n SAVU-vyöhyketarkasteluun. Taustamateriaalina käytetty SAVU2025 tarkastelu perustuu HLJ 2015 valmisteluvaiheen luonnokseen. Tarkastelu tullaan uusimaan kun HLJ linjaukset on tehty.

19 ASUNTOPOLIITTINEN EVÄSTYS LUOTTAMUSHENKILÖILLE
KUUMA-asuntoryhmä, syksy 2014

20 EVÄSTYKSEN TARKOITUS Helsingin seudulla valmistellaan merkittävien tulevaisuuteen tähtääviä strategioita, suunnitelmia ja ohjelmia, jotka liittyvät vahvasti seudun asumista koskeviin haasteisiin. KUUMA –kuntien luottamushenkilöt joutuvat syksyllä 2014 ja seuraavana keväänä käsittelemään ja ottamaan kantaa sekä päättämään em. asiakirjoista. KUUMA -asuntoryhmä on yhteistyössä kuntien asuntoasiantuntijoiden kanssa koonnut evästyksen helpottamaan luottamushenkilöiden päätöksentekoa asumiseen liittyen. Kyseessä on kooste tällä hetkellä ilmassa olevista asioista. Seutu ja kunnat voivat halutessaan hyödyntää tätä evästystä parhaaksi katsomallaan tavalla.

21 ? KESKEISIMMÄT AIHEET Elinvoimaisuuden vahvistaminen
Omistajapolitiikka Asumisen laatu Asumisen tulevaisuus ?

22 1. ELINVOIMAISUUDEN VAHVISTAMINEN
Etusijalla elinkeinot, työvoima ja työllisyys tarpeita vastaava ja oikein sijoitettu tonttituotanto riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto Yhdyskuntarakenne elinvoimaisuuden vahvistajana Joukkoliikenne palvelee kattavasti asukkaita ja yrityksiä Otetaan kaikki hyöty irti liikenteen solmukohdista Yhdyskuntarakenne mahdollistaa hyvän elämän erilaisissa elämäntilanteissa Kohtuuhintainen asuminen vahvistaa omalta osaltaan elinvoimaisuutta Lähes ainoa mahdollisuus matalapalkka-aloilla työtätekevälle sinkkutaloudelle ja asuntomarkkinoille tuleville nuorille Arjen toimivuus luo kilpailukykyä Palvelut saavutettavissa Tarvitaan uusi tapa elinkeinosektorin osallistua vastuunkanto työntekijöistä ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA Uusien toimijoiden mukaan saaminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen Elinkeinoelämän uudet kannustimet – löytyykö uudentyyppistä patruunamallia työntekijöiden asumiseen – voisiko työnantaja tilata asumispalveluja työntekijöille rakennusliikkeiden kilpailutus jos on markkinoita pienten rakennusliikkeiden hyödyntäminen Tonttitarjonnassa tulee huomioida yhä vahvemmin yleishyödylliset ARA –rakennuttajat ja asuntoja omistavat yhteisöt

23 ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA
2. OMISTAJAPOLITIIKKA Kunnallinen asuntotuotanto / kunnan vuokrataloyhtiö kunta kantaa vastuun heikompiosaisista matala-palkka-aloille asuntoja ja asuntomarkkinoille tulevat nuoret kunnalla on intressi tukea edellä mainittuja ryhmiä (asunnottomuuden ja syrjäytymisen kustannukset ovat suuret) Sos.toimen ja kunnan vuokra-asuntoyhtiöiden yhteys on merkittävä ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA Kunnan määräysvalta asuntotuotannossa määrälliset ja laadulliset tavoitteet hallinta asiakaslähtöisyys, valinnanvapaus Uusien toimijoiden mukaan saaminen elinkeinoelämä rahoitusmallit valtion säännösten vähentäminen Sosiaalitoimen ja kunnan vuokra-asuntoyhtiöiden yhteistyö Miten kunta voisi olla mukana tukemassa esim. nuorten asumisinvestointeja? Tonttitarjontaan enemmän valinnan vapautta Rakentamisen ja rakennuttamisen osaaminen Kunta tukee vuokrataloyhtiötään

24 ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA
3. ASUMISEN LAATU Olemassa olevan asuntokannan ylläpidosta ja päivityksestä tulee huolehtia Asumisen laatu = terveellinen, turvallinen ja yhteisöllisyyden mahdollistava asunto/asuinympäristö yksinäisyys on terveysriski tekniikka ei välttämättä takaa laatua Asumisen valinnan vapaus ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA Asumisen valinnan vapaus arjen sujuvuus elämän vaiheista riippumatta monipuolinen tarjonta myös kohtuuhintaisia asuntoja tarjolla ovatko asunnot liian valmiiksi mietittyjä? Kunnallishallinnon läpinäkyvyys Kunnan palvelualueiden tiivis yhteistyö

25 4. TULEVAISUUDEN HAHMOTTELUA
? 4. TULEVAISUUDEN HAHMOTTELUA Ikääntyminen toimeentulo ”asumisheimot” ulkomainen raha maahanmuutto Yhteiskunnan jakautuminen - eriytyminen Esteettömyys Vuokra-asuntokysyntä Nykyinen asunto- ja rakennuskanta on merkityksellinen – vastaako kysyntään? Voiko joku kylä kuolla kokonaan? Yritysten siirtyminen ulkomaille Kuntaliitosten vaikutukset ERVA, SOTE-toimen keskittäminen Tiivistyminen vs. monipaikkaisuus Monipuoliset lähipalvelut Palveluverkot Rahastot asuntojen omistajina(ko?) – kuka vastaa rahasta? Mitä tulevaisuuden sukupolvet pystyvät kustantamaan ja tarvitsevat? ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA Yhteiskunnan jakautumisen ehkäisy, ikääntyminen ja maahanmuutto edellyttävät monipuolista ja –rahoitteista asuntotuotantoa Ilmastonmuutoksen hidastamisen ja siihen sopeutumisen vuoksi täytyy kehittää rakentamistapoja ja ratkaista nykyisen rakennuskannan korjaaminen kestävällä tavalla

26