EU-näkökulma tieliikenteen ympäristöasioihin

Esitys aiheesta: "EU-näkökulma tieliikenteen ympäristöasioihin"— Esityksen transkriptio:

1 EU-näkökulma tieliikenteen ympäristöasioihin
Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

2 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet
Päästökauppa -43% Taakanjako -30% LULUCF – laskennallisesti vähintään nolla Pariisin sopimus: nielut ja päästöt tasapainossa vuosisadan loppupuolella EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys: - 40% vuoteen 2030 mennessä Jousto 2% Jousto 1,3% LULUCF:n laskennallisen päästön korvaaminen

3 Ehdotus EU:n taakanjakovelvoitteiksi (vuodelle 2030 vuoteen 2005 verrattuna)

4 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030

5 Liikenteen tavoitteet päästöjen vähentämiseksi / Energia- ja ilmastostrategia & KAISU
Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen; noin 1 milj. t Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen; noin 0,6-1 milj. t Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla; noin 1,5-1,6 milj. t Kaikki keinot yhteensä: noin 3,1-3,6 milj. t = noin 50 % päästövähennys liikenteessä

6 Liikennejärjestelmän energiatehokkuus
Tavoitteena on ”liikenne palveluna” -toimintatapaa edistämällä, että henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee ja että henkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla pysähtyy väestönkasvusta huolimatta. (EIS) Siirrytään liikennesektorilla nykyisestä itsepalvelumarkkinasta palvelumarkkinoille uudistamalla liikennemarkkinoihin liittyvää lainsäädäntöä (ns. Liikennekaari). Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 prosentin kasvua matkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. (EIS) Huolehditaan liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä erityisesti kaupunkiseuduilla ja varaudutaan liikkumistottumuksien muuttumiseen myös kaavoituksessa ja pysäköintinormeissa. Lisäksi edistetään liikenteen automatisaatiota sekä erilaisia etäkäytäntöjä. (EIS)

7 Uusiutuvat / vähäpäästöiset polttoaineet ja käyttövoimat
Nostetaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta 30 prosenttiin vuoteen mennessä. (EIS) Sähkö-, vety- ja kaasuautojen hankintoja edistetään niin, että uusien teknologioiden osuus autokannasta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) ja vähintään kaasukäyttöistä autoa. (EIS) Edistetään vähähiilistä liikennettä tukemalla täyssähköautojen hankintaa sekä latausinfran kehittymistä. (Kaisu + Parlamentaarinen liikennetyöryhmä)

8 Uusien henkilöautojen ominaispäästöt (g/km) vuosina 2007-2016 + tavoite 2020

9 Uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit 1990-2016 + tavoite v. 2020

10 Ajoneuvojen energiatehokkuus
Autokannan uusiutumista Suomessa nopeutetaan huomattavasti (EIS). Autojen romutuspalkkiota varten varataan 8 milj. euroa LVM:n budjettiin vuodelle 2018. Vaikutetaan EU:n autovalmistajia koskevien sitovien CO2-raja- arvojen valmisteluun. Vähimmäistavoitteena on, että uusien henkilö- ja pakettiautojen ominaiskulutus ja -päästöt laskevat noin 30 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen (EIS) Osallistutaan raskaan kaluston sitovien raja-arvojen valmisteluun ja käyttöönottoon EU:ssa. (EIS)

11 Tieliikenteen EU-ympäristöaloitteet
2017 Raskaan kaluston mittaus- ja raportointivelvollisuus Henkilö- ja pakettiautojen uudet raja-arvot 2020 jälkeiselle ajalle Puhtaat julkiset ajoneuvohankinnat 2018 Raskaan kaluston raja-arvot

12 Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot
EU:n markkinoille saatetuille uusille henkilö- ja pakettiautoille on asetettu sitovat CO2 raja-arvot vuosille 2020/2021. Henkilöautoille on asetettu raja-arvoksi vuodelle g CO2/km ja pakettiautoille 147 g CO2/km. Komissio antoi syksyllä 2017 asetusehdotuksen henkilö- ja pakettiautojen raja-arvoista vuosille 2025 ja 2030. Komission ehdotuksen mukaan vuoden 2020/2021 raja-arvoja kiristetään vuonna 2025 kokonaisuudessaan 15 prosentilla ja vuonna vastaavasti 30 prosentilla.

13 Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot
Raja-arvo koskee autonvalmistajan vuosittain valmistamaa autokantaa kokonaisuudessaan siten, että koko autokannan keskimääräiset päästöt eivät saa ylittää asetettua raja-arvoa. Ympäristön kannalta vaikutukset ovat positiiviset ja parantavat ajoneuvojen energiatehokkuutta. Kansallisen päästövähennystavoitteen osalta tämä edellyttää autokannan uusiutumisen nopeuttamista. Vuonna 2030 rekisteröityjen henkilöautojen valmistuskustannusten arvioidaan nousevan noin eurolla ja pakettiautojen noin eurolla. Kuluttajat hyötyvät uusista raja-arvoista, kun arvioidaan ajoneuvon käytöstä aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

14 Raskaan liikenteen kalusto
Tällä hetkellä ei EU-tasolta tulevia sitovia raja-arvoja henkilöautojen ja pakettiautojen tapaan. Suomessa raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2015 noin 3,3 miljoona tonnia (CO2 ekv.). Raskaat hyötyajoneuvot aiheuttivat Suomessa noin 30 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä ja noin kolmanneksen tieliikenteen päästöistä.

15 Raskaan kaluston MRV-asetusehdotus
Komissio antoi keväällä 2017 asetusehdotuksen raskaan kaluston polttoaineen kulutuksen ja CO2-päästöjen mittauksesta ja raportoinnista. Asettaa velvollisuuksia sekä raskaan kaluston valmistajille että kansalliselle rekisteriviranomaiselle. Komissiolle toimitetaan vuosittain tiedot rekisteröidyistä ajoneuvoista sekä tekniset tiedot uusista valmistetuista ajoneuvoista. Komissio kerää tiedot ja julkaisee maakohtaista sekä valmistajakohtaista analyysia polttoaineenkulutuksesta ja CO2-päästöistä. Tavoitteena on mahdollistaa eri ajoneuvojen ominaisuuksien vertailu edesauttaen kilpailua valmistaa energiatehokkaita ajoneuvoja.

16 Raskaan kaluston tulevat raja-arvot
Komissio on ilmoittanut antavansa asetusehdotuksen raskaan kaluston raja-arvoista keväällä 2018. Suomen kannalta tärkeä aloite päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Ennakkovaikuttamisessa priorisoidaan: Raja-arvojen asettamisen aikataulua ja kunnianhimoa Suurempien massojen ja mittojen käytöstä saavutettavaa ympäristöhyötyä Biopolttoaineiden roolia raskaan kaluston päästövähennyksissä

17 Puhtaat julkiset ajoneuvohankinnat
Voimassa oleva direktiivi edellyttää, että tieliikenteen ajoneuvojen julkisissa hankinnoissa otetaan huomioon ajoneuvojen elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset. Komissio antoi syksyllä 2017 voimassa olevasta direktiivistä muutosehdotuksen, jonka tavoitteena on lisätä puhtaiden eli vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuutta julkisissa hankinnoissa. Komission ehdotuksessa direktiivi ulotetaan koskemaan muitakin hankintamuotoja kuin ostaminen (eli ajoneuvon leasing-vuokraaminen, vuokraaminen tai osamaksukauppa, julkiset palvelu-hankintasopimukset, jotka koskevat maanteitse suoritettavia joukkoliikennepalveluita, matkustajien erikoismaantiekuljetuksia, tilausmatkustajaliikenteen palveluita sekä linja-autojen ja linja-autojen kaukoliikenteen vuokrausta kuljettajan).

18 Puhtaat julkiset ajoneuvohankinnat
Direktiiviehdotuksessa määritellään ajoneuvojen yhdistettyjen hiilidioksidi- ja ilmansaastepäästöjen pohjalta ns. ”puhdas ajoneuvo”. Puhtaita ajoneuvoja ovat kevyet hyöty-ajoneuvot, joiden CO2-päästöt vuonna 2025 ovat enintään 25 (M1- ja M2 –luokan ajoneuvoilla) – 40 g/km (N1 –luokan ajoneuvoilla). Vuonna 2030 nämä päästörajat tiukkenevat nollaan kaikilla kevyillä hyötyajoneuvoilla. Raskaan kaluston osalta (M3, N2, N3 ajoneuvot) ajoneuvo katsotaan puhtaaksi, jos se voi liikenteessä hyödyntää joko sähköä, vetyä tai maa- tai biokaasua. Suomen julkisen sektorin puhtaille ajoneuvohankinnoille esitetään vähimmäistavoitteeksi 35 % vuosille ja sen jälkeiselle ajalle.

19 Kiitos