Etelä-Savon alueellisen hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosa ja sen vieminen päätöksentekoon Eeva Häkkinen 19.12.2017.

Esitys aiheesta: "Etelä-Savon alueellisen hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosa ja sen vieminen päätöksentekoon Eeva Häkkinen 19.12.2017."— Esityksen transkriptio:

1 Etelä-Savon alueellisen hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosa ja sen vieminen päätöksentekoon
Eeva Häkkinen

2 Dokumentin rakenne ja sisältö joulukuussa 2017
Taustatietoa kerätty eri lähteistä: OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Hyvinvointi Itä- ja Keski-Suomen maakunnissa 2 Etelä-savolaisten hyvinvointi kunnittain 3 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi 4 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi 5 Kuntayhtymien ja maakunnan strategiset hyvinvoinnin painopisteet ja linjaukset 6 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat 7 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE Hyvinvointisuunnitelma (parhaillaan työstettävänä) OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 9 Suunnitelman hyväksyminen 10 Suunnitelman laatijat 11 Käsitteitä ja sanastoa Lähteet Liitteet

3 Indikaattorit Näkökulmina Etelä-Savo kunnittain:
maakunnan kuntien sisäinen vertailu Etelä-Savo verrattuna muihin maakuntiin, vertailumaakunniksi täsmentymässä: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa Indikaattorit poimittu rajapintatyöryhmän (2016) ehdotuksesta – mahdollisesti täydennettävä alueuudistuksen edetessä. Sote-tietopakettien merkitys?? – tällä hetkellä näyttää jäsentymättömältä Tietopakettikäsikirjan 2.0 mukaan Indikaattoritietoa täydennetty: Kelan Terveyspuntarin kansantaudit indeksillä THL:n sairastavuusindekseillä (maakunnan sisäisesti ja vertailumaakunnittain) Avainkysymys on: onko mittarit, indikaattorit ja indeksit ”oikein” valittu?

4 8 Hyvinvointisuunnitelma
Hahmoteltu jaettavaksi kolmeen laajaan teemaan/painopisteeseen: Osallisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden vahvistaminen Toimintakyvyn sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevien elintapojen edistäminen (toimintakyky sisältää fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet) Eriarvoisuuden vähentäminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen Lisäksi ajateltu, että suunnitelma voisi jokaisessa teemassa sisältää tavoitteita asialuokittain (kuten Varsinais-Suomen alueellisessa hyvinvointikertomuksessa): Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla olevat toiminnot ja sisällöt Kuntien vastuulla olevat toiminnot ja sisällöt Yhdyspintatoiminnot ja sisällöt maakunnan, kuntien ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden välillä

5 Painopistealue 1. Osallisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden vahvistaminen
Tavoite Ikäryhmä Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Indikaattorit Hyvinvointia edistävien rakenteiden luominen ja vahvistaminen Lapset nuoret ja lapsiperheet osallistumisen, kuulemisen ja vaikuttamisen vahvistaminen ja mahdollistaminen -Nuorisovaltuustot -Kohtaamispaikkatoiminnan käynnistäminen useiden toimijoiden yhteistyönä (Y) -Yhteisten työpajojen järjestäminen / käynnistäminen -perheparlamentti / asiakasraati -toiminta  -Sovitut toimenpiteet viety osaksi palveluketjuja -Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut -Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun on vahvistunut -Koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde: Yksinäisyyden, kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen Neuvolat, koulut, opiskeluterveydenhuolto, etsivä työ, perhetyö jne. (normaalin toiminnan sisällä tapahtuva tunnistaminen ja puheeksi ottaminen) -Kiusaaminen on vähentynyt (esim. varhaiskasvatuksessa ja koulussa) -Lasten ja nuorten kokema väkivalta on vähentynyt -Lasten ja nuorten yksinäisyys on vähentynyt Kouluterveyskyselystä sopivat indikaattorit Aikuiset Kansalaisten kohtaamispaikka –toiminnan käynnistäminen Toimintaan sopivat tilat Asiakasraadit (toiminnan laajentaminen) Haasteellisessa elämäntilanteessa / työttömien ja huonossa työmarkkina-asemassa olevien hyvinvoinnin edistäminen Hankkeet; esim. Eloa ja iloa, Vesote jne. Ikäihmiset Toimintakykyä ja arjessa pärjäämistä edistävien ympäristöjen ja käytäntöjen rakentaminen Vanhusneuvostot, asiakasraatitoiminta Yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen ehkäiseminen Kohtaamispaikat, esim. korttelikerhot

6 Painopistealue 2. Toimintakyvyn sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevien elintapojen edistäminen (toimintakyky sisältää fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet) Tavoite Ikäryhmä Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Indikaattorit Toimintatapojen ja menetelmien kehittäminen Lapset nuoret ja lapsiperheet Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön otto (laajasti yhteistyössä lasten parissa työskentelevien kanssa) Yhteistyö sote-varhaiskasvatus-sivistys jne. koulutus, mentorointi Tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja palveluihin ohjaamisen välineistä on sovittu Varhainen tunnistaminen ja puheeksi otto: ravinto, uni, liikunta, päihteet ja huumeet, mielenterveys Tunnistamisen ja puheeksi ottamisen koulutus Neuvolat, koulut, opiskeluterveydenhuolto, etsivä työ, perhetyö jne. Erityistä tukea tarvitsevat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa Esim. Kouluterveyskyselyn indikaattoritieto Vanhemmuuden ja parisuhteen sekä eroauttamisen tukeminen Esim. perhetyö Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille ovat vähentyneet Harrastustoiminnan kehittäminen, esim. jokaisella lapsella on yksi harrastus, Järjestöyhteistyö Harrastekyselyt Aikuiset Elintapaohjauksen vahvistaminen kaikissa palveluissa koskien ravinto-, uni-, liikunta-, päihteet ja huumeet-, mielenterveys- aiheita Hankkeet: esim. Mielenterveys kuuluu kaikille, Vesote, jne. Työterveyshuolto ym. Kehitettyjen menetelmien käyttäminen osana arkityötä Sotkanet: indikaattoritieto, Terveyspuntari, Palveluohjaus hyvinvoinnin edistämiseen esim. TYP, TE-palvelut, Yhteistyön ja työnjaon kehittäminen, Esim. työttömille suunnatut terveystarkastukset elintapaohjaus on osa palvelua, Terveystarkastusten määrä Palveluja käyttäneiden asiakkaiden oma arvio Tietojärjestelmät, kyselyt Ikäihmiset Kotona asuvien toimintakyvyn edistäminen ja kotikuntoutus Vanhustyön työ- ja toimintakulttuurin muutos asiakaslähtöiseksi Kulttuurinen hyvinvointi (suunnitelmallisuus)

7 Painopistealue 3. Eriarvoisuuden vähentäminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen
Tavoite Ikäryhmä Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Indikaattorit Ihmisen ainutlaatuisuuden ja arvokkuuden tunnistaminen sekä yksilöllisyyden huomioon ottaminen; Eri toimijatahojen (S, K, Y) yhteistyön tiivistäminen ja yhteisten tavoitteiden määrittely Lapset nuoret ja lapsiperheet Kaupunki/kuntasuunnittelussa huomioituna: asuinalueiden viihtyvyys, Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen liikunta- ja leikkipaikat varhaiskasvatus, koulu, lastensuojelu, terveys- ja kuntoutuspalvelut -Lasten nuorten ja perheiden kokemus palvelujärjestelmän toimivuudesta on parantunut -Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa on parantunut Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kulttuuripalvelut / -Lapsi- ja nuorilähtöinen sekä perheystävällinen toimintakulttuuri Harrastusmahdollisuudet (tuki esim. kaikukorttikokeilun turvin) -Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla on lisääntynyt -Vanhempien kokema työkuormitus on vähentynyt Aikuiset Huonossa taloudellisessa asemassa olevien perheiden tuki, Esim. kodinhoitoapu, perhetyö työllistymisen tuki(toimenpiteet) Ohjaaminen, opastaminen liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuripalvelujen piiriin Tukea saaneiden määrä, tukitoimenpiteisiin osallistuneiden määrä, tapahtumiin osallistuneiden määrä? Sotkanetin indikaattoritieto Osallisuuden tuki liikunta, vapaa-aika ja kulttuuritoimintoihin Esim. Eloa ja iloa hanke, Kaikukorttikokeilu ym. Kansalaisten kohtaamispaikat Osallistujien määrä, tapahtumien määrä Kaikukorttitoiminta lähtee käyntiin ja juurtuu osaksi normaalia toimintaa Ikäihmiset Etsivä työ huonossa taloudellisessa tilanteessa tai haasteellisessa elämäntilanteessa elävien ikäihmisten löytämiseksi ja ohjaamiseksi palvelujen piiriin Seniorineuvolat Ennalta ehkäisevät kotikäynnit (EHKO) Ikäihmisten terveystarkastukset

8 Suunnitelmaosan jatkotyöstäminen ja päätöksenteko
Työryhmätyöskentely laajalla pohjalla: maakunnallinen, Essoten, Sosterin?, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät -> yhteistä näkemystä tavoitellaan Tavoitteena, että alueellinen hyvinvointikertomus on valtuuston päätettävänä kesällä 2018 (alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän näkemys aikataulusta) Tätä ennen selvitettävä: Riittääkö Essoten valtuuston päätös? Hyväksyminen myös Sosterin valtuustossa ja maakuntavaltuustossa? ->Alueuudistuksen eteneminen ja lainsäädännön valmistuminen vaikuttaa aikatauluun Selvitettävä lisäksi: Tuleeko erikseen laatia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmat sote-keskuksia varten? vrt. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat jne.

9 Kommentteja ja kehittämisehdotuksia?
Eeva Häkkinen