JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ

Esitys aiheesta: "JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ"— Esityksen transkriptio:

1 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ
VESI PAKKAS NESTE MOOTTORIN JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ RAKENNE JA HUOLTO JÄÄHDYTYSNESTE PAKKASKESTÄVYYDEN MITTAUS TUULETTIMEN HIHNAN VAIHTO

2 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ
POLTTONESTEESTÄ SAATAVAN ENERGIAN (100 %) JAKAUTUMINEN ERI KOHTEISIIN: Polttoaineen energia 100 % Pakokaasuhäviöt - 30 % Jäähdytyshäviöt - 30 % Kitkahäviöt -10 % Mekaanisena energiana Akselilta n. 30%

3 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ
Tärkeä apujärjestelmä Moottori vaatii jäähdytysjärjes- telmän, joka poistaa siitä liikalämmön ja lämpötila pidetään halutun suuruisena Osa hukkalämmöstä voidaan käyttää esim. matkustustilan lämmittämiseen käytetään kahta eri järjestelmää: nestejäähdytys ilmajäähdytys

4 Pitää moottorin toimintalämpötila alueella 80...90 C
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ NESTEJÄÄHDYTYS: Moottorin lämpö johdetaan ensin nesteeseen, joka vuorostaan luovuttaa lämmön jäähdyttimestä ulkoilmaan Pitää moottorin toimintalämpötila alueella C Järjestelmässä on oltava aina riittävästi nestettä jotta moottorin lämpötila ei nousisi liikaa eikä tapahtuisi syöpymistä C

5 Nestejäähdytysjärjestelmä
8 7 6 5 2 4 1 3 12 10 9 11 1. Vesipumppu 2. Jäähdytin 3. Tuuletin 4. Termostaatti 5. Paisuntasäiliö 6. Painekorkki 7. Sylinterikansi 8. Sylinteriryhmä 9. Vesiventtiili 10. Lämmityslaitteen kenno 11. Vedenpoistohana 12. Vedenpoistohana

6 on rakenteeltaan keskipakotyyppinen
Jäähdytysjärjestelmä VESIPUMPPU on rakenteeltaan keskipakotyyppinen tehtävänä nopeuttaa nesteen kiertoa jäähdytysjärjestelmässä ja siten tehostaa moottorin jäähdytystä Vesipumpun sijainti

7 Jäähdytysjärjestelmä
VESIPUMPPU 2 1 3 a b 6 5 4 1. käyttöakseli saa käyttövoimansa kampiakselilta kiilahihnan välityksellä 2. siipipyörä kiinnitetty tiukasti käyttöakseliin 3. hihnapyörä 4. pumpun kotelo johon akseli laakeroituu ja jossa on pumpun imupuoli ( a ) ja painepuoli ( b ) 5. tiiviste 6. vuotoreikä tarkoituksena ilmoittaa tiivisteen vuotaminen, jolloin jäähdytysnestettä pääsee vesipumpun laakerille

8 Sijoitetaan tavallisesti moottorin eteen
Jäähdytysjärjestelmä JÄÄHDYTIN Sijoitetaan tavallisesti moottorin eteen kiinnitetään joustavasti auton koriin sekä kumiletkujen välityksellä moottoriin ---> moottorin tärinä ei pääse rikkomaan jäähdytintä 2 5 3 6 4 7 1 9 8 ylävesiletku painekorkki ylävesisäiliö kennosto vedenpoistohana alavesisäiliö alavesiletku ylivuotoputki paisuntasäiliö

9 Jäähdytysjärjestelmä
TUULETIN

10 Jäähdytysjärjestelmä
TUULETIN Ajettaessa pienillä nopeuksilla tai raskaasti kuormitettuna on ajonopeuden aiheuttama ilman- virtaus niin vähäinen, ettei se riitä jäähdyttimen lämmön siirtämiseen ulkoilmaan tehtävänä edistää ilman virtaamista jäähdyttimen läpi ja näin parantaa jäähdytystehoa käyttövoima: kiilahihna sähkö nestekytkin

11 Nestekytkimellä varustettu tuuletin
Jäähdytysjärjestelmä TUULETIN Sähkötuuletin Nestekytkimellä varustettu tuuletin

12 Jäähdytysjärjestelmä
Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä TUULETIN

13 Jäähdytysjärjestelmä
c Jäähdytysjärjestelmä Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä TUULETIN Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä TUULETIN TUULETIN Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä TUULETIN Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä TUULETIN Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä TUULETIN Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä TUULETIN Tuulettimen hihnan on oltava sopivan kireällä: painuu hihnan verran alas (10-15 mm pisimmän sivun keskikohdalta) tai kun käännetään hihnaa, tulee sen kääntyä 90 astetta Luistava hihna kuluu eikä jäähdytys- teho ole riittävä TUULETIN

14 Jäähdytysjärjestelmä
TERMOSTAATTI Termostaatin sijainti: jäähdyttimen tuloletkun moottorin puoleiseen koteloon Moottorin tulee lämmetä käyntilämpötilaansa mahd. nopeasti ja luovuttaa ulos lämpöä niin vähän kuin mahdollista mekaaninen toiminta taloudellisuus moottorin kuluminen jäähdytystehoa pienennettävä joko kaihtimella tai nokka- peitteellä tai vähentämällä jäähdytysnesteen kiertoa jäähdyttimessä termostaatin avulla termostaatti toimii lämpö- mittarina

15 pitää myös moottorin lämpötilan mahdollisimman tasaisena
Jäähdytysjärjestelmä TERMOSTAATTI tehtävänä säädellä jäähdytysnesteen virtaamista jäähdyttimeen siten, että moottori saavuttaa käyntilämpötilansa mahdollisimman nopeasti pitää myös moottorin lämpötilan mahdollisimman tasaisena pääventtiili pääventtiilin jousi vahatäyte 1 2 3

16 Jäähdytysjärjestelmä
TERMOSTAATTI,toiminta nesteen lämpötila termostaatti- kotelossa nousee korkealle vaha termostaatin sisällä sulaa ja laajenee, se painaa päävent- tiilin auki tällöin jäähdytysneste pääsee jäähdyttimeen nesteen lämpötila laskee, ja termostaatti sulkeutuu nesteen lämpötila termostaatti- kotelossa nousee korkealle vaha termostaatin sisällä sulaa ja laajenee, se painaa päävent- tiilin auki

17 Jäähdytysjärjestelmä
TERMOSTAATTI auki Vahatermostaatti Paljetermostaatti kl

18 Jäähdytysjärjestelmä
TERMOSTAATTI kiinni Vahatermostaatti Paljetermostaatti

19 Suljettu jäähdytysjärjestelmä tarvitsee aina erillisen paisuntasäiliön
Toimii nestevarastona, johon lämmetessään laajeneva neste pääsee pakenemaan ja josta pääjärjestelmä saa tarvitsemansa nestetäydennyksen silloin, kun neste jäähtyessään kutistuu

20 Jäähdytysjärjestelmä
PAISUNTASÄILIÖ Paineellinen paisuntasäiliö Painekorkin sijainti Rakeenteeltaan ja toiminnaltaan säiliöratkaisut ovat joko paineellisia tai paineettomia riippuen siitä, onko painekorkki sijoitettu säiliöön vai jäähdyttimen täyttöaukkoon MIN MAX Paineeton paisuntasäiliö Painekorkin sijainti MIN MAX

21 höyryn voimakkaan laajentumisen takia neste purkautuu paisuntasäiliöön
Jäähdytysjärjestelmä PAINEKORKKI Jos neste pääsee kiehumaan, se alkaa höyrystyä. Höyry estää ylikuumenneen moottorin kohdan ja nesteen välisen kosketuksen jolloin ylikuumenemis- pyrkimys pahenee höyryn voimakkaan laajentumisen takia neste purkautuu paisuntasäiliöön tällöin järjestelmässä on vain höyryä, joka ei johda lämpöä niin hyvin kuin vesi MOOTTORI YLIKUUMENEE! Järjestelmässä pieni ylipaine (0,3 - 1 bar) kiehumispisteen nostamiseksi myös nesteen kierron tehostemiseksi (esim. lämmityslaite joka on asennettu muuta järjestelmää korkeammalle) Painetila Veden kiehumispiste Normaali ilmanpaine +100 C o 0,3 bar:n ylipaine +108 C 0,5 bar:n ylipaine +112 C 1,5 bar:n ylipaine +125 C

22 Jäähdytysjärjestelmä
PAINEKORKKI järjestelmän painetta säätelee painekorkki siinä on kaksi jousikuormitteista venttiiliä, joista toinen rajaa maksimi- ja toinen minimipaineen toimii venttiilinä, joka estää nesteen virtaamisen paisuntasäiliöön

23 Jäähdytysjärjestelmä
PAINEKORKKI vasta kun paine nousee yli määrätyn rajan, avautuu korkin venttiili estäen liian suuren paineen. Paineeton paisuntasäiliö: MIN MAX MIN MAX

24 painekorkissa venttiili, joka päästää ulkoilman paineen järjestelmään.
Jäähdytysjärjestelmä PAINEKORKKI vasta kun paine nousee yli määrätyn rajan, avautuu korkin venttiili estäen liian suuren paineen. koska järjestelmä on painetiivis, saattaa nesteen jäähtyminen aiheuttaa niin suuren alipaineen, että ulkoilman paine puristaa järjestelmän ohuet putket kasaan. painekorkissa venttiili, joka päästää ulkoilman paineen järjestelmään. Paineeton paisuntasäiliö: MIN MAX MIN MAX

25 painekorkissa venttiili, joka päästää ulkoilman paineen järjestelmään.
Jäähdytysjärjestelmä PAINEKORKKI vasta kun paine nousee yli määrätyn rajan, avautuu korkin venttiili estäen liian suuren paineen. koska järjestelmä on painetiivis, saattaa nesteen jäähtyminen aiheuttaa niin suuren alipaineen, että ulkoilman paine puristaa järjestelmän ohuet putket kasaan. painekorkissa venttiili, joka päästää ulkoilman paineen järjestelmään. Paineellinen paisuntasäiliö: MIN MAX

26 painekorkissa venttiili, joka päästää ulkoilman paineen järjestelmään.
Jäähdytysjärjestelmä PAINEKORKKI vasta kun paine nousee yli määrätyn rajan, avautuu korkin venttiili estäen liian suuren paineen. koska järjestelmä on painetiivis, saattaa nesteen jäähtyminen aiheuttaa niin suuren alipaineen, että ulkoilman paine puristaa järjestelmän ohuet putket kasaan. painekorkissa venttiili, joka päästää ulkoilman paineen järjestelmään. Paineellinen paisuntasäiliö: MIN MAX

27 Jäähdytysjärjestelmä
PAINEKORKKI Painekorkkia ei saa avata moottorin ollessa kuuma! Tällöin paine järjestelmässä laskee, nesteen kiehumispiste alentuu höyrystynyt neste voi syöksyä kovalla voimalla järjestelmästä ulos

28 Veden ja etyleeniglykolin tärkeimmät ominaisuudet:
Jäähdytysjärjestelmä VESI JÄÄHDYTYSNESTEET Jäähdytysnesteenä käytetään joko puhdasta vettä ja ruosteenestoainetta tai mieluummin veden ja pakkasnesteen (etyleeniiglykolin) seosta PAKKAS NESTE Veden ja etyleeniglykolin tärkeimmät ominaisuudet: Ominaisuus Vesi Kiehumispiste Jäätymispiste Lämmön- johtavuus 100 0 C hyvä Etyleenigl.(100%) 197 C C huonompi kuin veden o

29 Jäähdytysjärjestelmä
JÄÄHDYTYSNESTEET Veden ja etyleeniglykolin erillaiset seossuhteiden jähmettymislämpötilat: Tilavuus % glygolia Jähmettymis- lämpötila C o 20 30 40 45 50 55 - 8 - 16 - 24 - 29 - 36 - 43 VESI PAKKAS NESTE JÄÄHDYTYSNESTE 50 %

30 Jäähdytysjärjestelmä
k Jäähdytysjärjestelmä HUOLTO- JA TARKASTUKSET:

31 Jäähdytysjärjestelmä
HUOLTO- JA TARKASTUKSET: JÄÄHDYTYSNESTE MIN MAX Jäähdytysnesteen määrä Pakkaskestävyyden mittaaminen Vesipumpun laakerien kunnon ja käyttöhihnan kireyden tarkastus KOLL KOLL...! Optinen mittari

32 Jäähdytysjärjestelmä
HUOLTO- JA TARKASTUKSET: Jäähdytysnesteen määrä Pakkaskestävyyden mittaaminen Vesipumpun laakerien kunnon tarkastus Käyttöhihnan kireyden ja kunnon tarkastus Moottorin öljyn väri mitttatikusta Painekorkin tarkastus Termostaatin tarkastus

33 Jäähdytysjärjestelmä
HUOLTO- JA TARKASTUKSET: Jäähdytysnesteen määrä Pakkaskestävyyden mittaaminen Vesipumpun laakerien kunnon tarkastus Käyttöhihnan kireyden ja kunnon tarkastus Moottorin öljyn väri mitttatikusta Painekorkin tarkastus Termostaatin tarkastus Järjestelmän paineistaminen PH- arvon mittaaminen 0 - 6 = hapan = emäksinen Järjestelmän huuhtelu

34 Jäähdytysjärjestelmä
HUOLTO- JA TARKASTUKSET: Jäähdytysnesteen määrä Pakkaskestävyyden mittaaminen Vesipumpun laakerien kunnon tarkastus Käyttöhihnan kireyden ja kunnon tarkastus Moottorin öljyn väri mitttatikusta Painekorkin tarkastus Termostaatin tarkastus Järjestelmän paineistaminen PH- arvon mittaaminen 0 - 6 = hapan 7 - Järjestelmän huuhtelu Käyntilämpötilan tarkkailu C

35 2 1 PAKKASKESTÄVYYDEN MITTAAMINEN
1. Jäähdytysnestettä mittariin ja lasi kiinni 2. Katsotaan valoa vasten 2 1 PROPYLENE GLYGOL WATER LINE ANTIFREEZE BATTERY FLUID RECHARGE FAIR GOOD - 50 - 10 - 20 - 30 - 40 C ETHYLELE GLYGOL mittarin asteikko

36 jäähdytysnesteen pakkaskestävyyden mittaamiseen
ETYLEENI GLYKOLI käytetään tavallisimmin jäähdytysnesteen pakkaskestävyyden mittaamiseen kuvassa -36 oc PROPYLEENI GLYKOLI jäähdytysnesteen pakkaskestävyyden mittaamiseen kuvassa - 28 oc - 50 - 50 - 40 - 40 - 30 GOOD - 30 - 20 PROPYLENE GLYGOL FAIR - 20 ETHYLELE GLYGOL - 10 RECHARGE - 10 BATTERY FLUID BATTERY FLUID asteikko akkunesteen omainaispainon mittaa- miseen C C WATER LINE ANTIFREEZE WATER LINE ANTIFREEZE kalibrointiasteikko optisen mittarin asteikon tarkastukseen sivulle 31

37 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ
VESI PAKKAS NESTE MOOTTORIN JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ RAKENNE JA HUOLTO JÄÄHDYTYSNESTE PAKKASKESTÄVYYDEN MITTAUS TUULETTIMEN HIHNAN VAIHTO