HauHau euroopassa Institutional Visit 2017.

Esitys aiheesta: "HauHau euroopassa Institutional Visit 2017."— Esityksen transkriptio:

1 HauHau euroopassa Institutional Visit 2017

2 Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Perustettu Rooman perussäännöllä -Ensimmäinen pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, joka on perustettu selvittämään kaikista vakavimpia kansainvälisiä rikoksia. -Toimivalta koskee kansanmurhaa, rikoksia ihmisyyttä vastaan, sotarikoksia ja rikosta sotilaallisesta hyökkäämisestä. Nämä rikokset ovat tarkasti määritelty Rooman perussäännössä. - Lisäksi rikoksen tulee olla jäsenmaan tekemiä, niiden alueella tapahtuneita tai kyseisen valtion on täytynyt hyväksyä tuomioistuimen toimivalta. Lisäksi niiden käsittely olisi mahdollista, jos rikos tulisi ICC:hen YK:n turvallisuusneuvostolta perustuen YK:n peruskirjan 7 luvun mukaiseen päätökseen. - Tarkoituksena ei ole korvata kansallisia tuomioistuimia, vaan täydentää niiden toimintaa kansainvälisesti merkittävissä asioissa

3 Hauhaun pohdintoja Hauhau oli erittäin vaikuttunut kuullessaan ICC:n tärkeästä työstä ja erityisesti nähdessään tuomioistuimen työskentelemässä. Kyseinen tapaus käsitteli Laurent Gbagboa, joka oli norsunluunrannikon entinen presidentti. Nyt häntä syytetään neljästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Tuomioistuimessa asiaa käsiteltiin puolueettomalla otteella ja oli myös mielenkiintoista nähdä miten kaikki tulkattiin reaaliajassa, jotta kaikki voisivat ymmärtää mitä tapahtuu. Hauhauta jäi kuitenkin mietityttämään ICC:n rajallinen toimivalta ja se, että valtaosa käsitellyistä ihmisoikeusrikoksista on tapahtunut Afrikassa. Vaikka Rooman sopimuksen on ratifioinut tähän mennessä jo 124 valtiota, valtioita on olemassa kuitenkin enemmän. Esimerkiksi Suomi on tunnustanut 195 maan itsenäisyyden. Tämän lisäksi vaikka YK:n turvallisuusneuvosto voisi viedä asian ICC:n käsiteltäväksi, pysyvät jäsenet voivat estää sen veto-oikeudellaan. Hauhau myös haluaa huomauttaa, että ICC ei ole ainut rikostuomioistuin, vaan vakavia kansainvälisiä rikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan varten on perustettu myös muita rikostuomioistuimia. Tunnettuja ovat esimerkiksi Nürnbergin ja Tokion kansainväliset sotarikosoikeudet. Erityislaatuista ICC:ssä on sen pysyvyys.

4 Eurojust -Perustettu 2002 neuvoston päätöksellä
-Eurojust on EU:n oikeudellisen yhteistyön yksikkö, jonka tarkoitus on edistää ja kehittää esitutkintaa ja syytetoimintaa. Se myös lisää oikeusviranomiasten yhteistyötä asioissa, jotka ovat vakavia ja rajatylittäviä. -Asialliseen toimivaltaan kuuluu mm. terrorismi, henkirikokset, huumausainerikokset, rahanpesu ja ihmiskauppa. -Alueelliseen toimivaltaan kuuluu EU:n jäsenmaat, sekä yhteistyösopimusten ja epävirallisten yhteyksien kautta muita maita. Edellytyksenä juttujen käsittelyyn on aina se, että asia koskee kahta tai useampaa EU-jäsenmaata

5 Eurojust -Eurojust-yksikköön kuuluu kustakin jäsenvaltiosta yksi kansallinen jäsenvaltion jäsen, joka voi olla joko syyttäjä, tutkintatuomari tai poliisi, jolla on vastaavaa toimivaltaa -Kansalliset jäsenet toimivat kollegiona, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. -Valtiot voi myös asettaa yhden/useamman yhteyshenkilön käsittelemään terrorismia. -Toimintaa valvoo yhteinen valvontaviranomainen  -Yhteistyötä Europolin ja Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa (Eurojust myös sijaitsee Haagissa hyvin lähellä Europolia) -Eurojust toimii tiiviissä yhteistyössä Euroopan syyttäjäviraston kanssa

6 Europol - Euroopan poliisivirasto, eräänlainen poliisiorganisaatioiden yhteenliittymä - On perustettu lisäämään kansainvälistä poliisiyhteistyötä, että EU:n alueen turvallisuusuhkiin päästäisiin paremmin käsiksi - Kansainvälisiä turvallisuusuhkia voivat olla: terrorismi, huumausainerikokset, ihmiskauppa, kyberrikollisuus, talousrikokset, laiton maahanmuutto ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö - Jatkuvassa toimivalmiudessa olevia tukijoukkoja - Koordinoi poliisioperaatioita, jotka tapahtuvat eri EU:n jäsenmaissa yhtä aikaa

7 Europol - Helpottaa viranomaisten tietojenvaihtoa valtioiden välisesti
-Jakaa asiantuntemusta ja antaa teknistä tukea, sekä tekee operatiivista toimintaa koskevia analyysejä -Vastaa toiminnastaan oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle - Korkein päättävä elin on hallintoneuvosto (yksi edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta) -Europolin toimintaa valvoo riippumaton valvontaviranomainen -Jokainen jäsenvaltio muodostaa kansallisen yksikön, jonka toimii Europolin ja kansallisten viranomaisten välillä. -Jokainen kansallinen yksikkö lähettää Europoliin yhden tai useamman yhteyshenkilön

8 Euroopan parlamentti - Parlamentin vierailun aikana meille puhuttiin jonkin verran Euroopan unionin alkuhetkistä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä lähtien kohti nykypäivää ja tulevaisuuttakin. -Tulevaisuudessa suuria kysymyksiä ovat erityisesti Brexit ja EU:n mahdollinen laajeneminen. Esimerkiksi “ikuiset neuvottelut” Turkin kanssa ovat mielenkiintoinen asia. - Parlamentti toimii neuvoston kanssa EU:n lainsäätäjänä ja badjettivallan käyttäjänä. Se myös esimerkiksi hoitaa poliittista valvontaa -Parlamentin roolia on kasvatettu sen alkuperäisestä muodosta erityisesti sen demokraattisuuden takia

9 Euroopan parlamentti - Euroopan parlamentti koostuu unionin kansalaisten edustajista, jotka valitaan yleisillä, välittömillä ja vapailla vaaleilla -Jokainen EU:n kansalainen voi äänestää parlamentin vaaleissa, tai asettua niissä ehdolle. Sen voi tehdä joko kotimaassaan tai asuinmaassaan. -Vaalikausi on viisi vuotta.  - Ongelmana on ollut alhainen äänestysprosentti, minkä on ajateltu johtuvan siitä, että parlamentti koetaan etäiseksi tai siitä ei tiedetä tarpeeksi - Jäsenten määrä enintään 750

10 Euroopan unionin neuvosto
- Käyttää EU:ssa keskeistä päätösvaltaa -Jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat hyväksymään lainsäädäntöä, koordinoimaan talouspolitiikkaa, kehittämään esim. yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä tekemään kansainvälisiä sopimuksia ja vahvistamaan talousarviota -Kokoonpano riippuu käsiteltävästä aiheesta, eli neuvosto kokoontuu erilaisissa kokoonpanoissa. Kustakin maasta on edustamassa se ministeri, joka kotimaassa vastaa kyseisestä asiasta. -Päätökset tehdään määräenemmistöllä, yksinkertaisella enemmistöllä tai yksimielisesti -Neuvoston puheenjohtajana toimii vuorotellen 28 jäsenvaltiota aina puoli vuotta kerrallaan: tämä oli nähtävissä myös sisällä istuntosaleissa, missä maiden paikat olivat järjesteltynä niin että ne voivat kiertää ympyrää puheenjohtajuuden mukaisesti

11 Hauhaun mietinnät Hauhaun mielestä Euroopan unionin neuvostossa oli erityisen hienoa vierailla sen vuoksi, että siellä oli vahva kansainvälinen ilmapiiri. Vaikka kaikki olivatkin eurooppalaisia, tuntui että pääroolissa ei enää ollut kansalaisuus, vaan yhteinen päätöksenteko. Esimerkiksi kieliongelmat oltiin ratkaistu tulkeilla, joille oli neuvotteluhuoneissa omat istumapaikat. Kuitenkin meille puhuttiin jonkin verran siitä, kuinka päätöksenteko on hidasta ja vaikeaa, kun jokaisella maalla on omat etunsa aina mielessä. Selvää onkin, että ylipäätään minkään mielipiteen sanominen ei voi olla kovin nopeaa, kun on 28 jäsenmaata, joita pitää kuulla vuorotellen. Kun mietitään kansainvälistä oikeutta laajemminkin kuin euroopassa, tämä ongelma on sopimuksia tehdessä usein läsnä. Joskus on mahdotonta, että kaikki voivat olla samaa mieltä, ja kompromissien muodostuminen voi viedä aikaa.

12 Eurooppa-neuvosto -EU:n strategiaelin
-Poliittiset johtajat vahvistavat Eurooppa-neuvostossa EU:n poliittiset painopisteet ja suuntaviivat, kokouksissa linjataan tulevaa päätöksentekoa -Kokoontuu samassa rakennuksessa kuin Euroopan unionin neuvosto -Työtä koordinoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, joka valitaan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi. (voi uusia kerran) -Nykyinen puheenjohtaja Donald Tusk, entinen Puolan pääministeri -Kokouksia yleensä neljä vuodessa, mutta puheenjohtaja voi kutsua koolle useamminkin -Kokouksien jälkeen Eurooppa-neuvosto antaa päätelmät, joiden tarkoituksena on antaa yhteenveto käytyjen keskustelujen tuloksista

13 Lähteet ”The ICC at a Glance” – tietolehtinen https://www.icc-cpi.int/
Rome Statute Antti Jokela ”Oikeudenkäynti, oikeudenkäynnin perusteet ja instituutiot” Juha Raitio ”Euroopan unionin oikeus” Kim Talus & Sirja-Leena Penttinen ”Johdatus Euroopan unionin oikeuteen”