Kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet - yhdenvertaisuuden toteutuminen muutoksessa Mirjam Araneva lapsioikeuslakimies 9.11.2017, Metropolia.

Esitys aiheesta: "Kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet - yhdenvertaisuuden toteutuminen muutoksessa Mirjam Araneva lapsioikeuslakimies 9.11.2017, Metropolia."— Esityksen transkriptio:

1 Kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet - yhdenvertaisuuden toteutuminen muutoksessa
Mirjam Araneva lapsioikeuslakimies , Metropolia

2 Riittävät ja oikea-aikaiset palvelut lasten ja vanhempien perus- ja ihmisoikeus
Perustuslain 19 § jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa on oikeus välttämättömään…huolenpitoon julkisen vallan on turvattava lailla tarkemmin säädetyllä tavalla jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu Lapsen oikeuksien sopimuksen 18 art 2 kohta: sopimusvaltiot antavat vanhemmille ja muille laillisille huoltajille asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä Lapsen oikeuksien sopimuksen 27 art 3 kohta Sopimusvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimiin tukeakseen vanhempia ja muita lapsesta vastuussa olevia, jotta lapsen oikeus ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon toteutuu

3 Riittävät ja oikea-aikaiset palvelut lasten ja vanhempien perus- ja ihmisoikeus
LOS 9 artikla 1 kohta Sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista LOS 20 artikla Lapselle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhepiirissä, on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen Sopimusvaltiot takaavat tällaiselle lapselle vaihtoehtoisen hoidon kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti

4 Riittävät ja oikea-aikaiset palvelut lasten ja vanhempien perus- ja ihmisoikeus
LOS 3 artikla Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin Sopimusvaltiot takaavat, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa

5 Lainsäädäntö ja järjestelmät lasten suojelussa ja perheiden palveluissa
SOTE-uudistuksen tarkoituksena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia Rahoitus ja ohjaus valtiolta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaa 18 maakuntaa  oma toimipiste / asiakasseteli / henkilökohtainen budjetti Kunnassa sote-keskus, jonka voi perustaa maakunta, yksityinen yritys tai järjestö Maakunta vastaa viranomaistehtävistä ja palveluiden yhteensovittamisesta sekä muun muassa lastensuojelusta Valvonta painottuu palveluntuottajan omavalvontaan Valinnanvapaus pääsääntö erityisesti perustason sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta myös erityistasolla

6 Lainsäädäntö ja järjestelmät lasten suojelussa ja perheiden palveluissa
Lastensuojelulaki (683/1983) Valmius tunnistaa tuen tarpeet riittävän varhaisessa vaiheessa  lapselle ja perheelle tarjottava tuki ja erityinen tuki + ohjaus lastensuojeluluun (HE 13/1983) Yhteistoiminta hallintokuntien välillä kasvuolosuhteiden ja palveluiden kehittämisessä Lastensuojelulaki (417/2007) Muilla hallintokunnilla velvoite tukea kasvatustehtävässä tarjoamalla apua riittävän varhaisessa vaiheessa + ohjaus lastensuojeluun Ehkäisevää lasten suojelu  kunnan muiden palvelujen antama erityinen tuki (äitiys- ja lastenneuvola, terveydenhuolto, päivähoito, opetus, nuorisotyö) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) voimaan Paino korjaavista palveluista ehkäiseviin Lastensuojelun asiakkuuksien määrä vähentyi Huostaanottojen ja kiireellisten sijoitusten määrät lisääntyneet

7 Lainsäädäntö ja järjestelmät lasten suojelussa ja perheiden palveluissa
LAPE-muutosohjelma Matalan kynnyksen palvelut – perhekeskusmalli Erityistason palvelut – lastensuojelu- ja muut erityistason palvelut Vaativan erityistason palvelut – osaamis- ja tukikeskukset SOTE-uudistus  valtion ohjaus ja rahoitus Kuntien sote-keskukset (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) Maakuntien tarjoamat sosiaalihuollon palvelut Kuntien vastuulle jäävät palvelut esim. varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuollon palvelut ja nuorisotoimi

8 Lainsäädäntö ja järjestelmät lasten suojelussa ja perheiden palveluissa
Siirtymät eri tasojen välillä tarkoittavat uudelleen arviointia ja viivettä tuen tarvetta vastaavan palvelun oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon Uudelleen arviointi ja siirtäminen edellyttää valmiutta tunnistaa muuttuvat tuen tarpeet ja herkkyyttä reagoida tilanteeseen Ennaltaehkäisevä tuki sote-keskuksen vastuulla - kannustin, jos kustannukset voi siirtää maakunnalle? Palveluiden asiakaslähtöisyys? Lähityön mahdollisuus reagoida asiakkaan tarpeisiin nopeasti? Yhteistyö kuntiin jäävien palveluiden ja yksityisten palvelutuottajien kanssa?

9 Vapaus Valinnanvapaus pääsääntönä perustason palveluissa, mutta koskee myös erityistason palveluita lapsille ja perheille suunnatut sosiaalipalvelut lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet (?) Valinnanvapaus lisää asiakkaan osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuutta Osallisuuden kokemus edistää sitoutumista palveluun Tahdosta riippumattomat toimenpiteet ja palvelutarpeen arviointi eivät kuulu valinnanvapauden alaan

10 Vapaus Viranomainen arvioi tuen tarpeet ja tekee hallintopäätökset – asiakas valitsee palveluntuottajan Tuen tarpeen arvioinnin ja palvelun vastaavuus Työskentelyn suunnitelmallisuus, ohjaus ja seuranta Mahdollisuus vaihtaa lastensuojelun toimipistettä / palveluntuottajaa Työskentelyn pitkäjänteisyys ja jatkuvuus Yhteistyötahon vaihtuvuus ja tiedon siirtyminen Palvelujen ja tukitoimenpiteiden pirstaleisuus Perheenjäsenillä yksilöllinen valinnanvapaus, myös 15 vuotta täyttäneellä lapsella Perheen palvelut hajautuvat Voiko lapsen etu ja oikeus erityiseen suojeluun toteutua valinnanvapausmallissa? Kuka johtaa prosessia?

11 Vastuu Valinnanvapausmallissa vapaus tarkoittaa vastuuta omasta ja lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista Valinnanvapaus toimii, jos huoltajalla ja 15 vuotta täyttäneellä lapsella on valmiudet etsiä tietoa palveluista ja pohtia itsenäisesti, millainen ja miten toteutettu palvelupaketti tarjoaa lapsen, vanhempien ja koko perheen tuen tarpeita parhaiten vastavan kokonaisuuden Lapsille ja perheille suunnattujen sosiaalipalveluiden tarve perustuu siihen, että vanhempi tai muu huoltaja tarvitsee tukea lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseen Lastensuojelun kynnys ylittyy kun kasvuolosuhteet tai lapsen huolenpidon puutteet taikka lapsen oma käyttäytyminen vaarantavat tai eivät turvaa lapsen kehitystä ja terveyttä

12 Vastuu Lapsi ja perhe eivät tunnista tuen ja avun tarvetta
Huoltajalla ei ole voimavaroja tai valmiuksia kartoittaa moninaisiin tuen tarpeisiin vastaavia palveluita ja hahmottaa toimivaa kokonaisuutta Eivät halua sitoutua muutostyöskentelyyn Eivät halua ulkopuolista tukea perheeseen Voiko lapsen etu ja oikeus erityiseen suojeluun toteutua valinnanvapausmallissa? Kuka johtaa prosessia? Kenen on vastuu? HEn lapsivaikutusten arvioinnissa todettu, että valinnanvapaus voi heikentää lapsen edun mukaista lastensuojelua

13 Oikeudet Lapsella on oikeus saada etunsa asetetuksi etusijalle kaikissa lapsiin liittyvissä toimissa Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun Lapsella ja vanhemmilla on oikeus saada julkiselta vallata riittävät ja oikea-aikaiset sosiaalihuollon tukitoimenpiteet

14 Yhdenvertaisuus lapsi on aina heikommassa asemassa suhteessa aikuisväestöön ja perheen aikuisiin sosiaalihuollon tuen tarpeessa oleva lapsi on heikommassa asemassa suhteessa lapseen, joka ei tukitoimenpiteitä tarvitse julkisen vallan on turvattava sosiaalihuollon tuen tarpeessa olevien lasten oikeus erityiseen suojeluun rajoittamalla valinnanvapautta lapsille ja perheille suunnatuissa palveluissa positiiviselle erityiskohtelulle on olemassa erittäin painava ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä syy sosiaalihuollon tarpeessa olevien lasten (ja vanhempien) positiivinen erityiskohtelu suhteessa muuhun lapsiväestöön on perusteltua myös perustuslain 6 §:n mukaisen yhdenvertaisuuden ja lasten tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta

15 Lastensuojelu sotessa – selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusteista ja vaikutuksista lastensuojeluun (LSKL -17) Valinnanvapaudella olisi merkittävä vaikutus lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja lasten oikeuksien toteutumiseen. Lastensuojelun Keskusliitto nosti lausunnossaan esiin huolen uudistuksen suurista riskeistä muun muassa kustannusten kasvun, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välisen yhteistyön vaikeutumisen ja kansalaisten eriarvoistumisen osalta. Keskusliitto vaati, että valinnanvapausmallin toteutusta lykättäisiin ja että siitä tehtäisiin perusteellinen lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. (Lastensuojelun Keskusliitto, 2017.) Myös valtioneuvoston kanslian nimittämä lainsäädännön arviointineuvosto vaati uudistuksen lykkäämistä ja toteuttamista vaiheittain, koska sen vaikutuksiin ja niiden arviointiin liittyy poikkeuksellista ja merkittävää epävarmuutta (Lainsäädännön arviointineuvosto, 2017).

16 Lastensuojelu sotessa – selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusteista ja vaikutuksista lastensuojeluun (LSKL -17) Valinnanvapausjärjestelmän on pelätty uhkaavan LAPE-muutosohjelman tavoitteiden toteutumista. Erityistä huolta ovat herättäneet palvelujen integraation ja ennaltaehkäisevän työn onnistuminen. Onnistunut integraatio merkitsee, että asiakkaaksi tulleet lapset ja heidän vanhempansa saavat riittävän kokonaisvaltaista ja riittävän intensiivistä, oikea-aikaista palvelua ilman, että heidän tarvitsee itse vastata saamiensa palvelujen kokonaisuudesta ja yhteensovittamisesta (Heino & Petrelius, 2016). Valinnanvapausjärjestelmä hajauttaa perheiden palvelut usean tahon vastuulle ja asettaa ihmiset aiempaa vastuullisemmiksi palvelujen hankkimisesta ja siten uhkaa integraation onnistumista.

17 KIITOS!