USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

1 USKONTOTIETEEN PERUSTEET
TUK-105 (5op) 5.9. – Ti ja to 14-16 Porthania P1 ja Metsätalo Sali 1

2 Perustietoa Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) sopimuksen mukaan Sposti: P Info: weboodi, kurssisivu (courses.helsinki.fi)

3 Kurssin suorittaminen
Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira (toim.): Uskonnon paikka. Sivut ja (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta” sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen: Uskontotieteen maastot ja kartat ss Tentitään torstaina klo 14-16 Rästitentit: 8.12 ja 20.6

4 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Haasteena kysymys uskonnon totuudesta Reaktiot: naturalistinen ja religionistinen tutkimusperinne Naturalistinen traditio Uskontoa mahdollista selittää ihmisten persoonallisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta käsin Uskonto ikään kuin ihmisen luomus Varhaiset uskontokriitikot: Protagoras, Diagoras sekä Euhemerus (n. 330 – 260 eaa.)‏ Euhemerismi

5 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Myöhempiä uskontokriitikoita Karl Marx: uskonto harhaa ja kansojen ooppiumia Sigmund Freud: uskonto nousee alitajunnasta ja on mielen sairaus Reduktionismi Emilé Durkheim: uskonto yhteiskunnan heijastuma uskontokriitikot ja uskontoon myönteisesti suhtautuvat

6 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Religionistinen traditio Uskontoa ei voi palauttaa itsensä ulkopuolelle Antireduktionismi Joko oletus jumaluuden olemassaolosta tai sitten ei Teologia/uskontoteologia ja uskontofenomenologia Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Rudolf Otto Rudolf Otto Numinoosi, joka näkyy kaikkien uskontojen taustalla, mutta tunnistettavissa kristinuskossa aidoimmillaan Das Heilige (1917); The Idea of the Holy (1923)  Archive.org

7 Lähtökohtia I: kiteytys vielä kerran
Naturalistinen suuntaus Religionistinen suuntaus * Reduktionismi * Antireduktionismi * Uskonto ihmisen luomus/ * Uskontoa tutkittava siitä tutkitaan ihmisen luomuksena itsestään käsin käsitys uskonnon totuudesta

8 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Kumpi suuntaus uskontotieteelle ominaisempi? uskontotiede ponnistaa naturalistisesta traditiosta ja uskontokritiikistä David Hume, E.B. Tylor, J.B.Frazer, Marx, Freud, Durkheim Religionistinen perinne noussut erityisesti viime vuosisadan puolivälistä alkaen Otto, Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Jacques Waardenburg, Joachim Wach, René Gothóni “Uusnaturalistit” 1990-luvulta lähtien Pascal Boyer, Thomas Lawson, Don Wiebe, Luther Martin (kuvassa), Ilkka Pyysiäinen, Armin Geertz Ukkoja!

9 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto vai suomalaisuus kansalaisuskontona?

10 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto ei löydy monenkirjavan uskonnollisuuden päälle nousevaa ajatusta, kuten amerikkalaisessa kansalaisuskonnossa kansankirkko hallitseva ja kansalaisuskonto lähellä evankelis-luterilaista kirkkoa, ainakin rooli korostunut Tapakristillisyys?

11 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Rituaalinen ulottuvuus Häät, hautajaiset, ristiäiset, joulukirkko, joulurauhan julistus, haudoilla käynnit pyhinä, pääsiäisen vietto, presidentin uudenvuoden puhe --> siirtymä- ja kalendaarirituaalit, Yksityinen uskonnonharjoitus: rukoilu (n. 25% suomalaisista rukoilee päivittäin; 55% väh. kerran vuodessa) Tilastot: Kirkon nelivuotiskertomus , osa II: Osallistuva luterilaisuus. (

12 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Yhteisöllinen ulottuvuus kirkkoon kuuluminen ja jäsenyys kansalaisvelvollisuutena belonging without believing vai believing in belonging? (Abby Day; Grace Davie) kuuluminen osa kansallista identiteettiä  vieläkin?  kritiikki Kati Niemelältä, Y-sukupolven nuoret Myyttinen ulottuvuus puolustusvoimien kirkollinen työ, sotilasvala  isänmaan puolustamisen ja sitä legitimoivan uskonnon yhteys; toinen maailmansota sota Jumalan vihollisia (ateismi) vastaan; sodan jumalallinen oikeutus; uhriteemat

13 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Materiaalinen ulottuvuus: kirkot ja hautausmaat kansallisena perinteenä; suvivirsi, kristilliset joululaulut; vihkiraamattu; kastemekko, kastemalja, kastevesi; rippiristi Elämänkaarta rytmittävät ja symboloivat kristillisestä perinteestä nousevat materiaaliset ja ei-materiaaliset esineet

14 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Opillinen ulottuvuus Koti, uskonto ja isänmaa usko minkälaiseen jumalaan? 33% suomalaisista ilmoitti uskovansa kristinuskon jumalaan; 19% uskovansa, mutta eri tavalla kuin kirkon opetus; 14% ei osaa sanoa, uskooko vai ei; 23% ei usko kansanomainen uskonnollisuus; yksilöllinen uskonnollisuus  uushenkisyys, meditaatio, enkeliusko tms.  ei välttämättä enää kristinuskosta  debatti esim. mindfullnessiin ja joogaan liittyen

15 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Eettinen ulottuvuus Katekismukseen perustuva moraali? Kymmenen käskyä, isä meidän ja uskontunnustus (Luterilainen/protestanttinen) työmoraali? Kokemuksellinen ulottuvuus ”metsä on kirkkomme”  luontokokemus kristillisenä kokemuksena Kauneimmat joululaulut, suvivirren laulaminen, tiernapoikaperinne (myös yhteisöllistä ulottuvuutta) Osallistuminen kirkollisiin toimituksiin: n. 10 prosenttia osallistuu aktiivisesti

16 Suomalainen kansalaisuskonto
Suomalaisuus (kansalais)uskontona ”Syyttömänä syntymään sattui hän Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään Jossa jo esi-isät Juovuksissa tottakai Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai” (Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa)‏

17 Suomalainen kansalaisuskonto
Lähtökohdat: mystifioitu kansanluonne; puhumattomat metsäläiset pieni, (kielellisesti ja maantieteellisesti) eristäytynyt pohjoinen kansa pimeää ja kylmää  ihmiset juroja ja hiljaisia, mutta ystävällisiä Miehen ja naisen malli miehet humalassa väkivaltaisia  kirves, puukko, haulikko, perhe hankeen (alkoholinkäyttö)‏ Vrt. Sofi Oksanen Tanskanmaalla naiset vaatimattomia, kauniita, vaaleita ja Äitejä (uhrautuminen perheen puolesta?)‏  mutta: Elovena vai kotirintaman sitkeät selviytyjät? ”Tyypillisellä suomalaisella miehellä ei ole sanoja tunteiden ilmaisemiseen, vaan hän korvaa sanojen puutteen väkivallalla, Oksanen kertoo tanskalaisille.”

18 Suomalainen kansalaisuskonto
Asia, joka tulee ehkä näkyville negaation kautta (kehyksen rajojen koettelun kautta) Sotaveteraanien kritisointi Mannerheimin kritisointi Suomen lipun häpäiseminen  Aku oi Aku minkä teit! Koti Monacossa  verojen maksaminen ulkomaille, Supercell maksaa Suomeen! Kansallinen häpeä, huono itsetunto Suomalaisten kielitaito maailmalla Euroviisut perinteisesti Punakone ja Ruotsi aina parempia Kännäävät porot Tallinnassa mutta kuitenkin:

19 Suomalainen kansalaisuskonto
Vaikka pieni kansa, niin sisukkaita (mutta nöyriä) sankareita Kokemuksellinen + yhteisöllinen ulottuvuus MM-jääkiekko, keihäänheitto, euroviisut, formulat, Ruotsi-Suomi -maaottelu torilla tavataan isänmaallinen olo Jurous, rehellisyys, hulluus, melankolia  kansanluonne Presidentin kunnioitus Yhteinen kieli

20 Suomalainen kansalaisuskonto
Myyttinen ulottuvuus Myyttinen taistelu toisen maailmansodan aikana, titaanien taistelu, talvisodan ihme, selviytyminen sortovallan alta (Ruotsi, Venäjä)  suomalainen sisu Myyttiset hahmot  Kekkonen, Armi Kuusela, Aleksis Kivi, Mannerheim, Matti Nykänen, Saarijärven Paavo, Väinämöinen, Viren, joulupukki, Mertaranta?, Uuno, Elmo, Patrik Laine, Teemu Selänne, Katri Helena Kalevala  muualla vahvistetaan Kalevalan merkitys? Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada, Jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou’on naapurimme.”

21 Suomalainen kansalaisuskonto
Materiaalinen ulottuvuus leijonavaakuna (jääkiekkojoukkue: leijonat, paidat)‏ Tuntematon sotilas, Täällä pohjantähden alla, Seitsemän veljestä, Sibeliuksen musiikki (Finlandia), salmiakki, kansallisromanttinen kuvataide, luonto ja metsät, Marimekko, Muumit, Nokia (silloin joskus, tai taas ehkä…), Angry Birds, Arabian astiat, kahvi, tango, astiakaappi, mämmi ja mietaa, Fazerin suklaa Suomen lippu

22 Suomalainen kansalaisuskonto
Rituaalinen ulottuvuus Saunominen Saunatonttu Ryyppääminen Kiteytyy juhannuksena  juhannustaiat??? Kalendaaririitit: Itsenäisyyspäivän vastaanotto Vappu Äitienpäivä (isänpäivä) Joulu ja juhannus - Mökkeily - Kahvinjuonti + kursailu Jouluaaton rituaalit

23 Suomalainen kansalaisuskonto
Eettinen ulottuvuus Kaveria ei jätetä  huolenpito tuntemattomista? Korkea työmoraali Oma tila/toisen tilan kunnioittaminen Lainkuuliaisuus Jokamiehenoikeudet Osta kotimaista! Puolueettomuuspolitiikka Äänestäminen kansalaisvelvollisuutena Kasvatukselliset sananlaskut: (“nuorena vitsa väännettävä”; “niska kyyryssä kohti uusia pettymyksiä”; “jos ei sauna, viina tai terva auta, tauti on kuolemaksi”)

24 Suomalainen kansalaisuskonto
Opillinen ulottuvuus Usko hyvinvointivaltioon Usko koulutukseen  Pisa Uskonto yksityisasiana Demokratia Sukupuolten välinen tasa-arvo Maatalouden ensisijaiseen asemaan uskominen; maatalouden korkea status?

25 Suomalainen kansalaisuskonto
Luterilaisuutta vai suomalaisuutta? Uskontoa? Bellah: transsendentti (Jumala) legitimoi kansakunnan olemassaolon Yhdysvallat: liitto Jumalan kanssa, Jumala antanut tehtävän, luvattu maa, valittu kansa Suomi: Jumala sodan oikeuttajana ja kansan suojelijana toisessa maailmansodassa  tämän jälkeen? Kansankirkollinen kansalaisuskonto etnisenä uskontona?

26 Suomalainen kansalaisuskonto
Anttonen 1993: ”Kun suomalainen juhlii ja ylistää suomalaisuuttaan, siinä on hyvin vähän sijaa kristillisyydelle. Se tapahtuu ensisijaisesti Kalevalan ja kansanperinteen, metsä-, vaara- ja järviluonnon, talvisodan hengen, urheilun, saunan, viinan ja Suomen Markan merkeissä.” Pitääkö paikkansa?

27 Tenttikysymyksiä Miksi uskonnon määritteleminen on ongelmallista? Esittele erilaisia uskonnon määrittelemisen tapoja Mitä tarkoitetaan amerikkalaisella kansalaisuskonnolla? Erittele ilmiötä Ninian Smartin uskonnon ulottuvuuksien avulla Mitä voisi olla suomalainen kansalaisuskonto? Erittele ilmiötä Ninian Smartin uskonnon ulottuvuuksien avulla.

28 Kirjallisuutta Albanese, Catherine 2006: America: Religions and religion. Braun, Willi & McCutcheon, Russel (toim.): Guide to the study of religion Comstock, Richard 1971: The Present and Future of Religion. Teoksessa Religion and Man, toim. Richard Comstock Haverinen, Antti 2004: Valkoisen talon kappalaiset. Yhdysvaltain presidentti-instituution viralliset puheet retorisena kansalaisuskontona. Ethesis. HY. Helin, Janne 2006: Maa vahva, Jumala väkevä. Pyhä talvisota ja Kotimaa-lehden myytit vuosina

29 Kirjallisuutta Ketola, Kimmo 2001: Mitä on uskontotiede? Teoksessa Näköaloja uskontoon. Korhonen, Teppo (toim.) 1993: Mitä on suomalaisuus? Lampinen, Tapio 1995: Uskonto ja politiikka Närvä, Jaakko 2014: Ratkaisuehdotus uskonnon määrittelykysymykseen. Uskonnontutkija 2/2014. Uskonnontutkija.fi Paden, William 1992: Interpreting the sacred Smith, Jonathan Z. 1982: Imagining religion

30 Kirjallisuutta: Bellah ja kansalaisuskonto
Bellah, Robert 1967: Civil Religion in America, josta kaikki alkoi. Julkaistu mm. teoksessa Bellah, Robert 1970: Beyond Belief. Lisäksi kiintoisa on teos, jossa Bellah analysoi Amerikan historiaa ja nykytilannetta kansalaisuskonnon avulla, eli Bellah, Robert 1975: The Broken Covenant. American Civil Religion in the Time of Trial. robertbellah.com