Rasti 1: Tietokilpailu Kuinka montaa valmentajaa Suomessa arviolta on?

Esitys aiheesta: "Rasti 1: Tietokilpailu Kuinka montaa valmentajaa Suomessa arviolta on?"— Esityksen transkriptio:

1 Rasti 1: Tietokilpailu Kuinka montaa valmentajaa Suomessa arviolta on? Kuinka monta ammattivalmentajaa Suomessa on? Kuinka monta prosenttia valmentajista osallistui lajiliittojen VOK-koulutuksiin vuonna 2015?

2 Vastaukset (Rasti 1) Suomessa on noin valmentajaa (arvio perustuen lajiliittojen ilmoituksiin) Suomessa on 1680 ammattivalmentajaa (Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 selvitys) Vuonna 2015 noin 20% valmentajista osallistui lajiliittojen VOK-koulutuksiin. (Lajiliittojen koulutuksen laatu-kysely) selvitys

3 Rasti 2. Tietokilpailu Kuinka monta prosenttia valmentajakunnasta on naisia? Kuinka monella prosentilla valmentajista on jokin valmentajakoulutus? Kuinka monella prosentilla valmentajista korkein valmentajakoulutustaso on VOK 1 tai vastaava? Kuinka monella prosentilla valmentajista on ammatillinen valmentajatutkinto?

4 Valmentajista 30 % on naisia
Vastaukset (Rasti 2): Valmentajista 30 % on naisia 93 % valmentajista on käynyt jonkun valmentajakoulutuksen Lähes puolella (49 %) valmentajista korkein valmentajakoulutus on VOK 1-taso 18 % valmentajista on suorittanut ammatillisen valmentajatutkinnnon (Valmentajakysely 2009, Blomqvist ym. 2012)

5 LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA VALMENTAJISTA
3 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU- tutkimuksen tuloksia 2016 (VLN) Urheileva lapsi-tutkimus (KIHU) SHA-kehittymisen seurantakonsepti (Sami Hyypiä Akatemia) Urheilun pelisäännöt (Olympiakomitea)

6 Vanhempien kokemuksia lasten valmennuksesta Kooste urheilun pelisääntöjen vanhempien tyytyväisyyskyselystä (n=7500)

7 Vanhempien kokemuksia lasten valmennuksesta Kooste urheilun pelisääntöjen vanhempien tyytyväisyyskyselystä (n=7500)

8 Lasten ja nuorten arviot valmentajan toiminnasta – Valmentajani… Kooste vuotiaiden arvioista LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016 (n= )

9 11-12 -vuotiaiden kokemuksia valmentajasta Urheileva lapsi-tutkimus/SHA-seurantakonsepti (n=1318)

10 11-12 -vuotiaiden kokemuksia valmentajasta - Urheileva lapsi-tutkimus/SHA-seurantakonsepti (n=1318)

11 Millainen on hyvä valmentaja
Millainen on hyvä valmentaja? Kooste vuotiaiden vastauksista SHA-kehittymisen seurantakonsepti (n=645)

12 Millainen on hyvä valmentaja
Millainen on hyvä valmentaja? Kooste vuotiaiden vastauksista SHA-kehittymisen seurantakonsepti (n=177)

13 Keskusteltavaksi Missä lasten ja nuorten valmentajat onnistuvat erityisesti? Minkä asian valitsisitte oheisten selvitysten ja tutkimusten perusteella tärkeimmäksi kehityskohteeksi lasten ja nuorten valmennuksessa? Kirjatkaa Post-it lapulle.

14 4 VALMENTAJAKOULUTUKSEN HAASTEET JA MERKITYKSET
Valmentajien seurantakysely 2013 (KIHU)

15 OSALLISTUMINEN KOULUTUKSIIN Seurantakysely 2013 (n=712)
64 % oli osallistunut koulutukseen 4 vuoden seurannan aikana 47 % ajatteli osallistuvansa koulutukseen seuraavan vuoden aikana Yli puolet 54 % valmentajista ei tiennyt, miten pitkälle aikoi valmentajana kouluttautua

16 Koulutuksiin osallistumisen haasteet

17 Koulutuksiin osallistumisen merkitykset

18 Keskusteltavaksi Mitkä ovat parhaat jo olemassa olevat ratkaisunne valmentajien koulutuspolun edistämiseksi?

19 Yhteiset linjaukset liittojen VOK- koulutuksissa ja koulutussuunnittelu
5 Lajiliittojen koulutuksen laatu-työkalu 2015 (34 lajiliiton vastaukset)

20 Urheilun yhteiset linjaukset

21 Koulutussuunnittelu

22 Oppimisen edistäminen

23 TYÖHYVINVOINTI JA DROP OUT
6 Urheiluvalmentajan työhyvinvointi Suomessa (Satu Kaski, 2014) Valmentajien seurantakysely 2013 (KIHU)

24 Valmentajien työhyvinvointi Suomessa (Kaski, S. 2014)
Kyselytutkimus 2007–2008. N= 499 valmentajaa. Vastaajista 77 % oli miehiä ja 23 % naisia. Vastaajista 35 % oli päätoimisia ja 65 % toimi oman toimen ohella. 24 % valmentajista koki työuupumusta ja 30 % väsymystä, joka on työuupumuksen ydinoire. Samaan aikaan suurin osa valmentajista koki myös työn imua, etenkin työlle omistautumista, joka oli yli puolelle päivittäinen kokemus. Suomalaisista valmentajista vajaa neljännes koki työuupumusta, sillä valmentajista yli 22 % oli lievästi ja 1,7 % oli vakavasti työuupuneita. Nämä yleisyysluvut ovat hieman alhaisempia kuin Terveys tutkimuksessa suomalaisella työväestöllä havaitut keskimääräiset esiintyvyysluvut (ks. Aromaa & Koskinen, 2002). Työuupumus oli siis kohtuullisen vähäistä tutkituilla valmentajilla, mutta sen sijaan valmentajat kokivat paljon työn imua: heidän työn imun tasonsa oli keskimääräistä korkeampi kuin useilla muilla ammattialoilla (Hakanen, 2009a). Valmentajista noin 37 % koki päivittäin työn imua. Kun lukua verrataan muihin ammattialoihin (ks. Hakanen, 2009a), voidaan todeta, että valmentajilla päivittäiset työn imun kokemukset ovat yleisempiä (muilla ammattialoilla noin 11–31 %). Sama voidaan todeta uppoutumisen ja omistautumisen osalta: valmentajista noin 54 % koki omistautumista ja vajaa 40 % uppoutumista päivittäin.

25 Vaikka valmennustyö on vaativaa, siinä nähtiin kuitenkin paljon työmotivaatiota ja hyvinvointia ylläpitäviä työn voimavaroja. Näistä yleisimmät olivat työn haasteellisuus, työroolin selkeys, sukulaisten ja ystävien tuki sekä vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon. Valmentaja joutuu tai saa käyttää työssään monipuolisesti tietotaitoaan, minkä vuoksi työ koetaan mielekkäänä ja haasteellisena.

26 VALMENNUKSEN LOPETTAMINEN Valmentajien seurantakysely 2013 (n=712)
35 % oli lopettanut valmentamisen 4 vuoden seurannan aikana 26 % oli ajatellut jatkavansa valmentamista seuraavan 12 kk aikana 67 % toimi edelleen muissa tehtävissä kuin valmentajana

27 Lopettaminen keskimääräistä yleisempää
Nainen 42 % Mies 33 % Valmentajakokemus 1-5 vuotta 42 % yli 10 vuotta 28 % Harraste-taso 43 % KV taso 20 % Valmentajakoulutus I taso 43 % VAT, VeAT 12 %

28 Tärkeimpiä syitä lopettamiselle

29 Keskusteltavaksi Mitä organisaationne voisi tehdä paremmin, jotta valmentajat jatkavat ja jaksavat?

30 HUIPPU- JA AMMATTIVALMENTAJAT
7 Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 (KIHU) Huippuvalmentajien kokemat karikot ja käänteet – ”Niitä ei voi vaihtaa pois, niin eletään sitten niitten kanssa” (Kangasniemi & Manninen, 2016) Urheiluakatemioiden valmentajayhteisöjen yhteisöllisyyden ja valmennusosaamisen kehittyminen (Pekonen, 2016)

31 Päätoimisten ammattivalmentajien määrä Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 (Organisaatiokyselyt ja haastattelut)

32 Valmentajien päätyönantajat Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 (Valmentajakysely, n=889)

33 Valmentajien korkein valmentajakoulutustaso Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 (Valmentajakysely, n=889)

34 VALMENTAJAN POLKU – HUIPPUVALMENTAJIEN KOKEMUKSET (Kangasniemi, E & Manninen A. 2016)
Käytännön valmennustyön merkitys Itsetuntemuksen kehittyminen Valmennusfilosofian muutos Yksittäisten tapahtuminen vaikutukset Yhdeksän valmentajaa (5 miestä, 4 naista) Kv. huippu- tai kansallinen huipputaso Laadullinen teemahaastattelu Johtopäätökset: tukea arkioppimiseen tukea vaikeisiin tilanteisiin miten tuetaan itsetuntemuksen kehittymistä Päivittäisvalmennus, kokemus, myös formaalin koulutuksen tärkeys jossain vaiheessa ”Ei voi auttaa toista ellei tunne itseään”, asioiden tärkeysjärjestys, uskallus olla oma itsensä Demokraattisempaan ja osallistavampaan valmennukseen. Yleisen valmennuskulttuurin muutos Sattumat, vaikeat tilanteet, vastoinkäymiset ja menestys

35 Tutkimukseen osallistuneita valmentajia yhdisti vahva vuorovaikutuksellisuus ja yhdessä tekeminen. Tämä korostui niin yhteistyössä urheilijoiden kuin muiden ihmisten kanssa. Formaali koulutus nostettiin tärkeäksi valmennusuran alussa, mutta työssä oppimisen merkitystä osaamisen kehittymiseksi korostettiin paljon. Yhtenä isona yhdistävänä tekijänä tutkimukseen osallistuneilla valmentajilla oli avoin asenne itsensä kehittämiseen ja erittäin hyvä itsetuntemus sekä käsitys omasta osaamisesta. Yhteisöllisyys ja toisilta oppiminen olivat isoja asioita ammattilaiseksi kasvussa. Mentorointi nostettiin tärkeänä tekijänä esille. Yksi olennaisimmista ja vahvasti esille tulleista asioista tutkimuksen kannalta on tutkittavien ammattivalmentajien halu auttaa. Tukittavat ovat oppineet ymmärtämään valmentamisen antoisan puolen. Tällöin työstä voi nauttia ilman ylimääräisiä paineita voittamisesta ja pystyy keskittymään ennemminkin mahdollisimman hyvään tekemiseen, jonka kautta menestys tulee. Lisäksi: Oman osaamisen käsittely ja näkyväksi tuominen auttoi valmentajia jäsentämään omia motiivejaan sekä valmennuksen- ja elämänarvoja ja vahvisti entisestään intohimoa ihmisten auttamiseksi. Ammattivalmentajien kokemuksia valmentajuuden kehittymisestä (Pekonen, P. 2016) Laadulliseen tutkimukseen osallistui neljä miespuolista valmentajaa (2 joukkuelajin valmentajaa ja 2 yksilölajista) Aineiston keruu tapahtui henkilökohtaisesti haastattelemalla. Tutkimuksessa keskityttiin yksilöiden kokemuksiin ja merkityksellisiksi koettuihin asioihin asiantuntijaksi kasvun polulla.

36 Keskusteltavaksi: 1. Miten voimme paremmin tukea huippuvalmentajiamme
Keskusteltavaksi: 1.Miten voimme paremmin tukea huippuvalmentajiamme? 2. Valmentajan itsetuntemus nousi tärkeäksi tulokseksi – miten sitä voi kehittää?

37 VALMENTAJIEN TUKI JA ARVOSTUS
8 Valmentajapaneeli 2017 (HUY, KIHU)

38 Kuinka paljon eri henkilöiltä/tahoilta saamasi tuki on vaikuttanut toimintaedellytyksiisi, toimintaasi tai kehittymiseesi valmentajana? (n=259) (1=jonkin verran…3=erittäin paljon)

39 Kuinka paljon eri henkilöiltä/tahoilta saamasi tuki on vaikuttanut toimintaedellytyksiisi, toimintaasi tai kehittymiseesi valmentajana? (n=205) (1=jonkin verran…3=erittäin paljon)

40 Kuinka paljon seuraavat henkilöt/tahot arvostavat sinua valmentajana
Kuinka paljon seuraavat henkilöt/tahot arvostavat sinua valmentajana? (n=259) (1=ei lainkaan…4=erittäin paljon)

41 Kuinka paljon seuraavat henkilöt/tahot arvostavat sinua valmentajana
Kuinka paljon seuraavat henkilöt/tahot arvostavat sinua valmentajana? (n=205) (1=ei lainkaan…4=erittäin paljon)

42 ”Yhteistyö eri tahojen välillä on sujunut mutkitta ja luottamus on molemminpuolista esim. urheilijoihin, vanhempiin ja seuraan. Nuoremmista voimistelijoista paistaa ilo jo kun kohtaa ne treenisalille tullessa ja he kiittävät aina tunnista. Urheilujärjestöt ovat jotenkin etäisempiä... Laadukas ja ammattitaitoinen valmennus sekä positiivinen ja varma ote lisäävät arvostusta merkittävästi.”

43 ”Arvostus näkyy kuuntelemisena ja luottamisena, puute taas negatiivisena kyseenalaistamisena sekä huomioimatta jättämisenä. Seurajohdon kohdalta puute näkyy erityisesti siinä, että ei löydy aikaa asioille eli katsantokanta asioiden priorisoinnissa on eri ja minusta taas ammattilaisen sanaan tulisi amatööriseurajohdon luottaa. Arvostuksen puute näkyy toki räikeimmin palkkauksessa; vaaditaan todella paljon ylimääräistäkin "rakkaudesta lajiin", mutta ei olla valmiita maksamaan tehdystä työstä tai kouluttautumisesta.”

44 Keskusteltavaksi: Mikä on seuraava tekonne valmentajien arvostuksen lisäämiseksi?

45 Blomqvist M. , Häyrinen M. & Hämäläinen K
Blomqvist M., Häyrinen M. & Hämäläinen K. (2012) Valmentajakysely - kuvaus suomalaisten valmentajien taustoista ja valmentajauran aikaisista oppimistilanteista. KIHUn julkaisusarja nro 31. ISBN (PDF-julkaisu). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä. Blomqvist M. & Hämäläinen K. (2015) Valmentajien seurantakysely KIHUn julkaisusarja nro 49. ISBN (PDF-julkaisu). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä. Kangasniemi, E. & Manninen, A. (2016) Huippuvalmentajien kokemat karikot ja käänteet – ”Niitä ei voi vaihtaa pois, niin eletään sitten niitten kanssa”. Opinnäytetyö, Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Valmennuksen koulutusohjelma, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Kaski, S. (2014) Urheiluvalmentajan työhyvinvointi Suomessa. Acta Electronica Universitatis Tamperensis Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. & Kokko, S. (2016) Urheilu ja seuraharrastaminen. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa - LIITU-tutkimuksen tuloksia Sami Kokko ja Anette Mehtälä (toim.). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. Pekonen, P. (2016) Urheiluakatemioiden valmentajayhteisöjen yhteisöllisyyden ja valmennusosaamisen kehittyminen. Opinnäytetyö, Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Valmennuksen koulutusohjelma, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Puska, M., Lämsä, J. & Potinkara, P. (2017) Valmentaminen ammattina Suomessa KIHUn julkaisusarja nro 53, ISBN (PDF), KIHU, Jyväskylä.