MILLOIN VIINIKÖYNNÖKSESTÄ TULEE ETELÄ-SUOMEN UUSI VILJELYKASVI?

Esitys aiheesta: "MILLOIN VIINIKÖYNNÖKSESTÄ TULEE ETELÄ-SUOMEN UUSI VILJELYKASVI?"— Esityksen transkriptio:

1 MILLOIN VIINIKÖYNNÖKSESTÄ TULEE ETELÄ-SUOMEN UUSI VILJELYKASVI?
Juha Karvonen Juha Karvonen

2 Sisältö Viinin historiaa Ilmaston aikaisemmat vaihtelut
Viinitarhan perustaminen ja työt Kuvia omasta tarhasta Mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu, jos.. Juha Karvonen

3 Sokrateksen havainnot viinin vaikutuksesta
Ensimmäinen malja edistää terveyttä Toinen syventää ystävyyttä ja rakkautta Kolmas väsyttää Neljäs juovuttaa Viidennellä ääni kovenee Kuudennella uho alkaa Seitsemännellä nyrkki heilahtaa Kahdeksannella käydään rinnuksiin Yhdeksännen jälkeen nuollaan haavoja Kymmennellä tulee noutaja Juha Karvonen

4 Viini lääkkeenä 10 000 vuotta lääkekäyttöä
1400-luvulla Suomen apteekeista 1803 suos. kuumetauteihin 1833 suos. yksilöllistä annostusta Aineenvaihdunta, ruoansulatus, lihasvoima, sukupuolivietti, mielikuvitus, mieliala, heikkous, masennus, kuukautisten edistämiseen kuohuviinejä 1 rkl - 1 lasillinen tunnin välein 1930-luvulla ei merkitystä, kuumeeseen vesi+viini 2000-luvulla punaviinin flavonoidit Juha Karvonen

5 Paikan valinta Pohjoisessa erittäin tärkeä
Mahdollisimman aurinkoinen, lämmin ja tuuleton Ei paikoille, joissa kesähallaa Ei rinteen yläosaan, alaosaan eikä laakson pohjalle Loiva etelärinne 50% korkeampi lämpö päiväauringossa Länsirinne 15% korkeampi lämpö aamuauringossa Juha Karvonen

6 Auringon säteilyn suhteellinen määrä eri rinteillä
Auringon säteilyn suhteellinen määrä eri rinteillä. Kuva: Mariusz Swietalski   Juha Karvonen

7 Juha Karvonen

8 Viinin laadulle ja kasvulle tärkeä ei jäykkä savi, vesiongelmia
Maaperä Viinin laadulle ja kasvulle tärkeä ei jäykkä savi, vesiongelmia ei sora eikä hiekka, vesiongelmia ei turvemaa, vesiongelmia vaan esim. multava hietasavi Juha Karvonen

9 Maaperän valmistelu Maaperäanalyysi
pari vuotta kasvupaikan valmistelua pyritään lisäämään maaperän orgaanisten aineiden pitoisuutta 5%:iin pitkäjuuriset heinäkasvit (7000 kg/ha) kompostia, lantaa, olkisilppua muokataan maahan ravinteet, ilmavuus, mikrobit jne pH 5,5 - 6,5 (Mg-kalkkia) Juha Karvonen

10 Lajikkeiden valinta Zilga (aikainen) Rondo (aikainen)
Sopivat punaviinilajikkeet Nordica Zilga (aikainen) Rondo (aikainen) Sopivat valkoviinilajikkeet Bianca (melko aikainen) Solaris (melko aikainen) Sukribe (hyvin aikainen) Juha Karvonen

11 Istutus Keväällä toukokuun jälkipuoliskolla
aitojuurinen parempi kuin vartettu ? köynnöstä pidetään vedessä päivää juuret typistetään ennen istutusta latvaa voi typistään ennen istutusta jätetään silmua ? Ruukkutaimi voidaan istuttaa sellaisenaan Juha Karvonen

12 Istutus Kuoppa, syvyys 40 - 50 cm- (100 cm)
kuoppa täytetään vedellä, jonka annetaan imeytyä maahan pohjalle hieman multaa juuret levitetään kuoppa täytetään maalla, jossa on kompostia kalkkia, lannoitteita ja hivenaineseosta Maa poljetaan istukkaan ympärillä runsas kastelu istutuksen jälkeen Juha Karvonen

13 Rivit Rivit pohjois-eteläsuunnassa (paras) päiväaurinko
Rivit itä-länsisuunnassa aamuaurinko istukasväli m, riviväli m rivivälit puhtaina rikkaruohoista joka toinen rivi paljas tai katteen peitossa köynnöksen ympäristö paljas Juha Karvonen

14 Kasvu Silmuja huhti-toukokuun vaihteessa
maan lämpö juurikerroksessa yli 7ºC kukinta 8 viikkoa silmujen puhkeamisesta (heinäkuun alussa) kukinta-aikaan lämpötila yli 15°C rypäleet kypysät viikkoa kukinnasta (aikaiset lajikkeet syyskuun alussa) lämmin elokuu edistää tuleentumista Juha Karvonen

15 Juha Karvonen

16 Leikkaukset Viiniköynnös kasvaa leikkaamattakin
Leikkaus ohjaa kasvua, satoa ja laatua Suomessa leikkaus mieluummin syksyllä Kannus-, juoksija- ja sakaraleikkaus Leikkauksessa jätetään silmua Kesällä kasvuleikkauksia valoa varten Poistetaan alalehdet, vesioksat, varjostavat versot, jätetään 2 lehteä tertun yläpuolelle Juha Karvonen

17 Juha Karvonen

18 Viiniköynnöksen selviytyminen talvesta
Riippuu lajikkeesta kylmempää kuin -45⁰C, ei onnistu epävarmaa, jos pakkasta ⁰C onnistuu, jos pakkasta on -40⁰C tai lämpimämpää Etelä-Suomessa harvoin kylmempää kuin -30⁰C Tuusulassa v alin lämpö -26⁰C (maaliskuu) Juha Karvonen

19 Suojaus Heinä-, ruoho- olkikate rivien väliin ja multaa juurelle
Nuori köynnös peitetään talveksi kovien pakkasten ja jänisten vuoksi Paksu lumikerros talvella Sähköpaimen Rastasverkot Tuholaiset Juha Karvonen

20 Oidium eli viininlehtihärmä Peronospora eli viininlehtihome
Sienitauteja Oidium eli viininlehtihärmä Peronospora eli viininlehtihome Botrytis eli harmaahome Esca, lisääntyvä ongelma Keski-Euroopassa Tuholaisia Panonychus ulmi, hedelmäpuupunkki Tetranychus urticae, vihannespunkki Phylloxera, viinikirva Kääriset, turilaat, ampiaiset ja muut eläimet Juha Karvonen

21 MITÄ TULEVAISUUS TUO TULLESSAAN
Ilmaston vuoden keskilämpö on noussut 1°C luvun jälkeen kuluneen 100 vuoden aikana ja Etelä-Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana 2°C lisää. Vuoteen 2100 mennessä ilmaston vuoden keskilämmön ennustetaan nousevan edelleen 2°C   1°C nousu vuoden keskilämmössä tarkoittaa kasvukauden pitenemistä noin 10 vuorokaudella ja kasvuvyöhykkeen siirtymistä 500 km etelämmäksi Nykyinen Tanskan vuoden 8°C vuoden keskilämpö olisi vuosina 2071 – 2100 Vaasa-Jyväskylä-Kuopio tasolla Juha Karvonen

22 Juha Karvonen