Tekstianalyysi (proosa)

Esitys aiheesta: "Tekstianalyysi (proosa)"— Esityksen transkriptio:

1 Tekstianalyysi (proosa)
I. opetusperiodi; , 2017 perjantaisin klo  ,  Metsätalon salissa 27  Opettaja: Hanna Mäkelä

2 Neljä romaania luettava, kaksi (pitkää) esseetä kirjoitettava
1. F.M. Dostojevski: Kirjoituksia kellarista (Zapiski iz podpolja), 1864 2. Joseph Conrad: Pimeyden sydän (Heart of Darkness), 1902 3. Toni Morrison: Sula, 1973 4. Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies (Se una notte d'inverno un viaggiatore), 1979 5. Elfriede Jelinek: Pianonsoittaja (Die Klavierspielerin), 1983 6. Sebastian Faulks: Engleby, 2007 7. Paul Auster: Näkymätön (Invisible), 2009 Kaikki romaanit suomennettu; opettajan kappaleista Conrad, Morrison, Faulks ja Auster englanniksi, muut suomeksi; venäjän, saksan ja italian tapauksessa huomioikaa (sitaateissa) opettajan kielitaidottomuus!

3 Proosa, kertomus, fiktio…
Kaikki proosa ei ole fiktiivistä eikä kertovaa, kaikki kertomukset eivät ole proosaa: Proosaruno, eeppinen runoelma, ’non-fiction’-romaani, essee, artikkeli, sairaskertomus, historia, kronikka, tietokirja, tieteellinen opinnäyte, laki, tilikertomus… Historiaa: modernin lännen lisäksi (ja sitä ennen), fiktiivisiä proosakertomuksia kirjoitettiin antiikin Kreikassa ja Roomassa, dynastisessa Kiinassa, sanskritin kielialueella Intiassa, islamilaisella kultakaudella… Yksi ehdokkaista ensimmäiseksi romaaniksi on Murasaki Shikibun Genjin taru 1000-luvun alun Japanissa; ensimmäinen romaanikirjailija olisi siis itäaasialainen nainen, ei länsieurooppalainen mies! Ensimmäisenä modernina romaanina pidetään silti usein Cervantesin Don Quijotea 1600-luvun alussa.

4 Kurssin suoritus: Luennot: teoriaeväät ja esseekysymykset
Esseet: analyyttista, teoreettisesti motivoitua (mutta ei opinnäytetasoa edellyttävää) pohdintaa ja teosvertailua Molemmat esseet voi palauttaa kurssin lopuksi, mutta niiden taustatyö kannattaa joka tapauksessa aloittaa ajoissa (luennon tarkempien teoriakehysten vielä hahmottuessa voi miettiä ihan maallikkolukijan perusjuttuja teosten näkökulmista, rakenteista ja teemoista). Ajattelukin on työtä!

5 Tekijä, teos, lukija

6 Kertomuksen lajihistoriaa
Eepos Romaani

7 Teoriaa! = teksti, interteksti, konteksti
Kertomuksen poetiikka = narratologia Psykologiset lähestymistavat =tekstuaalinen psykoanalyysi, narratiivinen psykologia ’Emansipatoriset’ ja kulttuurintutkimukselliset näkökulmat = feminismi, postkolonialismi Kirjallisuudenhistoria – ja filosofia (modernismi, postmodernismi, intertekstuaalisuus) ”Germaanit rakastavat, anglot sietävät.”-Ansgar Nünning (mukaillen)

8 Romaani, novelli ja määrittelyn pimeyden sydän
Onko Heart of Darkness ’short novel’, ’novella’, ’novelette’ vai ’long short story’? Hawthornen aikalaiset puhuivat termistä ’tale’, ei ’short story’

9 Kirjallisuus tiedon muotona
Ei kirjallisuuden epistemologia, vaan kirjallisuus epistemologiana -Fleming 2004, 12 (esim. René Girardin “mimeettinen teoria”) Gedankenexperimente: ajattelukokeet, mielikuvituskokeet (Nicholson 1999, 6) Mahdollisten maailmojen semantiikka Edelläkävijöitä: Aristoteleen runous vs. historia; Freud ja torjunnan höllentäminen huumorilla ja tragiikalla (Viereisen kuvan lähde:)

10 Vahvuus voi olla heikkouskin: Propaganda ja samastuminen!
Mielikuvituskoe voi johtaa myös ennakkoluulojen, torjunnan, ym. pönkittymiseen; avartamisen sijaan fiktio voi myös kaventaa; tai sitten ”avartaa” liikaakin, eli kyynistää ja tylsistyttää. (Viereisen kuvan lähde:)