Meanderoivan Pulmankijoen jäänalaiset virtausominaisuudet 2D-mallinnuksen avulla selvitettynä Pro gradu -tutkielma Tiia Tarsa.

Esitys aiheesta: "Meanderoivan Pulmankijoen jäänalaiset virtausominaisuudet 2D-mallinnuksen avulla selvitettynä Pro gradu -tutkielma Tiia Tarsa."— Esityksen transkriptio:

1 Meanderoivan Pulmankijoen jäänalaiset virtausominaisuudet 2D-mallinnuksen avulla selvitettynä
Pro gradu -tutkielma Tiia Tarsa

2 Esitelmän rakenne Johdanto Tutkimusalue Aineisto ja menetelmät
Tulokset Johtopäätökset

3 Tutkielman tausta ja tavoite
Meanderijoista tehdyt tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa avouomatilanteen virtaukseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiset meanderoivan Pulmankijoen jäänalaiset virtausominaisuudet ovat talvella 2014, ja verrata näitä virtausominaisuuksia syksyn avouomatilanteen virtausominaisuuksiin.

4 Aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut meanderijokien virtauksen piirteet
Lähde: Charlton, R. (2008). Fundamentals of fluvial geomorphology. 234 s. Routledge, New York

5

6 Kuvat: Tiia Tarsa, ja

7 Myös ADV- ja Levelogger-aineistoa hyödynnettiin mallinnuksessa.
ADCP = Acoustic Doppler Current Profiler, Akustinen virtausprofiilimittari TLS = Terrestrial Laser Scanning, Maalaserkeilaus MLS = Mobile Laser Scanning, Liikkuva maalaserkeilaus ADV = Acoustic Doppler Velocimeter, Akustinen virtausmittari

8 Mallinnus River2D-ohjelmalla
R2D_bed-ohjelmalla tehtiin mallinnettavan alueen topografiaa kuvaava tiedosto. R2D_mesh-ohjelmalla tehtiin elementtiverkko sekä määritettiin mallin yläjuoksun raja-arvo (virtaama) ja alajuoksun raja-arvo (vedenpinnankorkeus tai jääkannen yläpinnan korkeus). R2D_ice-ohjelmalla tehtiin jääkannen topografiaa kuvaava tiedosto. Malli ajettiin River2D-ohjelmalla. Malli kalibroitiin ja verifioitiin. Tulokset visualisoitiin River2D-ohjelmalla.

9

10 Syksy 2013

11 Talvi 2014

12 Syksy 2013

13 Syksy 2013

14 Syksy 2013

15 Talvi 2014 Syksy 2013

16 Talvi 2014

17 Talvi 2014

18 Talvi 2014

19 a) Syksy 2013 b) Talvi 2014 c) d)

20 Johtopäätökset Sekä talvella että syksyllä syvyyskeskiarvotetut virtausnopeudet pienenivät siirryttäessä kaarteiden matalasta alkuosasta kohti syvänteitä ja kasvoivat jälleen syvänteiden alavirran puolella vedensyvyyksien pienentyessä. Molempina vuodenaikoina nopean virtauksen ydin liikkui uoman puolelta toiselle. Uoman kaarevuudesta aiheutuneet takaisinvirtauspyörteet keskittyivät molempina vuodenaikoina sellaisiin mataliin sisäkaarteiden kohtiin, joissa vedensyvyydet olivat suuria pyörteen ulkokaarteen puolella ja pyörteen alavirran puolella koko uoman leveydeltä. Jäänalaisessa virtauksessa havaittiin avouomatilanteeseen verrattuna enemmän takaisinvirtauspyörteitä ja muita virtaussuunnan muutoksia erityisesti alueilla, joilla oli pienet virtausnopeudet ja vedensyvyydet. Syvyyskeskiarvotetut virtausnopeudet, leikkausnopeudet, vedensyvyydet ja virtaama olivat talvella pienemmät kuin syksyllä.

21 Kiitos ! Työ verkossa: