Ulkoiset tapahtuma/sisäinen uhka

Esitys aiheesta: "Ulkoiset tapahtuma/sisäinen uhka"— Esityksen transkriptio:

1 Ulkoiset tapahtuma/sisäinen uhka
STRESSI s. 142 - Fysiologinen reaktio uhkaavaan tilanteeseen Ulkoiset tapahtuma/sisäinen uhka Tulkinta Hypotalamus Aivolisäke Lisämunuaiset kortisoli adrenaliini Autonominen hermosto - Yksilöllisiä eroja (mikä aiheuttaa, miten koetaan, miten hallitaan) Hälytysvaihe vastustusvaihe uupumisvaihe

2 Stressiä aiheuttavat sekä negatiiviset että positiiviset elämänmuutokset
- Teht. 4 s - Stressaavaan tilanteeseen liittyy aina kognitiivista arviota (Lazarus) 1. primaariarvio: arvioidaan tilanne, ympäristö (esim. opiskelukiireet, työpaikan ilmapiiri). 2. Sekundaariarvio: arvioidaan omat voimavarat ja stressinhallintakeinot (myös coping-keinot). Stressin kokemus syntyy, kun tuntuu, että ei pysty vastaamaan tilanteen/ympäristön/itsensä asettamiin vaatimuksiin tai kokee, että ei selviä vaikeasta tilanteesta Stressin hallinta: - yksilölliset erot - liikunta, rentoutumiskeinot, elämäntapojen tarkistaminen, lepo, unirytmin korjaaminen, coping-keinojen harjoittelu, tunnetaidot, keskustelu, ajanhallinta, mindfulness = tietoisen läsnäolon taito, mielikuvien käyttö - Vakavammissa tapauksissa : sairasloma, terapia esim. traumaterapia, joskus kriisiterapia, lyhytterapia, kognitiivis-behavioraalinen terapia yms. tilanteesta riippuen.

3 Stressin seuraukset Fyysinen taso Psyykkinen taso Sosiaalinen taso
- Immuniteetti laskee itsetunnon, itseluottamuksen lasku - Vetäytyminen ihmissuhteista - stressihormonit - ihmissuhdeongelmat - Sympaattinen hermosto - Kognitiiviset toiminnot kuten muisti häiriintyvät - opintojen/työn laiminlyönti - tunne-elämä (tunteiden heittely; myös esim. perusteetonta voimakasta vihaa - motivaation lasku Psykosomaattiset oireet esim. vatsakipu, päänsärky

4 Ota selvää, mitä tarkoittaa
a) burn out b) traumaattinen stressi c) posttraumaattinen stressireaktio

5 a) Burn out - Vakavan pitkittyneen (työ)stressin seuraus
- Oireet: masennusta, ahdistusta, väsymystä (nukkuminen ei auta), uniongelmia, itsetunnon lasku, motivaation lasku, fyysisiä oireita (esim. päänsärky, lihaskipuja, vatsa- ja suolisto-oireita), tunteiden heittely, maailmankuva/tulkintayyli muuttuu negatiiviseksi ja pessimistiseksi - Asenne työhön muuttuu, suoritukset laskevat/heikkenevät - Mikä altistaa työssä: kiire, paineet, kova työmäärä, liian vähän töitä, ilmapiiriongelmat, työpaikkakiusaaminen, ei pysty vaikuttamaan omaan työhönsä, työt ’seuraavat’ kotiin, tuen puute - Muita altistavia tekijöitä: velvollisuudentunne, perfektionismi, työnarkomania, vaatimukset itselle, heikko itsetunto, uniongelmat, heikot coping- ja stressinhallintakeinot, liika kiltteys (ei pysty sanomaan ei), alkoholin liikakäyttö, epäterveelliset elintavat, heikot sosiaaliset taidot - Lisääntynyt nopeasti länsimaissa. Huom! Suomessa Kela ei tunnusta, joten siksi monella uupuneella masennus-diagnoosi! - hoito: pitkä sairasloma, terapia, joskus lääkehoito (esim. masennuslääkkeet)

6 b) Traumaattinen stressi
= äkillinen, suuren muutoksen aiheuttava tapahtuma, jolla kielteinen vaikutus elämään - unihäiriöitä, toistuvia muistikuvia, syyllisyys, masennusoireet, häpeän tunteet, kognitiiviset ongelmat (esim. keskittymiskyky, tarkkaavaisuus, muisti), ahdistusta - vrt. esim. ’survivor’s guilt’ ja sotatraumat Usein torjuntaa, kieltämistä, välinpitämättömyyttä, pelkotiloja; voi myös osaltaan vaikuttaa paniikkihäiriön syntyyn c) Posttraumaattinen stressireaktio - Yksilö on kokenut trauman (esim. auto-onnettomuus). Tästä ei kuitenkaan toivu 6-12kk:ssa. Oireina mm. painajaiset, takaumat, ylireagointi, mielialan muutokset tai masennus jne. Joskus posttraumaattinen stressireaktio voi ilmetä vasta vuosia itse tapahtuman jälkeen. Debriefing = psykologinen jälkipuinti = johdettuna käydään läpi traumaattista tilannetta usein ryhmässä

7 - lyhytkestoinen, lievä stressi
Eustressi - lyhytkestoinen, lievä stressi - Tuo voimavaroja, innostusta, kykyä keskittyä - Auttaa hyviin suorituksiin ja flow-kokemuksiin - Mahdollistaa huippusuoritukset Kirja s teht. 1,2, 8

8 KRIISI s. 148 = AJALLISESTI RAJALLINEN EPÄJÄRJESTYKSEN TILA, JOLLOIN TAVANOMAISET RATKAISUKEINOT EIVÄT RIITÄ - Kesto päiviä/viikkoja - Kokemiseen ja selviytymiseen vaikuttavat yksilölliset erot, laukaiseva tekijä, coping-keinot, sosiaalinen tuki jne. - Vaikka aina yllätys, silti voi varautua etukäteen esim. coping-keinoja harjoittelemalla - Voi olla uhka tai mahdollisuus Yksilön elämä voi kapeutua, katkeruus yms. Yksilö voi kehittyä, oppia ymmärtämään itseään paremmin, löytää uutta sisältöä elämäänsä tms. 1. Traumaattiset kriisit 2. Kehitys- eli elämänvaihekriisit - äkillisiä, yllättäviä esim. läheisen kuolema - Liittyvät elämänkulun eri vaiheisiin esim. kouluunmeno (kts. Kurssi 2)

9 KRIISIN KULKU LAUKAISEVA TILANNE ESIM. LÄHEISEN KUOLEMA, PITKITTYNYT STRESSI, TYÖTTÖMYYS TASAPAINOA UHKAAVA TILANNE ESIM. TUNNESÄÄTELY ’PETTÄÄ’ SEKAANNUS, HÄMMENNYS: NORMAALI TOIMINTA HÄIRIINTYY, ARKI EI SUJU, VOI ESIINTYÄ TORJUNTAA, HARHOJA YMS. JOPA RATKAISUJEN ETSIMINEN (SOSIAALINEN TUKI, KRIISIAPU, KÄYTÄNNÖN APU) UUSIEN HALLINTA- JA TOIMINTAKEINOJEN ETSIMINEN TILANTEESTA SELVIÄMISEKSI (SOPEUTUMINEN, TUNNE HALLINNASTA PALAA) KRIISIN SEURAUKSET: PALUU TILANTEESEEN ENNEN KRIISIÄ, UUSIA TOIMINTAMALLEJA, MUUTOKSET ELÄMÄSSÄ JNE

10 MIELIKUVAHARJOITTELU
VOIDAAN KÄYTTÄÄ URHEILUSUORITUKSEN, PÄÄSYKOETILANTEEN YMS. JÄNNITYKSEN ’LAUKAISEMISEEN’ KEINO HIOA SUORITUSTA KEHITTÄÄ KESKITTYMISKYKYÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ APUNA RENTOUTUMISEEN, TUNNESÄÄTELYYN YMS. ERILAISIA HARJOITUKSIA RIIPPUEN TILANTEESTA OSA MINDFULNESS-STRESSINHALLINTAA (TIETOISEN LÄSNÄOLON TAITO) AMMENTAA JOOGA-PERINTEISTÄ, BUDDHALAISESTA MEDITAATIOSTA JA KAIKESTA TIEDOST, MITÄ STRESSIIN LIITTYEN ON

11 HARJOITUS Vaihe 1. Kuvittele lempimaisemasi. Missä voit rentoutua täysin, missä olet onnellinen, tyytyväinen - Kirjoita ylös mahdollisimman tarkkaan, värit, muodot Vaihe 2. Sulje silmäsi ja kuvittele itsesi osaksi maisemaa. Olosi on rento ja onnellinen. Kotona kannattaa tehdä mahdollisimman rennossa asennossa esim. kuolleen miehen asento Vaihe 3. Yhdistä rentoon tilaan (maisemaan, tunnetilaan) lempimusiikkiasi (rauhallista sellaista). Toista säännöllisesti. Voi auttaa myös nukahtamisvaikeuksissa. Vaihe 4. Yhdistä tähän pieni käden asento esim. vasemman käden peukalo+etusormi yhteen. (jos kirjoitat oikealla) Vaihe 5. Toista säännöllisesti, jotta käden liike ja rento olotila (+ mielikuva maisemasta) automatisoituvat ja linkittyvät kunnolla toisiinsa. Vaihe 6. Jännittävässä tilanteessa esim. yo-kirjoitukset, esiintyminen, pääsykokeet ei tarvitse kuin toistaa käden liike ja rento olo palaa. Vinkki: musiikin ohella/lisäksi voi yhdistää positiivista puhetta itselle (omia voimasanoja), jolla saa vielä tehostettua harjoitusta ja vaikutusta. Näillä voidaan vaikuttaa hyvinkin erilaisiin ahdistus-, masennus- yms. Oireisiin.