Runous – väylä mieleen: ajatuksiin ja tunteisiin

Esitys aiheesta: "Runous – väylä mieleen: ajatuksiin ja tunteisiin"— Esityksen transkriptio:

1 Runous – väylä mieleen: ajatuksiin ja tunteisiin
Tee oma runo runokoneella!

2 Rakastettuja sanoittajia

3 Suomalaiset pitävät suomalaisista lyriikoista!
Suomen kuunnelluimmat artistit (2016, Spotify) JVG Cheek SANNI Nikke Ankara Elastinen Teflon Brothers Antti Tuisku Mikael Gabriel Twenty One Pilots Evelina

4 Liikaa Sussa Kii Tänään lähtee Elokuu Viidestoista yö Juice Leskinen
Gabriel-Elliot Tänään lähtee Elokuu Vinkkejä projektityöksi: 1. Tutki kahden rocklyyrikon elämää ja sanoituksia sekä tulkitse ja analysoi 2-3 lyriikkaa! 2. Kirjoita omia runoja ja julkaise ne omassa blogissasi! Kerro runojen syntyhistoriasta. Viidestoista yö Juice Leskinen Maija Vilkkumaa Ei

5 Runous – ikivanha ilmaisumuoto
Syntyi alun perin musiikin ja tanssin seuralaiseksi Termi lyriikka viittaa lyyraan Alun perin jumalille tarkoitettuja ylistyslauluja Muuttui pian myös ihmisten väliseksi viestinnäksi: tunteiden ja ajatusten tulkiksi

6 Runon tyypillisimpiä lajeja
Aforismi: lyhyt mietelmä, mielelause Balladi: dramaattinen, surullinen, kuolemantarina, tanssilaulu, sankarit elävät usein pelottavassa miljöössä, kerto tai toisto tavallista, samoin dialogin käyttö Elegia: surumielinen hauta- tai muistokirjoitus, tunteen ja murheen runo Limerikki: irlantilaisalkuinen viisisäkeinen komparuno, ensimmäisessä, toisessa ja viidennessä säkeessä yhtenäinen loppusointu, samoin kolmas ja neljäs säe sointuvat yhteen Loru: kielellinen leikittely, jonka teho perustuu sointuisuuteen ja rytmiin, merkitys ei ole olennaista eli loru on ns. nonsenseä; muistin oiva apulainen Oodi: yleväsävyinen juhlaruno, ylistystä ja kunnioitusta, tunnelmaa luova teos Proosaruno: runon ja proosan (usein novellin) välimuoto; tiivis ja kuvallinen kieli viittaavat runoon ja lauserakenteiden looginen järjestys proosaan Tanka ja haiku: japanilais-kiinalaisia klassisen muotokaavan kuvallisia runoja, joihin liittyy elämänfilosofiaa Laululyriikka: lauluksi kirjoitettua runoutta

7 Esimerkki elegiasta Jäähyväiset runolle Ja kaikki soi.
Nämä hohtavat merkityksen silmukat, kultalankaa tai hiussuonia (ohuimmat, laajimmalle) tämä ilmava kudos, jossa tuuli kulkee tai hengitys tämä liike askeleita askeleita eteen taakse sivuun eilen huomenna tänään aikojen kimppu, löyhästi kietaistu yhteen ikuisuuden solmuun. Ja kaikki soi. Lukinharppu aamulla, kyyneleitä täynnä ja harmaassa ruohossa unien paksu kaste yksitellen tippuvat sävelet nurmeen bling on painovoima ja päivällä kaikki on poissa ruoho kirkas ja seitti sammunut, kevyt. Aila Meriluoto Kokoelmasta Asumattomiin 1963

8 Esimerkki elegiasta Elegia
Haihtuvi nuoruus niin kuin vierivä virta. Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta. Turhaan, oi turhaan Tartun ma hetkehen kiinni; riemua ei suo rattoisa seura, ei viini. (katkelma) Eino Leino: Elegia Nocturne

9 Esimerkki oodista Laulan laulun luojalleni ylimmälle ylistyksen:
Leijona Olet mahtava kuin leijona Olet eläintarhan kuningas. Sinä olet viekas niin kuin kettu Mietin hetken, mistä sinut on veistetty? Sinut on veistetty maailman hienoimmasta puusta. Olet oikea lottovoitto Olet kaiken lisäksi niin urhea. Olet oikea sankarini Liikutkin niin sulavasti kuin kauris. Oi mikset jo tule? minä odotan sinua Oi mikset jo tule ? Eräs lukiolainen, 2012 Laulan laulun luojalleni ylimmälle ylistyksen: - Oi Ukko ylin jumala vahvin kaikkivaltioista Anna meille armos anti hyvän tulla tupihimme. Sinusta kaikki voima suuruus saatu sankareiden kauneus Kalevan kansan taivas korkeeksi kohoova. Pentti Salmela, 2010

10 Runon puhuja eli lyyrinen minä
Runon sinä Keskeislyriikka Runon kuulija Ulkopuolinen puhuja Näkökulman vaihto, asennonvaihto Tähdet Yön tullen seison portailla kuuntelemassa, tähdet parveilevat puutarhassa ja minä seison pimeässä. Kuule, tähti putosi helähtäen! Älä astu ruohikolle paljain jaloin: Puutarhani on täynnä sirpaleita. Edith Södergran, 1916, Dikter RUNOISSA EI OLE KERTOJAA!

11 Runon kuvakieleen liittyviä käsitteitä
Kuvakieli Proosaruno Vertaus Metafora Eufemismi eli kiertoilmaus Karhu = "Otso", "Mesikämmen" ja "Nalle” Elollistaminen eli personifikaatio Pihalla pakkanen huopakengissä liikkuu, tikapuun puolalla kiikkuu, nurkkihin pyssynsä laukoo, huuruten ovia aukoo. (Einari Vuorela: Pakkanen.)

12 Runon kieleen liittyviä käsitteitä
Symboli Olen verkon silmässä kala. En pääse pois: ovat viiltävät säikeet jo syvällä lihassa mulla. Vesi päilyvä, selvä ja syvä minun silmäini edessä ois. Vesiaavikot vapaat, en voi minä luoksenne tulla! Meren silmiin vihreisiin vain loitolta katsonut oon. Mikä autuus ois lohen kilpaveikkona olla! Kuka rannan liejussa uupuu, hän pian uupukoon! - Vaan verkot vitkaan - tappavat kohtalolla. Uuno Kailas: Verkossa

13 Runon kieleen liittyviä käsitteitä
Yleiskielen normien rikkominen Onomatopoieettiset sanat Välimerkit Runon kuvat Antiteesi eli vastakohtaistaminen (polarisaatio) Asyndeton eli rinnastetaan asioita luettelon avulla, jätetään sidesanat pois Huudahdus Oi sinä päivieni aurinko!

14 Runon kieleen liittyviä käsitteitä
Hyberbola eli liioittelu ja suurentelu Lauloi vanha Väinämöinen: järvet läikkyi, maa järisi, vuoret vaskiset vapisi, paaet vahvat paukahteli, kalliot kaheksi lenti, kivet rannoilla rakoili. Kalevala 3:

15 Runon rakenteeseen liittyviä käsitteitä
Säkeistö eli stroofi Alkusointu eli allitteraatio Äänteistö, äännemaalailu Loppusointu eli riimi Rytmi Runomitta Motiivi eli toistuva elementti, mm. asia, esine tai teko

16 Runon rakenteeseen liittyvä käsitteitä
Kalevalamitta Mie/le/ni | mi/nun | te/ke/vi, ai/vo/ni | a/jat/te|le/vi läh/te|ä/ni | lau/la|ma/han, saa'/a/ni | sa/ne/le|ma/han, su/ku|virt/tä | suol/ta|ma/han, la/ji|virt/tä | lau/la|ma/han; Moderni mitaton runo Perinteinen mitallinen runo Kerto eli parallelismi Siitäpä nyt tie menevi, uusi ura urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavasssa.

17 Runon intertekstuaalisuus
Suorat ja epäsuorat (implisiittiset) viittaukset ja kytkökset toisiin teksteihin Tutki vihosta Palefacen sanoitus Saapuu elokuun yö ja kuuntele kappale. Mitä tehtäviä viittauksilla on? Miten runsas intertekstuaalisuus vaikuttaa sanoituksen ymmärtämiseen?

18 Runon tulkinnasta Jokainen lukee samaa runoa hieman eri tavalla
Tulkinta muodostetaan lopuksi, kun runon piirteet on eritelty eli analysoitu Tulkitessaan voi pohtia myös, miten runo vaikuttaa sinuun, millainen sävy, tunnelma ja ilmapiiri siinä on Tulkinnalle pitää löytyä perustelut runon avulla Tulkinnan tavoitteena on runon sanoman eli teeman löytäminen: sen pääajatuksen ja pohjimmaisen sanoman Teema voi liittyä usein tunteisiin, merkittäviin hetkiin tai käännekohtiin ihmiselämässä sekä yleisiin ideoihin Runoilijan elämän ja aikakauden tunteminen voi auttaa tulkinnassa Runon teema voi olla vaikkapa oman rakastamisen onni ja vaikeus, suru tärkeän ihmissuhteen päättymisestä tai yksinäisyyden tunne. Runo voi myös ottaa kantaa vaikkapa luonnon saastumiseen, tasa-arvoon tai mihin vain aiheeseen.

19 Linkkejä runon ystävälle