Hyvä alku Pohjanmaalla – En bra start i Österbotten Kotoutuminen uudessa maakunnassa -seminaari Seminariet integration i det nya landskapet 21.9.2017.

Esitys aiheesta: "Hyvä alku Pohjanmaalla – En bra start i Österbotten Kotoutuminen uudessa maakunnassa -seminaari Seminariet integration i det nya landskapet 21.9.2017."— Esityksen transkriptio:

1 Hyvä alku Pohjanmaalla – En bra start i Österbotten Kotoutuminen uudessa maakunnassa -seminaari Seminariet integration i det nya landskapet Förändringsledare – Muutosjohtaja Varpu Rajaniemi Österbottens förbund – Pohjanmaan liitto Hankkeeseen osallistuvat: Vaasan kaupunki, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (YA! Yrkesakademin i Österbotten), Pietarsaaren seudun kotouttamisyksikkö, Vöyrin kunta, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjanmaan liitto

2 Miksi Hyvä alku Pohjanmaalla -hanke
Miksi Hyvä alku Pohjanmaalla -hanke? Varför En bra start i Österbotten-projektet? Pohjanmaa on Uudenmaan jälkeen Manner-Suomen monikulttuurisin maakunta, Pohjanmaan väestöstä 5,2 % oli maahanmuuttajataustaisia (koko maassa 4,4 %) Pohjanmaan maahanmuutto on monimuotoista: pakolaiset, työperäiset maahanmuuttajat, opiskelijat, perhesyistä saapuneet Työllisyystilanne Pohjanmaalla muuta maata parempi, myös maahanmuuttajien, vaikka työttömyysaste onkin kantaväestöön verrattuna huomattavasti korkeampi Kesäkuussa 2014 Pohjanmaalla allekirjoitettu maahanmuuttajien kotoutumista tukeva alueellinen aiesopimus työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi Pohjanmaalla on pitkä kokemus maahanmuutosta ja eri syistä saapuneiden ihmisten kotouttamisesta ja maakunnassa on tehty ansiokasta kehittämistyötä kotouttamispalvelujen kehittämiseksi. Alueelle kaivataan kuitenkin yhtenäistä, kunkin kunnan tai yhteistoiminta alueen vahvuuksista ja tarpeista rakentuvaa toimintamallia maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi Österbotten är efter Nyland det mest mångkulturella landskapet på fasta Finland. I Österbotten har 5,2 % av befolkningen en invandrarbakgrund (4,4 % i hela landet) Invandringen till Österbotten är mångfaldig: flyktingar, arbetsrelaterade invandrare, studerande, flyttning pga. familjeorsaker Sysselsättningsläget bättre i Österbotten än i övriga Finland, även för invandrare, även om arbetslöshetsgraden i jämförelse med majoritetsbefolkningen är märkbart högre I juni 2014 undertecknades i Österbotten ett regionalt intentionsavtal för främjande av sysselsättning och delaktighet I Österbotten finns en lång tradition av integration av människor som kommit av olika anledningar och det har gjorts framgångsrikt utvecklingsarbete av integrationsservicen. Det saknas dock en gemensam verksamhetsmodell som bygger på den enskilda kommunens eller samarbetsområdets styrkor och behov till stöd för invandrares integration Varpu Rajaniemi

3 Mikä on Hyvä alku Pohjanmaalla -hanke
Mikä on Hyvä alku Pohjanmaalla -hanke? Vad är En bra start i Österbotten-projektet? Hyvä alku Pohjanmaalla - Kotona Suomessa – hankkeen Hyvä alku –hankeosion pilottiprojekti (ESR) Hyvä alku-hankeosion pilottiprojektien tavoitteena on luoda valtakunnallinen kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuden ydintoimintoina ovat ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus, maahanmuuton alkuvaiheen yhteiskuntatietoutta sisältävä koulutusmoduuli sekä siirtymien tukeminen esimerkiksi opintoihin tai työelämään Hyvä alku Pohjanmaalla - hankkeen toimintakausi on Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille on € (ESR €, omarahoitus € josta Svenska Kulturfonden €) Hanke koostuu neljästä eri osahankkeesta En bra start i Österbotten- projektet, en del av Hemma i FInland– verksamhetshelhetens En bra start-pilotprojekt (ESF) Syftet med En bra start-pilotprojekten är att skapa en nationell servicehelhet för integration i initialfasen. Nyckefunktionerna i servicehelheten är information och handledning, den inledande kartläggningen, en modul med grundläggande samhällsinformation samt stöd i övergångar t.ex. från studier till arbetsliv En bra start i Österbotten- projektets verksamhetsperiod är Projektets helhetsbudget för åren är € (ESF €, självfinaniseringsandel € av vilken Svenska Kulturfonden €) Projektet består av fyra delprojekt Varpu Rajaniemi

4 Hyvä alku Pohjanmaalla -toimijat En bra start i Österbotten-aktörer
Päätoteuttaja: Pohjanmaan liitto – Österbottens förbund (hankkeen johtamis-, hallinto- ja koordinaatio-vastuu) Osatoteuttajat: Vaasan kaupunki (Kotomaja ja Vamia) Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur samkommun/Yrkesakademin i Österbotten (YA!) Pietarsaaren seudun kotouttamisyksikkö Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto, Kruunupyy) ja Vöyrin kunta Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä (K5) Huvudgenomförare: Österbottens förbund (ansvar för projektets ledning, administration och koordination) Delgenomförare: Vasa stad (Kotomaja och Vamia) Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur samkommun/Yrkesakademin i Österbotten (YA!) Integrationsenheten i Jakobstadsnejden (Jakobstad, Perdersöre, Nykarleby, Larsmo, Kronoby) och Vörå kommun Kustösterbottens samkommun för social- och primärhälsovård (K5) Varpu Rajaniemi

5 Hankkeen päätavoite: Kehittää Pohjanmaan yhteinen alkuvaiheen kotoutumista tukeva toimintamalli Projektets huvudmålsättning: Utveckla en gemensam verksamhetsmodell för främjande av integration i Österbotten Vahvistaa laaja-alaisia, eri toimijoista koostuvia paikallisia ja alueellisia yhteistyöverkostoja Tiivistää yhteistyötä Pirkanmaan TE-toimiston, maistraatin ja maahanmuuttajia työllistävien yritysten kanssa Kehittää yhtenäinen kansallisiin linjauksiin pohjautuva alkukartoitusmalli ja ottaa se yhteisesti käyttöön sekä suomen- että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Edistää kotoutumisprosessin nopeaa käynnistymistä ja yhteiskuntaa koskevan perustiedon saatavuutta Stärka lokala och regionala sektoröverskridande nätverk bestående av olika aktörer Stärka samarbetet med TE-byrån i Birkaland, magistraten och företag som anställer invandrare Baserat på nationella linjedragningar utveckla en enhetlig modell för den inledande kartläggning och ta den gemensamt i bruk både i det finsk- och svenskspråkiga Österbotten Främja en snabb start på integrationsprocessen genom ökad tillgång på grundläggande samhällsinformation Etunimi Sukunimi

6 Hankkeen tavoitteet – Projektets målsättningar
Utveckla samhälls- och hälsokommunikatörsverksamhet på det egna språket till stöd för information, handledning och utbildning i initialfasen Utveckla informationspunkter som fungerar med låg tröskel genom att stärka Welcome Office i K5-området och utveckla en egen infopunkt i Jakobstadsnejden Ta i bruk tidigare utvecklad, evidensbaserad god praxis, sprida dem i Österbotten och vidareutveckla dem så att de möter olika invandrargruppers behov Kehittää omakielistä yhteiskunta- ja hyvinvointineuvojatoimintaa alkuvaiheen ohjauksen, neuvonnan ja koulutuksen tueksi. Kehittää matalan kynnyksen periaatteella toimivia neuvontapisteitä vahvistamalla jo toiminnassa olevaa Welcome Office -pistettä K5-alueella sekä kehittämällä oma neuvontapiste Pietarsaaren seudulle Ottaa käyttöön kehittämistyössä jo aikaisemmin luotuja näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, levittää niitä Pohjanmaan kuntien kesken ja edelleen kehittää niitä eri maahanmuuttajaryhmien tarpeisiin soveltuviksi Etunimi Sukunimi

7 Kun hanke päättyy -> POHJANMAAN MALLI När projektet är slut -> DEN ÖSTERBOTTNISKA MODELLEN
Alkukartoituksen yhteinen malli ja prosessi Nopeaa kotoutumisen alkua tukevat yhteiskuntatietouden modulit Työkaluja ruotsinkielellä tapahtuvan kotoutumisen tueksi Koko maakuntaa palvelevat omankieliset yhteiskunta- ja hyvinvointineuvojat Kehittyneet neuvontapisteet koko maakunnassa Kotoutumispalveluissa työskentelevien lisääntynyt osaaminen Eri toimijoiden selkiytyneet tehtävät ja vastuut En gemensam modell och process för den inledande kartläggningen Moduler med samhällsinformation till stöd för en snabb start på integrationen Verktyg till stöd för integration på svenska Samhälls- och hälsokommunikatörer som servar hela landskapet på olika språk Utvecklade infopunkter i hela landskapet Kompetensen om integration har ökat Olika aktörers uppgifter och ansvar har klargjorts

8 Så här framskrider landskaps- och vårdreformen
Näin maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenevät Landskapsval Maakuntavaalit Förberedelser Esivalmistelu 6/2017 Beredning vid myndigheter Viranomais-valmistelua 12/2018 Landskapet börjar fatta beslut och organisera sig Päätöksenteko ja järjestäytyminen alkavat Landskapen inleder sin egentliga verksamhet Maakunnat aloittavat varsinaisen toimintansa

9 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om regionutveckling och tillväxttjänster Lakia sovellettaisiin maakuntalaista annetun esityksen 6 §:ssä tarkoitettujen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävien järjestämiseen maakunnassa. Tehtävä 15): ”Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen” Kyseessä on laaja kokonaisuudistus. Maakuntauudistuksen yhteydessä TE-palvelut ja yrityspalvelut yhdistetään uudentyyppiseksi liiketoimintalähtöiseksi kasvupalveluksi. Aluekehittämisjärjestelmä uudistetaan. Lain tavoitteena yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi, jonka elementtejä ovat alueiden kehittäminen, kestävä taloudellinen kasvu, osaamisen, sosiaalisen osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritystoiminnan edellytysten edistäminen. Lagen ska tillämpas i landskapet på organiseringen av de uppgifter om hör till arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde och som avses i 6 § i förslaget till landskapslag. Uppgiftsområde 15) ” Ordnandet av företags-, arbets- och näringstjänsterna samt främjandet av integrationen” Det är fråga om en omfattande helhetsreform. I samband med reformen slås arbets- och näringstjänsterna ihop med företagstjänsterna till en ny sorts tillväxttjänst som utgår från näringslivet. Systemet för regional utveckling förnyas. Målet med lagen är att förena målen för den regionala utvecklingen och tillväxtpolitiken till en bred helhet vars element är regional utveckling, hållbar ekonomisk tillväxt, kompetens, främjande av social delaktighet och integration samt främjande av förutsättningar för sysselsättning och företagande.

10 Uusi kotoutumislaki vastaa maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistukseen Den nya integrationslagen svarar mot landskaps-, sote- och tillväxtservice-reformen Kotoutumista edistäviä palveluja järjestettäisiin osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvu- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, kunnallisia peruspalveluja ja kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Integrationsfrämjande service skulle ordnas som en del av landskapets organiseringsansvar inom tillväxttjänster samt social- och hälsovårdstjänster och det nationella utbildningssystemet samt övriga integrationsfrämjande tjänster

11 Ager & Strang (2008) Kotoutumisen käsitteellinen viitekehys
TYÖ ARBETE ASUMINEN BOENDE KOULUTUS UTBILDNING TERVEYS HÄLSA KEINOT JA TULOKSET METODER OCH RESULTAT SOSIAALISET YHTEYDET SOCIALA LÄNKAR MAHDOLLISTAJAT MÖJLIGGÖRARE PERUSTA GRUNDEN SOSIAALISET SILLAT SOCIALA BROAR SOSIAALISET SITEET SOCIALA BAND SOSIAALISET LINKIT SOCIALA LÄNKAR KIELI JA OSAAMINEN SPRÅK OCH KUNNANDE TURVALLISUUS JA JATKUVUUS TRYGGHET OCH STABILITET OLESKELUN STATUS JA OIKEUDET UPPEHÄLLETS STATUS OCH RÄTTIGHETER

12 Taustaa - Bakgrund Ager ja Strang kehittivät kotoutumisen käsitteellistä viitekehystä 2000-luvulla osana Home Office (UK) projektiarviointia - tehtävänä oli kehittää indikaattoreita kotoutumisen mittaamiseksi Kotoutuminen on laaja ilmiö, josta tarvitaan määritelmä ja yhteinen, jaettu ymmärrys siitä, mitä sillä tarkoitamme Agerin ja Strangin viitekehyksessä on perusteellisen työn (keskeiset politiikkaohjelmat, aiempi tutkimus, avainhenkilöiden ja maahanmuuttajien haastattelut) avulla tunnistettu kotoutumisen keskeiset alueet Nämä alueet muodostavat kokonaisuuden ja onnistumiset/haasteet yhdellä alueella voivat vaikuttaa muihin alueisiin Ager och Strang utvecklade det konceptuella ramverket för integration på 2000-talet som en del av Home Offices (UK) projektevaluering – med uppgiften att skapa indikatorer för att mäta integration Integrationen är ett omfattande fenomen och begrepp som ofta saknar en gemensam, delad förståelse för vad som avses I Ager och Strangs ramverk har man på basen av ett gediget arbete (analys av centrala policyprogram, tidigare forskning, intervjuer med nyckelpersoner och invandrare) identifierat centrala domäner för integration Dessa domäner bildar en helhet och framgångar/motgångar i ett av domänerna kan ha effekt på de övriga domänerna

13 Kotoutumisen käsitteellinen viitekehys Pohjanmaalla
Kotoutumisen käsitteellinen viitekehys Pohjanmaalla? Ett begreppsligt ramverk för integration för Österbotten? Voiko Agerin ja Strangin viitekehystä soveltaa Pohjanmaalla kotoutumista edistävän työn viitekehyksenä ja maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun työkaluna? Kan Ager och Strangs ramverk tillämpas i Österbotten som ett ramverk för det integrationsfrämjande arbetet och som ett verktyg i förberedelsen för landskaps och vård-reformen?

14 Keinot ja tulokset – Metoder och resultat
Kotoutumista ja kotouttamista lähestytään usein eri sektoreiden kautta, kuten työllisyys, koulutus, asuminen, terveys Juuret tähän tarkasteluun löytyvät Geneven sopimuksesta v. 1951, jossa määriteltiin pakolaisille joitain sosiaalisia oikeuksia, kuten työllisyys, sosiaalinen hyvinvointi, koulutus ja asuminen. Näistä sektoreista puhutaan usein ”kotoutumisen julkisina tuloksina”, ne ovat sekä kotoutumispolitikan tavoitteita että ilmaisevat yksilöön kohdistuvia odotuksia Nämä sektorit eivät ole pelkästään kotoutumisen tuloksia, vaan samalla tehokkaita keinoja tukea ja edistää kotoutumista Man tänker ofta på integration och integrationsfrämjande service genom särskilda sektorer så som sysselsättning, utbildning, boende, hälsa Det har sina rötter tillbaka till Geneveconventionen från 1951 som definierade vissa sociala rättigheter till flyktingar såsom sysselsättning, social välfärd, utbilding och boende. Man talar om dessa sektorer ”integrationens offentliga resultat”, de uttrycker målsättning i politikprogram, förväntningar på individen Inte endast resultat – de är också sätt att stöda integrationen

15 Keinot ja tulokset – Metoder och resultat Työ ja koulutus – Arbete och utbildning
Työ määritellään usein yhdeksi kotoutumisen tärkeimmäksi tekijäksi Työllistyminen vaikuttaa henkilön toimentuloon, itseluottamukseen ja arjen mielekkyyteen Työn kautta voi oppia ja ylläpitää kielitaitoa, oppia yhteiskunnasta sekä luoda sosiaalisia suhteita Koulutus edistää työllistymismahdollisuuksia Koulutus lisää myös sosiaalisia kontakteja sekä mahdollistaa ja tukee kielen oppimista Arbete definieras ofta som en av de mest centrala faktorerna för integration Sysselsättning inverkar på individens utkomst, självförtroende och bidrar till en meningsfull vardag Genom arbetet lär man sig språket, om samhället och bidrar till sociala kontakter Utbildning främjar möjlighet till arbete Utbildning bidrar också till sociala kontakter och möjliggör och stöder språkinlärningen

16 Keinot ja tulokset – Metoder och resultat Asuminen ja koulutus – Boende och utbildning
Asuminen vaikuttaa maahanmuuttajan kokemukseen kuulumisesta ja kotoutumisesta, turvallisuudesta Asuminen myös vaikuttaa sosiaalisten yhteyksien mahdollisuuksiin, palvelujen tarjontaan ja saatavuuteen (terveys, koulutus, työllisyys) Terveys ja hyvinvointi ovat edellytys kotoutumiselle, sosiaaliselle osallistumiselle, työllistymiselle ja koulutukselle Terveys- ja hyvinvointipalvelujen saatavuus ja tarkoituksenmukaisuus, vastaavuus tarpeisiin Boendet inverkar på invandrarens känsla av tillhörighet, integration och trygghet Boendet bidrar också till uppkomsten av sociala kontakter, tillgång till service (hälsa, utbildning, sysselsättning) Hälsa och välmående är en förutsättning för integration, delaktighet, sysselsättning och utbildning Tillgång och ändamålsenligheten av hälso- och välfärdsservice, motsvarighet till behoven

17 Sosiaaliset yhteydet – Sociala kontakter
Sosiaaliset yhteydet ovat tärkeä elementti kotoutumisen edistämisessä paikallisella tasolla – integroitunutta yhteiskuntaa kuvataan usein eri ryhmien välisten toimivien sosiaalisten suhteiden kautta Sosiaaliset yhteydet yksilöiden ja ryhmien välillä lisäävät yhteiskunnan koheesiota ja turvallisuutta Sosiaaliset yhteydet ovat kuin kitti kotoutumisen eri alueiden välillä Sociala kontakter spelar en väsentlig roll för främjande av integration på ett lokalt plan – fungerande sociala kontakter uppges ofta vara den beskrivande termen för ett integrerat samhälle Sociala kontakter mellan individer och grupper ökar samhällets kohesion och trygghet De sociala kontakterna är ett kitt som binder samman integrationens olika domäner

18 Sosiaaliset yhteydet – Sociala kontakter
Sosiaaliset siteet: Yhteensitovat suhteet lisäävät kuulumisen tunnetta omaan lähiryhmään. Kuuluminen lähiryhmän on tärkeä myös laajempien suhteiden kannalta. Sosiaaliset sillat; Ryhmien väliset sosiaaliset suhteet lähiympäristön ulkopuolelle - muut etniset ryhmät, kantaväestö jne. Sosiaaliset sillat vahvistavat sosiaalista yhtenäisyyttä, lisäävät kulttuurien välistä ymmärrystä ja kuuluvuuden tunnetta. Sosiaaliset yhteydet; Sosiaaliset yhteydet mm. paikallisiin julkisiin ja yksityisin palveluihin, työelämään, poliittisiin prosesseihin ja päätöksentekoon. Sociala band; Sammanbindande kontakter som ökar känslan av samhörighet med de egna närgrupperna. De sociala banden är viktiga också för de vidare kontakterna. Sociala broar; Överbryggande kontakter med grupper utanför de egna närgrupperna – andra etniska grupper, majoritetsbefolkningen osv. Sociala bryggor främjar den sociala kohesionen, ökar förståelse mellan människor och kulturer, bidrar till känsla av tillhörighet. Sociala länkar; Nivålänkande kontakter omfattar bl.a. kontakterna till officiell och privat service, arbetsliv, politiska processer och beslutsfattande.

19 Mahdollistajat– ”Möjliggörare”
Mitkä tekijät mahdollistavat kotoutumista? Mitkä tekijät estävät kotoutumista? Puuttuva tai heikko kielitaito sekä puuttuva kulttuurinen ja yhteiskunnallinen osaaminen voivat olla esteenä sosiaaliselle vuorovaikutukselle, taloudelliselle integraatiolle sekä täysivaltaiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimintaan. Sekä kielitaito että kulttuurinen osaaminen lisäävät mahdollisuuksia luoda toimivaa ja turvallista arkea Vad möjliggör integration? Vad hindrar integration? Avsaknaden av eller bristfälliga kunskaper i språket och den kulturella och samhälleliga kunskapen kan utgöra ett hinder för social interaktion, ekonomisk integration och fullt deltagande i samhället Såväl språkkunskaper som kulturellt kunnande ökar möjligheterna att skapa en fungerande och trygg vardag.

20 Mahdollistajat – Möjliggörare
Kielitaito on kotoutumisen tärkeä mahdollistaja Kielitaito mahdollistaa sosiaaliset yhteydet sekä kantaväestöön että yhteiskunnan rakenteisiin ja järjestöihin. Kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tieto edistää arjen toimivuutta monella tasolla Turvallisuus ja jatkuvuus Yhteiskunnan turvallisuus on sekä maahanmuuttajien että kantaväestön yhteinen huolenaihe. Rasistinen häirintä ja rikollisuus murentavat luottamusta ja rajoittaa kotoutumista Arjen jatkuvuus vaikuttaa kotoutumiseen Språkkunskaper är en viktig möjliggörare av integration Språkkunskaperna möjliggör sociala kontakter både till majoritetsbefolkningen som till samhällets strukturer och till föreningar Kulturell och samhällelig kunskap bidrar till en fungerande vardag på många plan Trygghet och stabilitet Samhällets trygghet är en gemensam källa till oro för både invandrare och majoritetsbefolkning. Rasism och brottslighet söndrar tillit och begränsar integrationen Vardagens stabilitet inverkar på integrationen

21 Perusta - Oleskelun status ja oikeudet – Grunden - Uppehällets status och rättigheter
Oleskeluluvan perusta/status määrittelee kunkin maahantulijan oikeudet sekä kotoutumista edistäviin että muihin yleisiin palveluihin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen jne. Oleskelun status (esim. väliaikainen oleskelu - kansalaisuus) ja siihen liittyvät oikeudet ja velvoitteet heijastavat ko. maan käsitystä kansalaisuudesta ja kotoutumisesta  Uppehällets status och rättigheter Upphällets grund/status definierar vilka rättigheter en individ har till integrationsfrämjande service, övrig service, samhälleligt deltagande osv. Uppehällets status (ex. tillfällig vistelse – medborgarskap) och de rättigheter och skyldigheter som förknippas med det speglar landets förståelse för medborgarskap och integration

22 Mitä hankkeessa on tehty?
ARBETE ASUMINEN BOENDE KOULUTUS UTBILDNING TERVEYS HÄLSA KEINOT JA TULOKSET METODER OCH RESULTAT SOSIAALISET YHTEYDET SOCIALA LÄNKAR MAHDOLLISTAJAT MÖJLIGGÖRARE PERUSTA GRUNDEN SOSIAALISET SILLAT SOCIALA BROAR SOSIAALISET SITEET SOCIALA BAND SOSIAALISET LINKIT SOCIALA LÄNKAR KIELI JA OSAAMINEN SPRÅK OCH KUNNANDE TURVALLISUUS JA JATKUVUUS TRYGGHET OCH STABILITET OLESKELUN STATUS JA OIKEUDET UPPEHÄLLETS STATUS OCH RÄTTIGHETER

23 Hyvä alku Pohjanmaalla – tuloksia (1) En bra start i Österbotten - resultat
Hyvä alku Pohjanmaalla -hankkeen painopiste on alkuvaiheen kotoutumista edistävien palveluiden kehittämisessä. Nämä toimet vaikuttavat joko suoraan tai välilllisesti viitekehyksessä tunnistettuihin alueisiin. Hankkeessa on vahvistettu verkostoyhteistyötä, uusia toimijoita tunnistettu Yhteistyötä työnantajajärjestöjen, työnantajien ja viranomaisten välillä on vahvistettu Hankkeessa on testattu erilaisia alkukartoituksen malleja, uusille ryhmillekin ja myös kehitetty ruotsinkielistä alkukartoitusta Tyngdpunkten i En bra start i Österbotten-projektet är att utveckla integrationsfrämjande service i initialfasen. Dessa har en direkt eller indirekt påverkan på de olika domänerna i ramverket. I projektet har man stärkt nätverkssamarbete och nya aktörer har identifierats Samarbetet mellan arbetsgivarföreningar, arbetsgivare och myndigheter har intesifierats I projektet har man testat olika modeller för den inledande kartläggningen, även för nya grupper och utvecklat kartläggning också på svenska

24 Hyvä alku Pohjanmaalla – tuloksia (2) En bra start i Österbotten - resultat
Yhteiskuntaorientaatioita on järjestetty eri kohderyhmille osallistujien tarpeiden pohjalta ja omakielistä materiaalia on tuotettu Yhteiskunta- ja hyvinvointineuvojakoulutusta on kehitetty ja pilotoitu, uusi ryhmä aloittaa syksyllä 2017 Hankkeessa on perustettu uusi neuvontapiste Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia jaettu sekä hanketoimijoiden ja heidän verkostojensa kesken, toimijoiden osaamista on vahvistettu Man har ordnat samhällsorientering för olika målgrupper utgående från deltagarnas behov samt producerat material på olika språk Man har utvecklat och piloterat utbildning för samhälls- och hälsokommunikatörer, en ny grupp börjar på hösten 2017 En ny informationsservicepunkt har grundats God praxis och erfarenheter har utbytts mellan de olika aktörerna och deras nätverk, kompetensutveckling för olika aktörer

25 Kiitos! Tack! Lisätietoa: Läs mera: