JHKA kehityspolku ja budjetointi

Esitys aiheesta: "JHKA kehityspolku ja budjetointi"— Esityksen transkriptio:

1 JHKA kehityspolku ja budjetointi
JHKA-jaoston kokous Jari Kallela

2 JHKA Kehityspolku 2014

3 Arkkitehtuurin hallinnan kehityskohteita

4 Menetelmäkehityksen kehityskohteita
Otsikko Kuvaus Tulokset Vastuu Tila JHS179 päivitys KA-menetelmän päivitys Kartturin kanssa yhteensopivaksi ja puutteiden korjaus päivitetty menetelmä JHS-jaosto Käynnissä KA kuvausten VM-standardi Asetetaan kokonaisarkkitehtuurikuvaukset JH-standardiksi VM:n asetuksella JH-standardi JulkICT Aloittamatta Tietohallintolain 4§ mukainen VN:n asetus Määrättään kokonaisarkkitehturin kuvausten ja määrittelyjen laatimisesta Asetus

5 Kuvausten ja linjausten kehityskohteita

6 JHKA-kehitys 2015 JHKA-sihteeristö varautuu seuraaviin hankkeisiin vuonna 2015 Kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineen uusinta Uudet viitearkkitehtuuri Ydintiedon viitearkkitehtuuri ja pilot Asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri Nykyisten viitearkkitehtuurien päivitys Paikkatiedon viitearkkitehtuuri Palveluväylän viitearkkitehtuuri

7 Kehityspolkuun saatuja kommentteja
Tietoarkkitehtuuriin panostaminen hyvä asia Hankesalkkun käyttö: hakuominaisuuksia parannettava, selkeästi tunnistaa ne hankkeet joilla on yleistä ja yhteistä käyttöarvoa mahdollisimman varhain Onko KA-väline- ja KA-menetelmäpuolen suorastaan asetustasoiseen yhdenmukaistamisen tarvetta? Jos jotain kodifiointia tehdään, pitäisi sen johtaa menetelmän yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen sekä sen joustavuuden lisääntymiseen. Konkreettisten tulevien järjestelmähankkeiden kannalta tulisi panostaa tulevaan yhteiseen infrastruktuuriin liittyvään arkkitehtuurityöhön, mm palveluväylä jne. Moni hanke odottaa näitä ja siksi kohdealueiden tehtäväkohtaisten järjestelmien kehittäminen jää ilman tätä hajanaiseksi, eivätkä investoinnit ole tuottavia. Hallinta-, valvonta- ja ylläpitomalli JH:n infrastruktuuriin. ” laajentumista tehdään ensisijaisesti niillä alueilla, missä on nähtävissä nopein hyöty”; tästä nousee kysymys siitä, kuka linjaa (ja millä kriteereillä) sen millä alueilla on nopein hyöty, ja onko nopeiden hyötyjen tavoittelu paras lähtökohta ylipäänsä Kohdealueiden ontologiatyö ja muu metatietopalvelujen kehittämistyö ovat hyödyksi. Eksaktien menetelmien ja terminologisen apparaatin sijaan koulutuksessa kannattaisi korostaa KA-ajattelutapaa ruohonjuuritasolla, eräänlaisena järkevänä laatuajatteluna.. 3. Kehittämiskohteiden vaiheistus hiukan hankalasti luettava. Tila-sarakkeen tieto aikajanalle Dokumentin kieli on lähes läpitunkematonta ja voi muodostua uhaksi kokonaisarkkitehtuuriajattelun eteenpäinviemiselle ja arkkitehtuurikuvausten laatimiselle. Kenelle kehittämispolku-dokumentti laaditaan ja kenen oletetaan sitä lukevan?