Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta"— Esityksen transkriptio:

1 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Notes- eli muistiinpano-osassa on kalvoja täydentävää aineistoa. Copyright Valtionvarainministeriö

2 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Sisältö Mitä arkkitehtuurityön hallinta on? Laadun merkitys: Arkkitehtuurikuvausten katselmointi ja laadun merkitys Muutoshallinta Arkkitehtuurikuvausten taltiointi ja arkkitehtuurikuvausvälineet Arkkitehtuurin merkitys projekteille ja yhteentoimivuudelle Arkkitehtuurin hyötyjen ja vaikuttavuuden mittaaminen Raportointi Yhteisten arkkitehtuurien hallinta, lainsäädännön huomiointi, ohjaus ja rajoitukset Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

3 Mitä arkkitehtuurityön hallinta on?
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Mitä arkkitehtuurityön hallinta on? Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

4 Mitä arkkitehtuurin hallinta on?
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Mitä arkkitehtuurin hallinta on? Toiminnan kehittäminen Visio ja strategia Tietojärjestelmien kehittämishanke Toiminnan kehittämishanke Tiedon hallinnan kehittämishanke Hankesalkun hallinta Arkkitehtuurin hallinta Hankehallinta Toiminnan ja talouden suunnittelu Visio ja strategia ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan hankkeiden valintaa hankesalkkuun hankkeen suunnittelua hankkeessa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua Kehityshankkeissa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin Tämä palautelinkki on äärimmäisen tärkeä arkkitehtuurin toimivuudelle Toiminnan tavoitteet luovat vaatimukset organisaation arkkitehtuurille. Toimintoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

5 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Miten kokonaisarkkitehtuuri saataisiin jokapäiväisen toiminnan rinnalle? Kokonaisarkkitehtuurin hallinta on osa julkisen hallinnon organisaatioiden johtamisen ja toiminnan ohjauksen menetelmiä Arkkitehtuuritoiminnan kytkeminen toiminnan johtamiseen tuottaa seuraavat tuotokset: Toiminnan kehittämisen kanssa yhteen sovitettu arkkitehtuuritoiminnan vuosikello Arkkitehtuuritoiminnan muutostekijöiden jäsennys ja arviointi Kehittämissalkun keskeiset hankkeet Budjetti Kokonaisarkkitehtuurin hallinta ei ole erillinen ohjausrakenne, vaan se kytkeytyy osaksi julkisen hallinnon organisaatioiden johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa käytettyjä rakenteita, menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin rooli: Organisaatiossa ja toiminnan johtamisessa: kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin avulla johto pystyy varmistumaan siitä, että arkkitehtuurin suunnittelussa ja arkkitehtuurinmukaisessa kehittämisessä on toiminnan tavoitteet huomioitu ja että tavoitteiden toteutumista pystytään arvioimaan myös arkkitehtuurityön osalta Tietohallinnon johtamisessa: kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli tuottaa tietohallinnon johtamisessa, IT –toiminnan suunnittelussa, ratkaisuiden toteutuksessa, palvelutuotannon ohjauksessa sekä toiminnan arvioinnissa tarvittavaa informaatiota tavoitteiden mukaisten toteutusten tueksi. Laatujärjestelmien tukena: kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli pyrkii varmistamaan, että arkkitehtuurinmukainen kehittäminen on toimintalähtöistä ja perustuu organisaation tavoitteisiin sekä toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Kokonaisarkkitehtuurin avulla toiminnasta tulee läpinäkyvää ja toiminnan muutoksia pystytään paremmin hallitsemaan ja sitä kautta parantamaan myös toiminnan laadunvarmistusta. Hanke- ja projektinhallinnassa (kehitystyön ohjaus): hankesalkun ja projektinhallintaa varten kokonaisarkkitehtuurin hallinta tuottaa organisaation strategiasta johdettuja arkkitehtuurivaatimuksia toimintaa tukevien IT –ratkaisuiden kehittämiselle ja seuraa kehittämistoiminnasta esiin tulevia muutostarpeita ja arvioi niiden vaikutusta organisaation arkkitehtuuriin. Ratkaisuiden kehittämisessä: kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli seuraa kehitystyössä esiin tulevia muutostarpeita ja arvioi niiden vaikutusta organisaation arkkitehtuuriin ja sitä kautta toiminnan tavoitteisiin. Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

6 Arkkitehtuurin rooli johtamisen tukena
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin rooli johtamisen tukena Muutostarpeiden tunnistaminen Muutoksen kohdentaminen Laaja kokonaisuus Strateginen johtaminen Toiminnan tavoitteiden tukeminen Arkkitehtuurin määrittely (tavoite ja päämäärä tiedossa) Projektisalkun hallinta Arkkitehtuurin määrittely (tavoiteltu lopputulos tiedossa) Taktinen johtaminen Rajattu kohde Muutoksen toteutus Operatiivinen johtaminen Arkkitehtuurin hallinta projekteissa A. Muutostarpeiden tunnistaminen Kokonaisarkkitehtuuri toimii apuvälineenä julkisen hallinnon organisaatioille niiden tunnistaessa tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä muutostarpeitaan. Kokonaisarkkitehtuuri tukee uuden toimintastrategian suunnittelua ja toteutusta tarjoamalla paremman näkymän muutokseen sekä mahdollistamalla paremmin eri strategisten vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin. Kokonaisarkkitehtuuri tukee myös projektisalkun hallintaa tarjoamalla näkymän siitä, miten projektin kohde kytkeytyy toiminnan tavoitteisiin ja miten se vaikuttaa olemassa olevaan toimintaympäristöön. Arkkitehtuurinäkökulmien lisääminen muihin projektin arviointitekijöihin ja projektisalkun kriteeristöön tukee strategista päätöksentekoa mm. projektien priorisoinnin ja rahoituksen osalta. B. Muutoksen kohdentaminen Muutostarpeen tunnistamisen jälkeen kokonaisarkkitehtuuri toimii hyvänä menetelmänä määritellä tarkemmin muutoksen luonne ja laajuus systemaattisella ja strukturoidulla tavalla. Laaja-alaisissa muutoksissa, joissa päämäärä on tiedossa, mutta muutoksen toteutusta tai lopputuloksia ei ole vielä pystytty riittävästi kohdentamaan, pääpainopiste on ymmärtää ongelman luonne ja luoda strukturoitu määritys ongelmakohteelle. Kohdennetut muutokset ovat kehittämistoimenpiteitä, jotka tyypillisesti nousevat esiin organisaation kehittämiskohteiden tunnistamisen ja niiden evaluoinnin tuotoksina. Tällöin tavoiteltu lopputulos on yleensä tiedossa. Tämän kaltaisissa tapauksissa arkkitehtuuritoiminnan painopisteenä on pyrkiä suunnittelun ja arkkitehtuurin kuvaamisen avulla paremmin tunnistamaan tavoitellun ratkaisun vaatimukset, rajaukset ja painotukset. C. Muutoksen toteutus Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa myös hyvän menetelmän ja apuvälineistön hallita kehitettävän ratkaisun toteutusta ja arvioida toteutuksen tavoitteen- ja arkkitehtuurin-mukaisuutta. Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

7 Arkkitehtuurin kytkeytyminen johtamiseen
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin kytkeytyminen johtamiseen Strategiset painopisteet, hankkeet, mittarit Missio, Visio, Arvot Strateginen johtaminen Strateginen arkkitehtuurisuunnittelu Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit KA-kehittämispolku Vuosibudjetti Projektisalkku Vuositason mittarit Taktinen johtaminen Arkkitehtuurityön johtaminen Vuosisuunnittelu KA-mittarit KA-projektisalkku Toteutukset Seuranta Arkkitehtuuriin tarvittavat muutokset Operatiivinen johtaminen Kokonaisarkkitehtuuritoiminnan suunnittelu liitetään osaksi toiminnan kehittämisen suunnittelua. Arkkitehtuurintyön on tarkoitus tukea toimintaa ja arkkitehtuurin kehittäminen vaatii asianmukaista resursointia, minkä vuoksi arkkitehtuuritoiminta ei voi olla normaalista suunnittelu- ja päätöksentekoprosessista erillinen kokonaisuus. Arkkitehtuuritoiminnan kytkeminen toiminnan johtamiseen tuottaa seuraavat tuotokset: Arkkitehtuurin roolin ja vastuiden määrittelyn organisaation päätöksentekorakenteeseen Toiminnan kehittämisen kanssa yhteen sovitettu arkkitehtuuritoiminnan vuosikello Arkkitehtuuritoiminnan muutostekijöiden jäsennys ja arviointi Kehittämissalkun keskeiset hankkeet Budjetti Arkkitehtuurinhallinta projekteissa Arkkitehtuurilinjausten mukaiset toteutukset Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

8 Yhteisen arkkitehtuurin käyttökohteet
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Yhteisen arkkitehtuurin käyttökohteet Strateginen johtaminen Taktinen johtaminen Operatiivinen johtaminen Muutostarpeiden tunnistaminen Toiminnan tavoitteiden tukeminen Projektisalkun hallinta Muutoksen kohdentaminen Muutoksen toteutus Arkkitehtuurin määrittely (tavoite ja päämäärä tiedossa) Arkkitehtuurin määrittely (tavoiteltu lopputulos tiedossa) Arkkitehtuurin hallinta projekteissa Vaikuttavuuden parantaminen Palveluiden kehittäminen Tuottavuuden parantaminen Organisaatio- ja palvelurakenteiden kehittäminen Yhteisten palvelujen kehittäminen Yhteiset kehittämisohjelmat ja -projektit Kehityksen kokonaiskuva Yhteisen kokonaisarkkitehtuurin hyöty julkisen hallinnon johtamisessa: muutostarpeiden tunnistaminen; vaikuttavuus-, tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteiden asettaminen ja julkisen hallinnon toiminnan jäsentäminen hallittavaksi kokonaisuudeksi muutoksen kohdentaminen; tavoitteita tukevien kehittämiskohteiden tunnistaminen ja lähtötilanteen esittäminen muutoksen suuruuden arvioimiseksi muutoksen toteutus; sen varmistaminen, että yhteinen kehitystyö on asetettujen tavoitteidenmukaista Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

9 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtaminen
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtaminen Strategia Lakimuutokset Sidosarkkitehtuurit Budjetti Uudet teknologia Uudet standardit Uusi osaaminen Hallintorakenteiden muutokset Nykytilan haasteet Tarpeet Muutostekijät Arkkitehtuurin johtaminen Organisaatio, vastuut Jatkuva kehittäminen Arkkitehtuuri- lausunnot Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Arkkitehtuuritoiminnan ja KA-linjausten viestintä Kehittämisideat ja -projektit Arkkitehtuuritoiminnan organisointi Arkkitehtuuritoiminnan ja KA-linjausten koulutus Mittarit ja mittaukset Projektisalkun hallinta Viestintä Arkkitehtuurin johtamiseen kuuluu useita tehtäväkokonaisuuksia: Jatkuvan kehittämisen tehtävät Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Arkkitehtuuritoiminnan organisointi Arkkitehtuuritoiminnan ja KA-linjausten viestintä Arkkitehtuuritoiminnan ja KA-linjausten koulutus Projektisalkun hallinta Kokonaisarkkitehtuurin johtaminen on prosessi joka muodostaa toiminnan tavoitteista ja toimintaympäristön muutoksista tavoitetta tukevan arkkitehtuurityön toimintamallin ja organisointirakenteen. KA-kehittämis- polku Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

10 Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Perusperiaatteet Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä Arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon Jatkuvan kehittämisen periaate Arkkitehtuuri ei ole koskaan ”valmis” KA hallinta- prosessit KA- työjärjestys ja vuosikello KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen KA-hallinnan organisointi roolit Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen hallintamalli Kokonaisarkkitehtuurin hallinta ei ole erillinen ohjausrakenne, vaan se kytkeytyy osaksi julkisen hallinnon organisaatioiden johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa käytettyjä rakenteita, menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Jatkuvan kehittämisen periaate: Arkkitehtuurilinjaukset, arkkitehtuurimenetelmä ja itse arkkitehtuurin hallintamalli ovat eläviä malleja, joita arvioidaan säännöllisesti ja joita muutetaan toimintaympäristön ja/tai tarpeiden muuttuessa. Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan osa-alueet: Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen; osa-alue kuvaa, miten Kahallintaprosessit ja -toiminnot liitetään julkisen hallinnon ja siihen kuuluvien organisaatioiden toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen (erityisesti miten yhteisen arkkitehtuurityön strateginen suunnittelu kytketään vahvasti julkisen hallinnon strategiseen suunnitteluun). KA-hallinnan roolit; kuvaa keskeisimmät julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurinhallinnan roolit ja näiden roolien tehtävät KA-hallinnan organisointi; kiinnittää nimetyt tahot ja henkilöt KA-rooleihin, konkretisoi arkkitehtuurinhallinnan toimijat KA-hallintaprosessit; esittää joukon prosesseja, joiden mukaisesti julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin hallinta käytännössä toteutetaan KA-työjärjestys ja vuosikello; prosesseja täydentävä mekanismi, jonka avulla kokonaisarkkitehtuurin toimijat toteuttavat arkkitehtuurityötä ja jonka mukaan arkkitehtuuritoimintaa hallitaan suunnitelmallisesti vuositasolla KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen; arkkitehtuurinhallinnan onnistumista ja toimivuutta koskevat, vuosittain päivitettävät mittarit ja arkkitehtuurinhallinnan jatkuvan kehittämisen malli. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

11 Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoitus
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoitus Varmistaa kehittämisen johdonmukaisuus Ohjeistaa arkkitehtuurilinjausten soveltaminen projekteissa Määritellä kehittämisen, ylläpidon ja hyödyntämisen vastuut Arkkitehtuurin hallintamallin avulla pidetään huolta kehittämisen johdonmukaisuudesta lähtien toiminnan strategisista tarpeista, arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien yhtenäisyydestä sekä kuvataan, miten olemassa olevia arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan kehittämisprojekteissa ja versionvaihdoissa. Arkkitehtuurin hallintamalli sisältää myös arkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon sekä hyödyntämisen vastuut. Arkkitehtuurin hallintamallin perusperiaatteet: (Lähde: Yhteentoimivuus.fi) Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä. Arkkitehtuurin hallinta kuvataan jäsennettyinä prosesseina Arkkitehtuurilinjausten hyödyntäminen. Arkkitehtuurinhallinnan tehtävänä on varmistaa, että arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään erityisesti kehittämisprojekteissa Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta. Muutoksenhallinnan avulla arkkitehtuurikuvaukset pidetään ajan tasalla. Johtamisen vuosikello. Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon, jonka avulla varmistetaan systemaattinen ja seurattavissa oleva arkkitehtuurin kehittäminen ja olemassa olevien linjausten noudattaminen Jatkuvan kehittämisen periaate. Arkkitehtuurilinjaukset, arkkitehtuurimenetelmä ja itse arkkitehtuurin hallintamalli ovat eläviä malleja, joita arvioidaan säännöllisesti ja joita muutetaan toimintaympäristön ja/tai tarpeiden muuttuessa. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

12 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi Julkisen hallinnon yhteinen KA Arkkitehtuurityön vastuutaho Arkkitehtuurin johtoryhmä Arkkitehtuurivastaava Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen KA Arkkitehtuurin ohjausryhmä Lisäksi Organisaatiokohtainen arkkitehtuurivastaava Organisaatiokohtainen arkkitehtuuriryhmä Tässä on esitetty esimerkki julkisen hallinnon yhteisen KA-työn organisoinnista. Kukin kohdealue ja organisaatio voi organisoida työn myös toisella tapaa, jos se tukee toimintaa paremmin. Arkkitehtuurinhallinnan kaikilla eri tasoilla on kyseessä olevaa arkkitehtuurityötä ohjaava ryhmä (ohjaus-/johtoryhmä), arkkitehtuurityötä varsinaisesti toteuttava asiantuntijaryhmä (arkkitehtuuriryhmä) sekä arkkitehtuurityön toteutuksen käytännön päätöksenteosta vastaava omistaja (nimetty julkisen hallinnon organisaatio). Organisaatiokohtaisten arkkitehtuurivastaavien / arkkitehtuuriryhmien tarkoitus on toimia rajapintana oman organisaation arkkitehtuurityön ja julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurityön välillä. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä ja arkkitehtuuriryhmä koostuvat julkisen hallinnon keskeisistä toimijoista ja sidosryhmistä. Julkisen hallinnon tasolla tuotettavat arkkitehtuuriperiaatteet ja –linjaukset tehdään yhteistyössä julkisen hallinnon toimijoiden kanssa. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

13 Esimerkki KA-työn organisoinnista
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Esimerkki KA-työn organisoinnista Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityön organisointi . Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

14 JHKA-työn organisointi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 JHKA-työn organisointi Julkisen hallinnon KA-jaoston tehtävä: Vastata yhteisen kokonaisarkkitehtuurin kehittämisprosessista ja julkisen hallinnon yhteisten arkkitehtuurilinjausten hallinnasta Suunnitella ja hallita JHKA:n kehittämistyötä Ylläpitää JHKA:n kehittämispolkua Laatia ja ylläpitää julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Huolehtia siitä, että JHKA:n kehittäminen tapahtuu arkkitehtuurin hallintamallissa kuvatulla tavalla Ohjata ja koordinoida JHKA:n kehittämistä Valvoa ja seurata JHKA:n noudattamista Seurata ja koordinoida julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin eri kohdealueiden arkkitehtuurin kehittämistä Antaa lausuntoja julkisen hallinnon ja tarvittaessa kohdealueiden arkkitehtuuri-projekteissa tuotettavista arkkitehtuuri-kuvauksista ja -linjauksista JUHTA Valtiovarain- ministeriö Ministeriöt Julkisen hallinnon KA-jaosto JHKA Kohde-alueen KA Kohde-alueen KA Kohde-alueen KA Kohde-alueen KA Kohde-alueen KA Julkisen hallinnon KA-jaoston tehtävänä on: Vastata yhteisen kokonaisarkkitehtuurin kehittämisprosessista ja julkisen hallinnon yhteisten arkkitehtuurilinjausten hallinnasta Tehtäviensä hoitamiseksi Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston tulee mm. Suunnitella ja hallita JHKA:n kehittämistyötä pitkällä tähtäyksellä ja ylläpitää JHKA:n kehittämispolkua Laatia ja ylläpitää julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Huolehtia siitä, että JHKA:n kehittäminen tapahtuu arkkitehtuurin hallintamallissa kuvatulla tavalla Ohjata ja koordinoida JHKA:n kehittämistä mm. tunnistamalla uusia JHKA:n kehittämiskohteita, käynnistämällä arkkitehtuurin määrittelyjä ja sovittamalla yhteen yksittäiset kehittämistyöt Valvoa ja seurata JHKA:n noudattamista ja edistää sitä Seurata ja koordinoida julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin eri kohdealueiden arkkitehtuurin kehittämistä Antaa lausuntoja julkisen hallinnon ja tarvittaessa kohdealueiden arkkitehtuuriprojekteissa tuotettavista arkkitehtuurikuvauksista ja -linjauksista Julkisen hallinnon organisaatiot Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

15 Julkisen hallinnon arkkitehtuurihallinnan vuosikello
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Julkisen hallinnon arkkitehtuurihallinnan vuosikello Sovita johtamisen vuosikelloon! Arkkitehtuurin hallinnan vuosikellon kautta systematisoidaan arkkitehtuurin kehittämisen ja toimeenpanon suunnittelu, muutostarpeiden käsittely, arkkitehtuurin kehittymisen ja hyötyjen arviointi sekä varmistetaan arkkitehtuurityön riittävä rahoitus. Jos organisaation johtamisen vuosikello poikkeaa tässä esitellystä arkkitehtuurihallinnan vuosikellosta, arkkitehtuurin vuosikelloa pitää muuttaa vastaamaan johtamisen vuosikelloa. KA-hallinnan vuosikellon vaiheet (esimerkki: julkisen hallinnon yhteisen KA:n hallitamalli): tammikuu: KA-toiminnan kyvykkyyden kypsyystasoarviointi helmikuu: edellisen vuoden KA-toiminnan onnistumisen arviointi ja käynnistyneen vuoden tulosmittarien asettaminen maaliskuu: tunnistettujen sidosarkkitehtuurien edellisen vuoden tuotosten ja käynnistyneen vuoden suunnitelmien arviointi suhteessa KA-työhön ja seuraavan vuoden kehittämistarpeiden koostaminen huhtikuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden kuvaaminen ja arviointi toukokuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden konkretisoiminen KA-kehitysprojekteiksi kesäkuu: julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuuritoiminnan vuosiraportointi ja vuosiseminaari elokuu: kuluvan vuoden KA-toiminnan väliarviointi asetettujen mittareiden avulla ja seuraavan vuoden kehittämiskohteiden tarkentaminen syyskuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden budjetointi lokakuu: päätökset seuraavan vuoden kehittämiskohteiden käynnistämisestä ja tulevien vuosien kehittämistarpeiden koostaminen marraskuu: seuraavan vuoden kehittämiskohteiden viestintä ja tulevien vuosien kehittämiskohteiden tarkennus (tavoite, kohde, tehtävät, määrärahatarve jne.) Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

16 Esimerkki KA-vuosikellon sovittamisesta
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Esimerkki KA-vuosikellon sovittamisesta Kehittämis- päivitys Polun Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Seuraavan vuoden kehittämiskohteiden viestintä ja jalkautus. Seuraavan vuoden käynnistyspäätökset. Arkkitehtuuritoiminnan arviointi. Tulostavoitteiden asettaminen. Tulevien vuosien kehittämiskohteiden tarkennukset. Jo julkaistujen KA-kuvausten ylläpito. Tulevien vuosien kehittämiskohteiden koostaminen. Seuraavan vuoden kehittämiskohteiden kuvaaminen ja arviointi. Toimilan kansalaisopiston vuosikello, jonka pohjana on käytetty Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosikelloa Muutostekijöiden kokoaminen ja arviointi. Kehittämissuunnitelman/ KA-kehittämispolun tarkennus. Kehittämiskohteiden konkretisointi, koulutuksen ja opetuksen arkkitehtuurit. KA-toiminnan vuosiraportointi ja työpajat. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

17 Vuosikello ja arkkitehtuuriryhmä
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Vuosikello ja arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtuuriryhmälle kuuluvista johtamisen tehtävistä vuosikelloon sidottuja ovat: Arkkitehtuurimittarien mittausarvojen kirjaus ja käsittely Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointi Sidosarkkitehtuurien käsittely (yhteensovittaminen) Arkkitehtuurin kehittämispolun ja kehittämisohjelman/suunnitelman päivittäminen Keskeisten kehittämisprojektien kokoaminen ja arviointi Kehittämispolun konkretisoiminen arkkitehtuuriprojekteiksi Arkkitehtuuriryhmän tehtäviä ovat: Vastaa julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin kehittämisprosessista Julkisen hallinnon arkkitehtuurilinjausten hallinta Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuurilinjausten tulkinta Julkisen hallinnon arkkitehtuurin tavoitetilojen (linjausten) käsittely Julkisen hallinnon arkkitehtuurin muutospyyntöjen ja muutosehdotusten käsittely Yhteistyö julkisen hallinnon kohdealueiden kanssa Seuraa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin muutoksia ja kehittämishankkeita Seuraa julkisen hallinnon kohdealueiden arkkitehtuurien muutoksia ja kehittämishankkeita Raportoi ja tiedottaa keskeisestä kehittämisestä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmälle Julkisen hallinnon arkkitehtuurin kehittämispolun suunnittelu ja hallinta Julkisen hallinnon arkkitehtuurin kehittämishankkeiden ja toimeenpanohankkeiden hallinta arkkitehtuurinäkökulmasta Antaa lausuntoja julkisen hallinnon sekä tarvittaessa kohdealueiden arkkitehtuuriprojekteissa määritettävistä arkkitehtuurikuvauksista tai –linjauksista Valvoo kehityssuunnitelman ja laadittujen arkkitehtuurisuositusten noudattamista ja täytäntöönpanoa. Ohjaa myös julkisen hallinnon yhteisten ratkaisujen kehittämistä Ylläpitää ja valvoo kokonaisarkkitehtuurin toteutumista. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

18 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Laadun merkitys Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

19 Arkkitehtuurikuvausten laatu
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurikuvausten laatu Antaako kuvaus päätöksenteon kannalta oleellisen tiedon ymmärrettävästi ja selkeästi?  Jos ei, niin miten kuvausta pitäisi kehittää? Kuvaako arkkitehtuuri päätöksenteon kannalta oleellisen kohteen?  Jos ei, niin miten kuvausta pitäisi kehittää? Onko arkkitehtuurin kuvauksen tarkkuustaso riittävä päätöksenteon kannalta?  Jos ei, niin miten kuvausta pitäisi kehittää? Arkkitehtuurikuvauksen ymmärrettävyys Arkkitehtuurikuvauksen kohde Arkkitehtuurikuvauksen taso Arkkitehtuurikuvausten laatu arvioidaan suorana mittauksena kuvauksen hyödyntäjältä kyseisen KA-kuvauksen kehittämistä ja seuraavien arkkitehtuurin kehittämisprojektien kohdentamista varten. Arkkitehtuurikuvausten laatu vaikuttaa niiden uudelleenkäytettävyyteen Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

20 Arkkitehtuurikuvausten katselmointi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurikuvausten katselmointi Arkkitehtuurikuvaukset on syytä katselmoida ennen kuin laatua lähdetään mittaamaan Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa mainitaan katselmointi vasta toimeenpanon suunnittelu -vaiheessa, mutta siinä sillä tarkoitetaan laajaa lausuntokierrosta kaikissa sidosryhmissä Ennen tätä laajaa ulkoista katselmointia on syytä tehdä katselmoinnit kaikissa aikaisemmissa vaiheissa, jotta virheet ja puutteet saadaan heti selville Keveimmäksi laadunvarmistus tulee, kun se on sisäänrakennettuna tapaan tehdä työtä Suosi epävirallisia, keveitä tapoja, esim. luetuta kollegalla Katselmointien lisäksi on muitakin laadunvarmistustapoja, kuten läpikäynnit. Mitä aikaisemmassa vaiheessa laatupoikkeamat havaitaan, sen helpompi ne on korjata. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

21 Katselmointitilaisuudet
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Katselmointitilaisuudet Valmistelut Vähintään viikko, mieluiten 2 viikkoa ennen tilaisuutta Materiaali katselmoijille (max 8 henkilöä, max 50 sivua) Ns. esikatselmointi: katselmoijat toimittavat kommenttilistan etukäteen katselmoinnin järjestäjille, ja se voidaan käydä yhdessä läpi ennen varsinaista katselmointitilaisuutta Tilaisuudessa on pidettävä kiinni käytettävästä ajasta on kirjattava kaikki tulokset on etsittävä ja keskusteltava virheistä Virheitä ei ratkota - ne etsitään Viralliset katselmukset pidetään katselmointitilaisuudessa, joka pitää valmistella hyvin. Katselmoijille toimitetaan materiaali hyvissä ajoin etukäteen tutustumista varten. Jos materiaalia on paljon, kannattaa järjestää katselmointimateriaalin esittelytilaisuus, jossa kehitystiimi esittelee lyhyesti, mitä materiaalia katselmoitavassa paketissa on. Katselmointitilaisuudessa pitäisi olla ulkopuolinen, puolueeton puheenjohtaja, joka pitää huolta ajankäytöstä ja siitä, että pysytään asiassa, eikä ruveta ratkomaan virheitä. Katselmointitilaisuudessa ei käydä läpi materiaalia sivu sivulta, vaan katselmoijat kertovat, mitä huomautettavaa on. Jokaisesta huomautuksesta kirjataan, mikä se on ja mikä on lopputulos. Lopputuloksena voi olla: Huomautus, joka voi aiheuttaa toimenpiteitä – ei vaadi uusintakatselmusta Pieni virhe, joka on korjattava tietyn ajan kuluessa – ei vaadi uusintakatselmusta, mutta katselmointitilaisuuden puheenjohtaja tarkistaa sen Iso virhe, joka on korjattava – vaatii uusintakatselmuksen. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

22 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Muutoshallinta Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

23 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Muutoshallinta Arkkitehtuurilinjauksista (tavoitetilaa koskevat suositukset) poikkeaminen, arkkitehtuurilinjausten ja kuvausten täydentäminen, ylläpito ja uudet arkkitehtuurilinjaukset käsitellään muutoksenhallinnan kautta Arkkitehtuurilinjauksen tai tavoitetilan muutos johtaa usein erilliseen kehittämissuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

24 Arkkitehtuurin muutoshallintaprosessi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin muutoshallintaprosessi Muutoshallintaprosessi perustuu yleiseen ITIL-malliin ja ISO/IEC –standardiin: Muutoksenhallintaprosessin alussa tunnistetaan, mille päätöksentekotasolle muutospyyntö toimitetaan käsiteltäväksi. Jos esimerkiksi kohdealueiden arkkitehtuurityössä tunnistetaan tarve muutokselle koko julkisen hallinnon arkkitehtuurissa, tämä muutospyyntö toimitetaan julkisen hallinnon arkkitehtuuriryhmälle käsiteltäväksi. Jos taas ko. muutostarve koskee kyseisen kohdealueen omaa arkkitehtuurilinjausta, kyseinen muutospyyntö osoitetaan kyseisen kohdealueen arkkitehtuuriryhmälle. Julkisen hallinnon ja kohdealueiden arkkitehtuuriryhmät tarkentavat edellä kuvattua ylätason muutoksenhallintaprosessia tarpeen mukaan Hyväksytty muutospyyntö johtaakin aina kahteen peräkkäiseen toimenpiteeseen: Varsinainen arkkitehtuurilinjauksen muutos Jos arkkitehtuurilinjauksen muutos on yksinkertainen, se voidaan toteuttaa heti. Laajemmat muutokset tulee toteuttaa erillisissä projekteissa Jos muutospyyntö johtaa arkkitehtuurin kehittämisprojektiin, siinä noudatetaan aiemmin kuvattua arkkitehtuurin kehittämisprosessia Muutetun arkkitehtuurilinjauksen toimeenpano Muutoksessa syntyy yleensä ensin vain päivitetty tavoitearkkitehtuuri tai viitearkkitehtuuri. Tavoitetila realisoituu vasta, kun se toteutetaan Toimeenpano koostuu seuraavista vaiheista: Toimeenpanon suunnittelu Viestintä Toimeenpanosuunnitelman mukainen arkkitehtuurilinjauksen toteutus Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

25 Muutoshallinnan organisointi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Muutoshallinnan organisointi Organisaatio, projekti tms Esittää muutostarpeen Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä tai julkisen hallinnon arkkitehtuuriryhmä Käsittelee muutostarvepyynnön ja tarkentaa sitä Jos koskea saman tason arkkitehtuurimuutosta, tekee päätöksen Jos koskee ylemmän tason arkkitehtuurimuutosta, tekee muutosehdotuksen ja ohjaa sen KA johtoryhmälle tai ohjausryhmälle KA johtoryhmä / ohjausryhmä Käsittelee tarkennetun muutospyynnön ja tekee päätöksen Organisaatio- ja arkkitehtuuriryhmätasolla prosessi lähtee muutostarpeesta. Muutostarve havaitaan tyypillisesti projektissa tai hankkeessa, mutta sen voi myös havaita organisaation tai kohdealueen arkkitehtuuriryhmä itse. Organisaatiotasolla havaittu muutostarve jäsennetään ja koostetaan kirjalliseen muotoon, jolloin syntyy muutospyyntö. Organisaation arkkitehtuuriryhmä luokittelee ja priorisoi kyseisen muutospyynnön sekä arvioi sen toteuttamisen vaikutukset. Tämän jälkeen prosessin eteneminen riippuu siitä onko kyseessä organisaation omia arkkitehtuurilinjauksia vai julkisen hallinnon arkkitehtuurilinjauksia koskeva muutospyyntö. Jälkimmäisessä tapauksessa organisaation arkkitehtuuriryhmä tai vastaava toimittaa muutospyynnön sen julkisen hallinnon arkkitehtuuriryhmän käsittelyyn, jonka vastuulla muutospyynnön kohde on. Julkisen hallinnon arkkitehtuurin arkkitehtuuriryhmä luokittelee ja priorisoi kyseisen muutospyynnön sekä arvioi sen toteuttamisen vaikutukset. Tämän jälkeen prosessin eteneminen riippuu siitä onko kyseessä kyseisen arkkitehtuuriryhmän vastuulla oleva arkkitehtuurilinjaus vai hierarkkisesti sitä ylemmän tason arkkitehtuurilinjauksia koskeva muutospyyntö. Jälkimmäisessä tapauksessa arkkitehtuuriryhmä tai -vastaava toimittaa muutospyynnön ylemmän tason arkkitehtuuriryhmän käsittelyyn. Arkkitehtuuriryhmä laatii muutospyynnöstä muutosehdotuksen arkkitehtuurin johto / ohjausryhmälle, joka hyväksyy muutoksen toimeenpantavaksi tai hylkää ehdotuksen. Arkkitehtuuriryhmä välittää hylätyn ehdotuksen perusteineen muutosehdotuksen tekijälle joka päättää ehdotuksen jatkokäsittelystä omalta osaltaan (muutosehdotuksen tarkentaminen tai oman linjauksen muuttaminen vastaamaan kielteistä päätöstä). Hyväksytty muutosesitys siirtyy muutoksen toimeenpanoon. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

26 Rajoitettu erityistapaus
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Rajoitettu erityistapaus Rajoitettu erityistapaus on tyypillisesti yksittäisen ratkaisun tiettyyn tarpeeseen hyväksytty erityistapaus, jossa kyseinen toiminto tai organisaatio voi käyttää muuta kuin aikaisemmin hyväksyttyä arkkitehtuurilinjausta tiettyyn rajattuun kohteeseen Rajoitetut erityistapaukset tulee perustella sekä muutospyynnössä että muutoksen hyväksymismuistiossa. Hyväksyminen edellyttää sitä, ettei kyseisellä organisaatiolla tai toiminnolla ole muutospyynnössä kuvatuista hyvin perustelluista syistä mahdollista toimia voimassa olevien arkkitehtuurilinjausten mukaisesti. Rajoitetut erityistapaukset liitetään selvästi rajattuina varsinaiseen arkkitehtuuridokumentaatioon. Joskus julkisen hallinnon eri kohdealueilla tai organisaatioilla on hyvin erilaisia reunaehtoja arkkitehtuurilinjausten osalta. Yleisten arkkitehtuurin tavoitetilojen muutosten lisäksi julkisen hallinnon arkkitehtuurissa voidaan perustelluissa erityistapauksissa hyväksyä ns. rajoitettu erityistapaus Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

27 Arkkitehtuurikuvausten muutokset
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurikuvausten muutokset Jos arkkitehtuurikuvaukset on jo katselmoitu ja hyväksytty, niitä ei saa muuttaa hallitsemattomasti Muutoksesta täytyy laatia muutospyyntö, jonka arkkitehtuuritiimi käsittelee Jos muutos hyväksytään, kuvauksesta laaditaan uusi versio, joka täytyy myös katselmoida Vanha hyväksytty versio jää talteen Jos käytetään arkkitehtuurin kuvausvälineitä, niiden tulee tukea versiointia Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

28 Arkkitehtuurikuvausten taltiointi ja arkkitehtuurikuvausvälineet
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurikuvausten taltiointi ja arkkitehtuurikuvausvälineet Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

29 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Kuvausten taltiointi Julkisen hallinnon arkkitehtuurivastaava nimeää henkilön vastaamaan julkisen hallinnon arkkitehtuuridokumentaatiosta Hyväksytty arkkitehtuuridokumentaatio tallennetaan yhteen dokumenttivarastoon, johon julkisen hallinnon arkkitehtuuritoimintaan liittyvillä asiantuntijoilla on pääsy Rakenteessa noudatetaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa kuvattua rakennetta Lisää tietoa: JHKA_Hallintamalli_v._1.0, sivu 64 alkaen. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

30 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Yhteentoimivuus.fi Yhteentoimivuus.fi –portaali on rakennettu mm. julkaisuja varten Sisältää sekä julkisen että käyttäjätunnusten takana olevan osan Käyttäjätunnusten taakse organisaatiot voivat julkaista omia kuvauksiaan ja niitä voivat muut uudelleenkäyttää Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin yhteisenä dokumentaatiovarastona toimii kansallinen Yhteentoimivuus.fi –portaali ( ). Julkaisupaikka kokoaa yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuuria edistävää suunnittelutietoa ja tarjoaa keskustelu- ja kommentointifoorumin arkkitehtuurien kehittämiseksi. Yhteentoimivuus.fi sisältää julkisen hallinnon toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäviä kuvauksia, määrityksiä ja ohjeita sekä ajankohtaista tietoa julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kehittämistyöstä, koulutuksesta ja palveluista. Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin viralliset kuvaukset julkaistaan Yhteentoimivuus.fi –palvelussa. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

31 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Mitä taltioidaan? Dokumenttivarastoon taltioidaan arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilakuvausten lisäksi (julkisen hallinnon) kokonaisarkkitehtuurin rakenteen ja hallinnan kuvaava dokumentaatio sekä arkkitehtuurityöhön liittyvät ohjeet ja KA-kehittämispolku Dokumenttivarastona voi toimia myös jokin arkkitehtuurin mallinnusväline Esimerkkejä seuraavilla sivuilla Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

32 Arkkitehtuurikuvausvälineet
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurikuvausvälineet Kuvausten pitää olla kaikkien saatavilla Arkkitehtuurin kuvaamiseen tarvitaan välineitä On hyvä muistaa, että myös Excel ja Word ovat välineitä Kaavioiden luomiseen tarvitaan mallinnusvälineitä Välineet tukevat versiointia ja tiimityöskentelyä Uudet versiot syntyvät muutoshallinnan kautta Välineiden avulla saavutetaan myös uudelleenkäytettävyyttä Vaihtoehto 1: Excel, Word ja jokin UML-mallinnusväline kaavioiden piirtämistä varten esim. SparxSystemsin Enterprise Architect tukee sekä UML:ää että BPMN:ää ja ArchiMatea Vaihtoehto 2: Kaikki kuvaukset arkkitehtuurin kuvausvälineeseen esim. QPR Enterprise Architectiin on toteutettu JHS 179:n mukaiset kuvaukset Ns. open source –välineet eivät välttämättä tue kaikkia kuvauskieliä. Esim. Archi-väline tukee vain ArchiMate-kuvauskieltä. Useimmissa UML-välineissä on nykyään tuki myös ArchiMatelle ja BPMN:lle. Mihin eri kuvauskieliä käytetään? UML:n luokkakaaviota tarvitaan käsitemallin tekoon. BPMN:ää tarvitaan prosessikuvausten tekoon JHS 152 mukaisesti. ArchiMaten kaavioilla kuvataan mm. looginen järjestelmäjäsennys, tietojärjestelmäkartta, loogiset tietovarannot –kaavio, verkkokaavio ja sijoituskaavio. Kaikki arkkitehtuurin kuvausvälineet tukevat Versionhallintaa Kuvausten uudelleenkäytettävyyttä Tiimityöskentelyä Kuvausten julkaisemista html-muodossa esim. intranettia varten Kuvausvälineiden hinnoissa ja monipuolisuudessa on kuitenkin huomattavia eroja Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

33 Esim. Sparx Systemsin Enterprise Architect
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Esim. Sparx Systemsin Enterprise Architect Enterprise Architect on Sparx Systemsin mallinnusväline Soveltuu UML-mallinnukseen järjestelmien suunnittelussa Tukee koodin generointia UML luokkakaaviosta (C++, C#, Java, VB.NET jne.) Versio 8 toi tullessaan TOGAF-tuen Versiossa 9.1 on mm. mallien simulointia ja SOA-järjestelmien mallintamiseen liittyviä parannuksia Versio 9.3 tukee ArchiMate-kuvauskieltä Soveltuu BPMN-mallinnukseen prosessien kuvaamisessa Sanalliset kuvaukset voidaan linkittää kaavioiden elementteihin tai laittaa hyperlinkkinä kaavioihin Ei suoranaista JHS 179 tukea, mutta organisaatiot voivat itse luoda vastaavan rakenteen ja räätälöidä tai tehdä itse raportteja Toimii monen käyttäjän -ympäristössä Lisätietoa tuotteesta ja sen mahdollisuuksista Mm. käyttäjän käsikirja, white paper -dokumentteja, esimerkkejä Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

34 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 VM kilpailutti talvella kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen tarkoitettuja välineitä yhteisten arkkitehtuurien kuvausvälineeksi JHKA, kohdealueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuurit, VHKA, Kuntasektorin yhteinen KA Hankinnassa päädyttiin QPR Enterprise Architect –välineeseen Kohdealueen vastuuministeriö voi jakaa käyttöoikeuksia edelleen niille organisaatioille, jotka osallistuvat kohdealueen yhteisen arkkitehtuurin ylläpitoon, ja nimenomaan yhteisen arkkitehtuurin ylläpitämistä varten, ei organisaation oman. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

35 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Toiminta Tietojärj. Tieto Teknologia Linjaukset QPR:n Enterprise Architectissa on näkyvissä JHS 179:n arkkitehtuurinäkökulmat. Näiden lisäksi siellä on paikka mm. arkkitehtuurilinjauksille, kuten strategioille, kehittämisvaatimuksille ja tavoitteille sekä sidosarkkitehtuureille. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

36 Arkkitehtuurin merkitys projekteille ja yhteentoimivuudelle
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin merkitys projekteille ja yhteentoimivuudelle Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

37 Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä Kertaus Toiminnan kehittäminen Visio ja strategia Tietojärjestelmien kehittämishanke Toiminnan kehittämishanke Tiedon hallinnan kehittämishanke Hankesalkun hallinta Arkkitehtuurin hallinta Hankehallinta Toiminnan ja talouden suunnittelu Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan hankkeiden valintaa hankesalkkuun hankkeen suunnittelua hankkeessa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua Hankkeessa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin Tämä palautelinkki on äärimmäisen tärkeä arkkitehtuurin toimivuudelle Toimintoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi Hanke- ja projektinhallinnassa (kehitystyön ohjaus): Hankesalkun ja projektinhallintaa varten kokonaisarkkitehtuurin hallinta tuottaa organisaation strategiasta johdettuja arkkitehtuurivaatimuksia toimintaa tukevien IT-ratkaisuiden kehittämiselle ja seuraa kehittämistoiminnasta esiin tulevia muutostarpeita ja arvioi niiden vaikutusta organisaation arkkitehtuuriin. Ratkaisuiden kehittämisessä: Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli seuraa kehitystyössä esiin tulevia muutostarpeita ja arvioi niiden vaikutusta organisaation arkkitehtuuriin ja sitä kautta toiminnan tavoitteisiin. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö 37

38 Arkkitehtuurin kehittämisprojektit
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin kehittämisprojektit Julkisen hallinnon KA-projektisalkku KA-kuvauksen elinkaari 0. 1 2 4 5 6 3 Johtoryhmä hyväksyy KA-työn onnistumisen arvioinnin Johtoryhmä hyväksyy kehittämiskohteiden arvioinnin Johtoryhmä hyväksyy projektiesityksen valmistelun käynnistämisen Johtoryhmä hyväksyy esityksen projektin käynnistämisestä Johtoryhmä hyväksyy projektisuunnitelman Projektisalkun perustaminen käynnistetään arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja niistä johdettujen salkkukriteerien asettamisella. Salkun sisältö kootaan valittujen kriteerien perusteella arkkitehtuurin kehittämisprojekteista sekä arkkitehtuuria hyödyntävistä ja yhteisiä linjauksia edelleen kehittävistä projekteista. Hallintaprosessin mukaisesti johtoryhmä hyväksyy alustavien kehittämiskohteiden arvioinnin [1], projektiesityksen valmistelun käynnistämisen [2 - edellä mainitun arvioinnin pohjalta], Ka-kehittämisprojektin käynnistämisen [3] ja kehitystyön projektisuunnitelman [4] sekä arkkitehtuurityön onnistumisen arvioinnin kohteena olevan kuvauksen elinkaaren aikana [4, 5, 6]. Salkkua seurataan ja sen sisältöä arvioidaan jatkuvasti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kun salkussa olevat projektit ovat toteuttaneet työnsä, salkun arviointi kohdistuu projektien tuotosten tavoitteenmukaisuuden arviointiin. Arkkitehtuurin-mukaisissa toteutuksissa ja toteutettujen ratkaisujen käyttöönotossa, salkun arviointi kohdistuu arkkitehtuurin avulla saatujen hyötyjen arviointiin. Julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin salkunhallinta rakentuu kokonaisuudessa vastaavaan hierarkkiseen ja toimintakokonaisuuksista koostuvaan jäsennykseen kuin arkkitehtuurityö kokonaisuudessa. Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri muodostaa oman projektisalkkutason ja kohdealueiden arkkitehtuurityö oman. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

39 Julkisen hallinnon KA-projektisalkku
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Julkisen hallinnon KA-projektisalkku Kehittämisprojektit Kohdealueen KA-projektisalkku Viitearkkitehtuurit KA-kehittämisprojektit Julkisen hallinnon KA-projektisalkku Suunnitellun KA-salkkurakenteen avulla seurataan arkkitehtuurityön toteutusta, yhdessä kehitetyn arkkitehtuurin käyttöä sekä arkkitehtuurityöstä ja sen tuloksista saatavia hyötyjä. Salkun avulla kohdealueet kokoavat yhteisen näkymän meneillään olevaan ja suunniteltuun KA–kehitystyöhön. Näkymä sisältää ohjauksen ja seurannan kannalta oleellisen tiedon (toteutussuunnitelmat, tuotokset, aikataulut, liittymät ja sidokset) seuraavista kohteista: Yhteiset arkkitehtuurin kehittämisprojektit Arkkitehtuurin suunnittelun perustana olevat toiminnan kehittämisen projektit Keskeiset arkkitehtuuria hyödyntävät ja edelleen kehittävät projektit KA-projektisalkun avulla arkkitehtuurin kehittäminen kytketään tarkemmin osaksi julkisen hallinnon toiminnan kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

40 KA ja toteutusprojektit / -hankkeet
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 KA ja toteutusprojektit / -hankkeet Arkkitehtuurin hyödyntämis- ja noudattamisprosessin tarkoitus on varmistaa, että julkisen hallinnon kehittämisprojekteissa noudatetaan julkisen hallinnon tavoitetilan arkkitehtuurilinjauksia ja muita arkkitehtuurisuosituksia sekä hyödynnetään kokonais-arkkitehtuurikehyksen kuvausmenetelmiä keskeisissä suunnittelun ja toteutuksen vaiheessa Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa näkymän siitä, miten projektin kohde kytkeytyy toiminnan tavoitteisiin ja miten se vaikuttaa olemassa olevaan toimintaympäristöön Arkkitehtuurinäkökulmien lisääminen muihin projektin arviointitekijöihin ja projektisalkun kriteeristöön tukee strategista päätöksentekoa mm. projektien priorisoinnin ja rahoituksen osalta Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa tarkoittaa julkisen hallinnon toiminnan kehittämisen kannalta keskeisten kehittämisprojektien tunnistamista ja koko julkisen hallinnon arkkitehtuurilinjausten ja valmiiden ratkaisujen hyödyntämistä kehittämisprojekteissa sekä myös mahdollisen arkkitehtuurituen järjestämistä tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisille projekteille. Prosessin osaprosessit: Keskeisten kehittämiskohteiden tunnistaminen Arkkitehtuurin hyödyntäminen ja noudattaminen Arkkitehtuurituki Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

41 Arkkitehtuurin noudattamisen arviointi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin noudattamisen arviointi Arkkitehtuurin noudattamisvelvollisuus koskee kaikkia Erityisvastuu on projektipäälliköllä Arviointi toteutetaan seuraavien kysymysten kautta: ”Miten olemassa olevat arkkitehtuurilinjaukset otetaan huomioon tässä projektissa? Mitä linjauksia tässä projektissa noudatetaan?” ”Mitä olemassa olevia arkkitehtuurikuvauksia tai ratkaisuja tämä projekti hyödyntää?” ”Miten tässä projektissa hyödynnetään kokonaisarkkitehtuurimenetelmää ja sen kuvauspohjia?” ”Mitä tämä projekti edellyttää olemassa olevalta arkkitehtuurilta tai mitä vaatimuksia se tuo muun arkkitehtuurin kehittämiselle?” Arkkitehtuurin hallinta on osa projektisuunnitelmaa. Projektipäällikkö tai hänen nimeämänsä projektin asiantuntija arvioi jo projektin suunnitteluvaiheessa, miten olemassa olevia arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan kyseisessä projektissa. Projektin asiantuntija voi olla esim. arkkitehti, toiminnan kehittäjä tai sisällön asiantuntija. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

42 Arkkitehtuurin hallinta ratkaisuprojekteissa
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin hallinta ratkaisuprojekteissa Ideoiden kokoaminen ja arviointi Tarkempi projekti- suunnittelu Hankeideat, innovaatiot Projektiesitys Käyttöönotto Alasajo / purku Ratkaisun elinkaariprosessi 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteisten osien tunnistaminen Määrittely / suunnittelu / toteutus / testaus Käyttövaihe / ylläpito / jatkokehitys / sovellushallinta Päätös projektin käynnistämisestä Yllä oleva kuva on peräisin JHKA:n hallintamallista ja se valitettavasti sekoittaa ratkaisun ensimmäisen kehittämisen ja ratkaisun koko elinkaaren. Ratkaisun elinkaaren aikana tehdään yleensä useita projekteja. Kuvasta on jätetty pois myös mahdollinen esiselvitys ja kilpailutus. Kehittämiskohteiden tunnistaminen on upotettu ideoiden kokoamiseen ja arviointiin. Mahdollinen esiselvitys tehdään yleensä ennen projektiesitystä ja päätöstä projektin käynnistämisestä. Tosin esiselvityskin saattaa olla oma projektinsa. Kilpailutusta voidaan tehdä useammassakin kohtaa. Arkkitehtuurinmukaisuus ja olemassa olevien ratkaisujen hyödyntäminen tarkastetaan merkittävissä projekteissa kaikissa ratkaisun elinkaaren eri vaiheissa vaiheen tavoitetta tukien ja sen vaatimuksiin kohdennettuna. Jatkokehitystä tehdään usein projektoimalla, jolloin katkoviivan vasen puoli toistuu. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

43 Arkkitehtuurin hallinta yhteisten ratkaisujen kehittämisessä
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin hallinta yhteisten ratkaisujen kehittämisessä Yhteisten palveluiden toteutuksessa arkkitehtuurin mukaisuuden vähimmäisvaatimuksena on: ratkaisun julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteiden mukaisuus ratkaisun arkkitehtuurin kuvaus JHS 179 -suosituksen mukaisesti ratkaisun ja sitä käyttävien organisaatioiden liityntäarkkitehtuurin kuvaus JHS 179 -suosituksen mukaisesti Arkkitehtuurikuvaukset toimivat syötteenä ratkaisun palvelumallin ja käyttöönoton suunnittelulle sekä ratkaisun kustannus-hyöty-analyysille kokonaiskustannusten ja -hyötyjen osalta. Julkisen hallinnon yhteisten ICT-palveluiden kehittämisessä arkkitehtuurinmukaisuus korostuu vaatimuksena enemmän kuin organisaatioiden normaalissa kehittämistyössä. Yhteisen kehitystyön tulosten tulee lähtökohtaisesti vastata sekä julkisen hallinnon arkkitehtuurilinjauksia, että sopia mahdollisimman hyvin palvelun käyttäjien arkkitehtuuriin tai sen kehittämispolkuun. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

44 Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 1/3
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 1/3 v2.0 KA-arkkitehtuuriryhmä 1 Hyödynnettävät asiat ideassa ja mahdolliset arkkitehtuurin muutokset 2 ja 3 KA-linjausten noudattamisen valvominen ja mahdolliset arkkitehtuurin muutokset Ratkaisun elinkaariprosessi 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Projektisalkun omistaja 1. Toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutuksen tukemisen arviointi 2 ja 3 Tukeeko projekti toiminnan tavoitteita? Millä resursseilla ja aikataululla kehitystyö ja sen tuotosten käyttöönotto on mahdollista toteuttaa? Arkkitehtuurin hallintaan liittyvät tehtävät ratkaisun elinkaariprosessin eri vaiheissa: 1. Arkkitehtuuriryhmä arvioi liittyykö ideaan arkkitehtuurin näkökulmasta hyödynnettäviä asioita ja alustavasti miten idea toteutuessaan muuttaisi olemassa olevaa arkkitehtuuria. Projektisalkun omistaja arvioi kuinka hyvin idea tukee toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutusta. 2. ja 3. Arkkitehtuuriryhmä arvioi miten esityksessä on noudatettu olemassa olevia KA-linjauksia ja miten esitetty kehitystyö muuttaa olemassa olevaa arkkitehtuuria.. Projektisalkun omistaja arvioi kuinka hyvin ehdotettu projekti tukee toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutusta, millä resursseilla ja aikataululla kehitystyö ja sen tuotosten käyttöönotto on mahdollista toteuttaa. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

45 Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 2/3
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 2/3 v2.0 KA-arkkitehtuuriryhmä 4 ja 5 Sovittujen KA-linjausten noudattamisen valvominen kehitystyössä ja apu ratkaisun arkkitehtuurin suunnittelussa sekä menetelmien soveltamisessa 6 ja 7 Käyttöönoton tuomat muutokset olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin päivitys. Ratkaisun elinkaariprosessi 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Projektin omistaja 4 Tukevatko projektin tavoitteet ja tuotokset toiminnan tavoitteita? Millä tehtävillä ja resursseilla ja aikataululla kehitystyö toteutetaan? 5, 6 ja 7 Projektin tuotosten ja tavoitteiden toteutumisen arviointi. Vastaako tuotosten käyttöönotto kehitystyön tavoitetta? Arkkitehtuurin hallintaan liittyvät tehtävät ratkaisun elinkaariprosessin eri vaiheissa (jatkoa): 4. Arkkitehtuuriryhmä arvioi miten kehitystyössä noudatetaan sovittuja KA-linjauksia ja auttaa ratkaisun arkkitehtuurin suunnittelussa sekä menetelmien soveltamisessa. Projektin omistaja arvioi miten hyvin projektin tavoitteet ja tuotokset tukevat toiminnan tavoitetta ja millä tehtävillä ja resursseilla kehitystyö toteutetaan. 5., 6. ja 7. Arkkitehtuuriryhmä arvioi mitä muutoksia ratkaisun käyttöönotto on tuonut olemassa olevaan arkkitehtuuriin ja päivittää arkkitehtuuria uuden tilanteen mukaiseksi. Projektin omistaja arvioi projektin tavoitteiden ja tuotosten toteutumista kehitystyön eri vaiheissa sekä miten tuotosten käyttöönotto on vastannut kehitystyölle asetettua tavoitetta. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

46 Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 3/3
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 3/3 v2.0 KA-arkkitehtuuriryhmä 8 ja 9 Sovittujen KA-linjausten noudattamisen valvominen versionhallinnassa. Uuden version käyttöönoton tuomat muutokset olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin päivitys. 10 Ratkaisun alasajon / purun tuomat muutokset olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin päivitys. Ratkaisun elinkaariprosessi 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Palvelun / prosessin omistaja 8, 9 ja 10 Mitä vaatimuksia toiminnan tarpeiden muuttuminen asettaa ratkaisun kehittymiselle? Arkkitehtuurin hallintaan liittyvät tehtävät ratkaisun elinkaariprosessin eri vaiheissa (jatkoa): 8. ja 9. Arkkitehtuuriryhmä arvioi miten versionhallinnassa noudatetaan sovittuja KA-linjauksia ja mitä muutoksia uuden version käyttöönotto on tuonut olemassa olevaan arkkitehtuuriin ja päivittää arkkitehtuuria uuden tilanteen mukaiseksi. Palvelun / prosessin omistaja arvioi mitä vaatimuksia toiminnan tarpeiden muuttuminen asettaa ratkaisun kehittymiselle. 10. Arkkitehtuuriryhmä arvioi mitä muutoksia ratkaisun alasajo / purku on tuonut olemassa olevaan arkkitehtuuriin ja päivittää arkkitehtuuria uuden tilanteen mukaiseksi. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

47 Arkkitehtuuri yhteentoimivuuden edistäjänä
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuuri yhteentoimivuuden edistäjänä Yhteentoimivuus on prosessien sujuvaa liittymistä toisiinsa toiminnan tasolla tietosisältöjen yhdenmukaisuutta ja eri järjestelmien tiedonsiirto- ja rajapintatekniikoiden sovittamista yhteen Haasteen yhteentoimivuudelle aiheuttavat palveluprosessiin osallistuvien eri organisaatioiden ja tietojärjestelmien erilaiset tietosisällöt ja käsitteistöt Kokonaisuuden suunnittelu on tärkeätä tavoiteltaessa laajamittaista yhteentoimivuutta. Väline yhteentoimivan kokonaisuuden suunnitteluun on kokonaisarkkitehtuuri, KA Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

48 KA:n muutokset vs. ratkaisuprojektit
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 KA:n muutokset vs. ratkaisuprojektit Entäs jos kokonaisarkkitehtuuri muuttuu projektin aikana? Jokainen tilanne pitää tarkastella erikseen Jos muutos on sellainen, joka oleellisesti helpottaa tai vaikuttaa projektin lopputulokseen, on syytä pysähtyä arvioimaan siihen liittyvät kustannus- yms. vaikutukset. Faktoihin perustuen tehdään päätös. Erityisen tärkeää arviointi on suuria, pitkäikäisiä järjestelmiä rakennettaessa Järkevän, muutossietoisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on a ja o. Yleensä kuitenkin mennään projektin alkutilanteen lähtötiedoilla Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

49 Yhteentoimivuuden kuvauksen tarkoitus
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Yhteentoimivuuden kuvauksen tarkoitus Prosessien yhteentoimivuus Tavoitetilan viite- ja kohdearkkitehtuurit Semanttinen yhteentoimivuus Tekninen yhteentoimivuus Tavoitetilan kohdearkkitehtuurit / toteutuksen suunnitelmat Yhteentoimivuuden kuvaus Minkä pitää toimia yhteen? Mitä pitää toimia yhteen? Miten pitää toimia yhteen? Miksi asioiden pitää toimia yhteen? Toiminnan tavoitteet Arkkitehtuuriperiaatteet Julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaukset muodostavat oleellisen informaation tietohallintolain tarkoittamien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten toteutusta varten. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksissa ja määrityksissä on tavoitteena määritellä muun muassa tietojärjestelmien keskinäiset riippuvuudet, tietojärjestelmien keskenään vaihtamat tiedot ja tietojärjestelmien suhteet muihin kokonaisarkkitehtuurin elementteihin kuten tietovarantoihin ja toimintaprosesseihin. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

50 Yhteentoimivuuden kuvaus
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Yhteentoimivuuden kuvaus Yhteentoimivuuden kuvaus sisältää kuvauksen tai määrityksen käyttötarkoituksesta ja asiayhteydestä siirrettävistä tiedoista ja niiden rakenteesta tiedonsiirto- tai rajapintapalvelun pääasiallisesta toiminnallisuudesta tietojen siirrossa käytettävistä sanomista ja niiden rakenteesta tiedonsiirto- tai rajapintapalvelun toteutusteknologiasta Tietohallintolain tarkoittamia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin yhteentoimivuuden kuvauksia toteutetaan jokaisessa julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin kehittämisprojektissa. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissa prosessien ja toimintojen välinen yhteentoimivuus ja siinä yhteydessä palveluiden ja tietojärjestelmien välillä siirrettävät tiedot määritellään yhdessä toteutettavissa tavoitetilan viite- tai kohdearkkitehtuurien kuvauksissa. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

51 Yhteentoimivuuden tarpeiden kartoittaminen ja kuvaus
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Yhteentoimivuuden tarpeiden kartoittaminen ja kuvaus Toiminnan tavoite Yhteinen arkkitehtuuri Palveluprosessi A Palvelu 1 Palvelu 2 Palveluprosessi B Viitearkkitehtuuri Kohde-arkkitehtuuri Ratkaisu-arkkitehtuuri Yhteen-toimivuuden kuvaus Tavoitetilan viitearkkitehtuurikuvausten toteutuksen yhteydessä määritellään arkkitehtuurityön kohteen yhteentoimivuuden tarpeet ja tavoitteet ylätasolla sekä palveluiden ja tietojärjestelmien välillä siirrettävät tiedot. Tavoitetilan tarkemmissa kohdearkkitehtuurikuvauksissa määritellään kohdetoteutuksen palveluiden ja tietojärjestelmien välillä siirrettävät tiedot, niiden tietorakenteet sekä tiedonsiirron toteuttavien palveluiden tekniset rajapintakuvaukset. Viitearkkitehtuuri; miksi ja minkä palveluiden / tietojärjestelmien tulee toimia yhteen Kohdearkkitehtuuri; minkä palveluiden / tietojärjestelmien tulee toimia yhteen ja mitä tietoa niiden välillä tulee vaihtaa Ratkaisuarkkitehtuuri; miten palveluiden / tietojärjestelmien tulee toimia yhteen Yhteentoimivuuden kuvaus; miten yhteentoimivuus tulee toteuttaa Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

52 Arkkitehtuurin hyötyjen mittaaminen
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin hyötyjen mittaaminen Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

53 Kokonaisarkkitehtuurin arviointiviitekehys
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Kokonaisarkkitehtuurin arviointiviitekehys Arkkitehtuurityön mittarit jaetaan kolmeen kategoriaan Arkkitehtuurityön käynnistäminen ja osaamisen kehittäminen Arkkitehtuurin kehittäminen (arkkitehtuurikuvausten toteutus) Arkkitehtuurin käyttö ja hyöty (arkkitehtuurinmukaisten ratkaisuiden toteutus) Julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuuritoiminnan käynnistämistä ja työn organisoinnin kehittymistä arvioidaan kokonaisuutena arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasoarvioinnin avulla. Kypsyystasomallin arviointikohteita hyödynnetään myös yksittäisten kehittämiskohteiden kehittymisen arvioinnissa. Yhteisen arkkitehtuurikuvausten toteutukseen muodostettavien kehittämisprojektien tavoitteiden saavuttamisen arviointi perustuu yleisiin projektinhallinnan hyviin käytäntöihin. Tällöin kehittämisprojektin tuotos, tuotosten laatu sekä projektitoiminnan mittarit on kohdennettu kuitenkin arkkitehtuurityöhön. Kolmantena mitattavana näkökulmana ovat kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän tuottamien arkkitehtuurikuvausten hyödyntäminen niissä käyttötarkoituksissa ja kehittämiskohteissa, jotka on asetettu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilinjausten ja –kuvausten toteutuksen tavoitteeksi, sekä pidemmällä aikavälillä arkkitehtuurin mukaisten toteutusten kautta saatava hyöty. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

54 1 Arkkitehtuuritoiminnan arviointi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 1 Arkkitehtuuritoiminnan arviointi Mittarit perustuvat kahteen päätyyppiin työn toteutuksen käynnistämiseen liittyvien tavoiteaikataulujen toteutumiseen (kalenteriaikataulu) arkkitehtuurityön ja siihen osallistuvien toimijoiden arkkitehtuurikyvykkyyden kehittymiseen (kypsyystasomalli) Mittareilla arvioidaan tavoitteiden toteutumista Tavoitteet esitellään tässä Mittareiden esittely tarkemmin ks. JHKA Tavoitteet ja mittarit v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

55 Arkkitehtuuritoiminnan tavoitteet
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuuritoiminnan tavoitteet Arkkitehtuuritoiminnan käynnistäminen Arkkitehtuuritoiminta on organisoitua ja sen rooli ja asema on määritelty tukemaan julkisen hallinnon tavoitteiden saavuttamista Arkkitehtuurin kehittäminen on suunniteltua ja suunnitelmat hyvin dokumentoituja Osaaminen Toteutuksen vaatima osaaminen on kattavaa ja varmistettua ja osaamisen kehittämistarvetta arvioidaan säännöllisesti Osaamisen kehittämistarvetta arvioidaan säännöllisesti ja henkilöstöä koulutetaan tarpeen mukaisesti Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuuritoiminnan tuotokset toteutetaan KA-kehittämispolun mukaisesti Arkkitehtuurilinjausten ja –kuvausten toteutuksessa käytettäviä suunnittelu- ja kuvausmenetelmiä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti tarpeita vastaavaksi Arkkitehtuurin mukaisuus kehittämistoiminnassa Kehittämistoiminta perustuu julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan mukaisiin ratkaisuihin Organisaatioiden arkkitehtuurien hallinta on yhteensopivaa ja organisaatioiden arkkitehtuurin arviointi ja kehittäminen on yhdenmukaista julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

56 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Kypsyystasomalli Arkkitehtuurin kypsyysmalli kuvaa, millä tasolla arkkitehtuurin kehittäminen ja soveltaminen on: Taso 5 Strateginen: Arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelun strateginen työväline Taso 4 Johdettu: Arkkitehtuurien ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä Taso 3 Määritelty: Arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja ja kuvausmalleja, toiminta on organisoitua Taso 2 Osittainen: Osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina Taso 1 Ei hallittu: KA-menetelmää, prosesseja tai organisaatioita ei ole määritelty. KA-toiminta satunnaista Kypsyystasomalli jäsentää toiminnan ja prosessien kypsyyttä selkeisiin kypsyystasoportaisiin. Kypsyystasomallia luotaessa on tavoitteena ollut, että nouseminen portaalta toiselle on motivoivaa eli, että pienetkin edistysaskeleet näkyvät myös kypsyystasoarvioinnissa. Askeleet eri osa-alueiden portaiden välillä on pyritty tekemään niin konkreettisiksi, että niihin voi helposti käynnistää pienehkön kehittämisprojektin. Kypsyystasomallissa on prosessien lisäksi huomioitu myös muut arkkitehtuurikyvykkyyteen liittyvät rakenteet ja toiminnot. (Lähde: Yhteentoimivuus.fi) Lähde: JHKA Kypsyystasomalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

57 Esimerkki KA-kypsyystasomallista
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Esimerkki KA-kypsyystasomallista JHKA Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointitaulukko v1_0 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

58 2 Arkkitehtuurin kehittämisen arviointi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 2 Arkkitehtuurin kehittämisen arviointi Arkkitehtuurin kehittämisprojektille asetettavat tavoitteet arkkitehtuurityön näkökulmasta: Kyseisen arkkitehtuurityön tavoitteet toiminnan tavoitteet (strategiset tavoitteet) kehittämistoiminnan tavoitteet (toimintaa kehittävien projektien tavoitteet) Arkkitehtuurikuvauksen käyttötarkoituksen ja kohderyhmän määrittely Arkkitehtuurikuvauksen laatutavoitteen määrittely tuotosten laatu tuotosten kattavuus KA-viitekehyksen käyttö kuvauksessa Arkkitehtuurin kehittämisprojektissa tavoitteiden asettaminen ja arviointi kytketään osaksi kehitystyössä käytettävää kehitys- / projektimallia. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

59 3 Arkkitehtuurin hyödyntämisen arviointi
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 3 Arkkitehtuurin hyödyntämisen arviointi Kokonaisarkkitehtuurityössä tuotettujen kuvausten hyödyn arviointi perustuu kokonaisprosessiin, joka jakautuu kahteen pääelementtiin: 1. Yhteisen arkkitehtuurin hyödyntäminen 2. Arkkitehtuurityön avulla saatu hyöty Arkkitehtuurikuvausten käytöstä saatava hyöty perustuu siihen, että arkkitehtuurityön tuotoksia hyödynnetään, tuotokset vastaavat päätöksenteon niille asettamaa laatutavoitetta ja että tuotoksen mukaisen toteutuksen kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö tuottavat toiminnan muutokselle asetetun tavoitteen. Arvioinnin viitekehys perustuu siihen, kuinka paljon yhteistyössä toteutettua kuvausta käytetään suunnitellussa käyttötarkoituksessa ja miten hyvin se tukee kyseistä käyttötarkoitusta. Tavoitearvot edellä mainituille määritetään arkkitehtuurin kehittämisprojektin yhteydessä. Yhteisen kokonaisarkkitehtuurin hyöty arvioidaan osana arkkitehtuurinmukaisten toteutusten käyttöönoton ja käytön kautta saatavaa hyötyä. Erityisesti toiminnalle asetettujen vaikuttavuus-, tuottavuus- ja laatutavoitteiden saavuttamisessa arkkitehtuuri on vain yksi elementti, jolla tuotettua tietoa hyödynnetään toiminnan muutosten toteutuksessa. Kokonaisarkkitehtuurityön tuotoksista saatavan hyödyn arviointi edellyttää, että toiminnan tavoitteiden saavuttamisella on olemassa arviointitapa, joka voidaan välillisesti kytkeä arkkitehtuurityön onnistumisen arviointiin. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

60 Esimerkki KA-mittarin määrittelystä ja arvioinnista
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Esimerkki KA-mittarin määrittelystä ja arvioinnista Tavoite Osa-alueet Arvio Arvosana 2013 Arvosana 2012 Kansalaisopisto toimii vuosikellon, hallintamallin ja johtokunnan hyväksymän KA-työsuunnitelman mukaisesti. Kypsyystaso 3 on saavutettu. Organisointi. Hallintamalli. Vuosikello. KA-työn organisointi toteutunut hyvin. Resursoinnissa ongelmia. 2 1 Hankesalkun hallinta Lähtenyt hyvin käyntiin. Ylätason arkkitehtuuri-kuvaukset. Laatiminen käynnistynyt, mutta kuvauksia ei ole riittävästi yhteisessä käytössä. Toiminnallisten ja muiden arkkitehtuurien yhdistämisessä puutteita. KA:n käyttö projekteissa. KA:n merkitys sisäistetty projekteissa. Kuvausten käytön kattavuus on epäselvää. Kypsyystaso 3. Ei vielä arvioitavissa. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

61 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Raportointi Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

62 Toimeenpanon seuranta, JHKA
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Toimeenpanon seuranta, JHKA Kuka: Julkisen hallinnon arkkitehtuurista vastaava julkisen hallinnon arkkitehtuuriryhmän tuella Kenelle: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmälle Milloin: kerran vuodessa Keskeisimmät raportit: Arkkitehtuurin kehittämisprojektit ja niiden tilanne Vuosisuunnitelman toteutuminen ja tavoitteiden saavuttaminen Arkkitehtuurin kehittämispolun keskeiset piirteet Kohdealueiden arkkitehtuurityön eteneminen ja tulokset Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

63 Toimeenpanon seuranta, kohdealue
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Toimeenpanon seuranta, kohdealue Kuka: Kohdealueen arkkitehtuurista vastaava kohdealueen arkkitehtuuriryhmän tuella Kenelle: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista vastaavalle ja julkisen hallinnon arkkitehtuuriryhmälle Milloin: vähintään kerran vuodessa Keskeisimmät raportoitavat kohteet Arkkitehtuurin kehittämisprojektit ja niiden tilanne Vuosisuunnitelman toteutuminen ja tavoitteiden saavuttaminen Arkkitehtuurin kehittämispolun keskeiset piirteet Kohdealueen arkkitehtuurityön kypsyystasoarviointi Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

64 Raportointi ei saa olla itsetarkoitus
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Raportointi ei saa olla itsetarkoitus Raportointi tulee sitoa normaaliin johtamiseen ja ohjaamiseen Arkkitehtuurin vuosikelloon sidottujen tehtävien kohdalla näin tapahtuukin, mikäli arkkitehtuurin vuosikello on sopeutettu organisaation johtamisen vuosikelloon Sen tulee olla mahdollisuuksien mukaan automaattista Tärkeää oppimisen kannalta on seurata sekä suunnitelmaa että toteumaa ja verrata niitä toisiinsa Ainoastaan tällä tavoin organisaatio oppii tekemisistään On hyvä seurata ehdotettujen muutosten tai parannusten lukumäärää poikkeaminen lukumäärää Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

65 Yhteisten arkkitehtuurien hallinta
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Yhteisten arkkitehtuurien hallinta Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

66 Yhteinen arkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Yhteinen arkkitehtuuri Tukee organisaation kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua ja ylläpitoa yhteisesti suunniteltujen ja kuvattujen tavoitetilan arkkitehtuurikuvausten ja nykytilan kuvausten avulla Auttaa organisaatioita paremmin hyödyntämään yhteisiä ratkaisuja kuvaamalla julkisen hallinnon yhteisten ratkaisujen arkkitehtuurin Tukee yhteisten ratkaisujen kehittämistä kuvaamalla arkkitehtuurin avulla niiden hyödyntäjien ja asiakkaiden asettamat vaatimukset palveluille / ratkaisuille Tukee kansallisen ohjauksen toteutusta muodostamalla kuvan julkisen hallinnon toiminnasta ja siihen liittyvistä sidoksista kansallisen tason päätöksenteon vaikutusten arviointia varten Julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin osalta asetettava arkkitehtuuriryhmä käsittelee potentiaaliset kansallisen tason yhteistyöhankkeet ja edistää yhteisten kehittämisprojektien toteuttamista arkkitehtuurin ja julkisen hallinnon toiminnan tavoitteiden ja kehittämisen näkökulmasta. Yhteisen kokonaisarkkitehtuurin hyöty julkisen hallinnon johtamisessa: Muutostarpeiden tunnistaminen; vaikuttavuus-, tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteiden asettaminen ja julkisen hallinnon toiminnan jäsentäminen hallittavaksi kokonaisuudeksi Muutoksen kohdentaminen; tavoitteita tukevien kehittämiskohteiden tunnistaminen ja lähtötilanteen esittäminen muutoksen suuruuden arvioimiseksi Muutoksen toteutus; sen varmistaminen, että yhteinen kehitystyö on asetettujen tavoitteiden mukaista Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

67 Arkkitehtuurin hallintamallin hierarkia
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin hallintamallin hierarkia Kaikille yhteiset Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuurin hallintamalli Julkista hallintoa koskevat yhteiset arkkitehtuurilinjaukset Kohdealueen arkkitehtuuri Kohdealuetta koskevat arkkitehtuurilinjaukset Yhteiset linjaukset Kohdealueen osan arkkitehtuuri Kohdealueen osaa koskevat arkkitehtuurilinjaukset Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri ohjaa julkisen hallinnon yhteistä arkkitehtuuritoimintaa ja tekee arkkitehtuurilinjauksia koko julkisen hallinnon tasolla. Kohdealueiden kokonaisarkkitehtuuri hyödyntää ja noudattaa koko julkisen hallinnon yhteisiä arkkitehtuurilinjauksia, joita se sovittaa ja tarkentaa oman toimintansa tarpeisiin. Kohdealueen arkkitehtuurityö muodostaa myös omia arkkitehtuuriperiaatteita ja –linjauksia toiminnan ja toimintaa toteuttavien organisaatioiden ohjaamiseksi ja tueksi. Kohdealuetta koskevat arkkitehtuurilinjaukset Yhteiset linjaukset Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

68 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -rakenne
Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja hallinta Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisältö Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -rakenne v2.0 Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-suunnittelu-menetelmät Julkisen hallinnon KA-hallintamalli Julkisen hallinnon KA-kohdealuejako Julkisen hallinnon KA-kypsyystasomalli Julkisen hallinnon yhteisen KA:n sisällön yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-kehittämispolku KA työn mittarit Kohdealueiden tehtävät KA-kyvykkyyden arviointilomake Julkisen hallinnon KA:n käsitteitä ja termejä Julkisen hallinnon arkkitehtuuri-periaatteet ... Julkisen hallinnon arkkitehtuurikuvaukset ovat julkisen hallinnon yhteisesti muodostamia tavoitetilan ja nykytilan kuvauksia julkisen hallinnon toiminnasta, tietotarpeista, tietojärjestelmistä ja teknologiaratkaisuista, joiden avulla varmistetaan julkisen hallinnon eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukainen huomioiminen kaikessa toiminnassa ja IT-ratkaisuiden kehittämisessä. Käytännössä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri koostuu jäsennyksestä, kuvauspohjista ja näiden avulla toteutetuista arkkitehtuurikuvauksista. Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset muodostuvat: Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin rakenteen ja hallinnan kuvaus Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisältö, eli varsinaiset yhteiset arkkitehtuurikuvaukset Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

69 Yhteisen arkkitehtuurin dokumentaatio
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Yhteisen arkkitehtuurin dokumentaatio Keskeistä yhteisen arkkitehtuurin hallinnassa on toteutetun arkkitehtuuridokumentaation pitäminen jatkuvasti ajan tasalla. Yhteisen arkkitehtuurin dokumentaation on hyväksyttävää olla ajasta jäljessä enintään kolme kuukautta. Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin rakenteen ja hallinnan kuvaus sisältää seuraavat kuvaukset: Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin yleiskuvaus Julkisen hallinnon yhteiset kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja kuvausmenetelmät (KA-suunnittelumenetelmät, KA-menetelmät) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli (KA-hallintamalli, hallintamalli) ja siihen liittyen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön mittarit Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kohdealuejako (KA-kohdealuejako, kohdealuejako) ja siihen liittyen Kohdealueen tehtävät Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalli (KA-kypsyystasomalli, kypsyystasomalli) ja siihen liittyen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden arviointilomake Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisällön yleiskuvaus Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolku (KA-kehittämispolku, kehittämispolku) Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

70 Julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin ohjaus
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin ohjaus Arkkitehtuurin ohjaus Julkisen hallinnon yhteinen arkkitehtuuri JHKA vastuutaho (pj.) = VM / JulkICT JHKA johtoryhmä = JUHTA Arkkitehtuuriryhmä = JUHTA:n arkkitehtuurijaosto Kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä Arkkitehtuuriryhmä Ohjaus Seuranta Kohdealueen KA Kohdealueen KA:n vastuutaho (pj.) = vastuuministeriö Kohdealueen KA:n ohjausryhmä = N.N. Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä = N.N. Kohdealueen KA ohjausryhmä Arkkitehtuuriryhmä Valtionhallinnon KA Kohdealueen KA:n vastuutaho (pj.) = VM / JulkICT Kohdealueen KA:n ohjausryhmä = N.N. Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä = N.N. Ohjaus Seuranta Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinta organisoidaan sen päätöksentekotasoja vastaavaksi rakenteeksi, jossa hierarkkisesti ylempi organisaatiorakenne ohjaa alempaa rakennetta ja alempi rakenne tuottaa muutostarpeita ja ehdotuksia ylemmille rakenteille. Arkkitehtuurinhallinnan kaikilla eri tasoilla on kyseessä olevaa arkkitehtuurityötä ohjaava ryhmä (ohjaus-/johtoryhmä), arkkitehtuurityötä varsinaisesti toteuttava asiantuntijaryhmä (arkkitehtuuriryhmä) sekä arkkitehtuurityön toteutuksen käytännön päätöksenteosta vastaava omistaja (nimetty julkisen hallinnon organisaatio). Ryhmien välinen päätöksenteko on hierarkkista. Alemmalla tasolla tehdyt arkkitehtuurilinjaukset, jolla on vaikutusta kohdetta laajempaan kokonaisuuteen julkisessa hallinnossa, hyväksytään pääsääntöisesti ylemmällä tasolla ennen linjauksen voimaan tuloa. Kohdealueen osan KA ohjausryhmä Kuntasektorin KA Kohdealueen KA:n vastuutaho (pj.) = Suomen Kuntaliitto ry Kohdealueen KA:n ohjausryhmä = N.N. Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä = N.N. Arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

71 Arkkitehtuurin johtamisen ohjaus ja hallinta
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurin johtamisen ohjaus ja hallinta Jatkuva kehittäminen Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Arkkitehtuuritoiminnan organisointi Arkkitehtuuritoiminnan ja KA-linjausten viestintä Arkkitehtuuritoiminnan ja KA-linjausten koulutus Julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuuritoiminnan johtaminen jakautuu työprosesseina kahteen osaan johtamisen organisoinnin näkökulmasta: Arkkitehtuurin ohjaus Arkkitehtuurin hallinta Arkkitehtuurin ohjaus on kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmän vastuulla ja arkkitehtuurin hallinta arkkitehtuuriryhmän vastuulla. Projektisalkun hallinta Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

72 Muun yhteisen arkkitehtuurin hallinta
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Muun yhteisen arkkitehtuurin hallinta Jos toiminnalle on asetettu tai sille tullaan asettamaan yhteisiä tavoitteita, arkkitehtuurityöstä on hyötyä Esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä edellytetään monilta osin kuntarajat ylittävää alueellista yhteistyötä.  Kuntarajat ylittävä alueellinen kokonaisarkkitehtuuri ja sen hallinta Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissa on kuvattu suunniteltu toimintatapa, jonka avulla julkisen hallinnon toimintaa voidaan jäsentää ja jakaa kohdealueiksi toiminnallisten tavoitteiden koostamista ja niihin pohjautuvan yhteisen arkkitehtuurin suunnittelun käynnistämistä sekä työn vastuiden määrittämistä varten. Jäsennys ei kuvaa koko julkisen hallinnon toimintaa kaikessa yksityiskohtaisuudessaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei yhteistyötä arkkitehtuurin osalta voisi tehdä muussa mittakaavassa. Erityisesti tilanteissa, joissa toiminnalle on asetettu tai sille tullaan asettamaan yhteisiä tavoitteita, tavoitteiden toimeenpanossa arkkitehtuurityöstä on hyötyä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä edellytetään monilta osin kuntarajat ylittävää alueellista yhteistyötä. Tällöin yhteistyö palveluiden järjestämisessä voisi edellyttää myös yhteistä sopimista näihin toimintoihin liittyvästä alueellisesta kokonaisarkkitehtuurista ja sen hallinnasta. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

73 Lainsäädännön yms. vaikutukset
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Lainsäädännön yms. vaikutukset Lainsäädännön muutokset yms. voivat aiheuttaa muutostarpeita yhteiseen kokonaisarkkitehtuuriin Riittävän aikaisessa vaiheessa tunnistetut tarpeet tuottavat tarvittavaa informaatiota arkkitehtuurilinjausten muutosten valmistelulle, tulevien kehittämiskohteiden suunnittelulle sekä arkkitehtuuritoiminnan kehittämiselle. Kaikkia muutoksia ei tietysti voi ennakoida, minkä vuoksi yhteisen arkkitehtuurityön päätöksentekoprosessien tulee perustua riittävän reaktiivisille toimintamalleille (esimerkiksi päätöksentekokäytäntöjen sopiminen nopeasti ilman ohjausryhmän fyysistä kokoontumista). Arkkitehtuuriryhmä seuraa alueensa arkkitehtuurityön keskeisiä muutostekijöitä ja sidosarkkitehtuureja. Keskeisimmät sidosarkkitehtuurit on kuvattu tavoitetilan viitearkkitehtuuridokumentaatioissa. Arkkitehtuuriryhmän jäsenet seuraavat muutostekijöitä ja sidosarkkitehtuureja sekä jatkuvasti että vuositasolla. Keskeiset havainnot ja muutokset käsitellään arkkitehtuuriryhmän kokouksissa ja julkisen hallinnon arkkitehtuurilinjauksia tai KA-kehittämispolkua muutetaan tarpeen mukaan näiden pohjalta. Arkkitehtuuriin vaikuttavat muutostekijät tunnistetaan, kootaan yhteen ja käsitellään vuositasolla vuosikellon mukaisesti KA-mittarien arvioinnin jälkeen ennen budjettikehyksen lukkoon lyömistä. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

74 Arkkitehtuurinmukaisen ratkaisujen hallinta
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Arkkitehtuurinmukaisen ratkaisujen hallinta Hallintamallissa on yhteisiä hallintakerroksia, joilla tarkennetaan toteutusvaatimuksia ja joiden avulla pystytään paremmin hallitsemaan rajattuja kohdealueita Toteutettu ratkaisu Kansallinen arkkitehtuuri- linjaukset Ratkaisun toteutus- periaatteet KA-periaatteiden hallinta mukaisen ratkaisutavan mukaisen ratkaisun Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalliin sisältyy myös arkkitehtuurinmukaisten ratkaisujen toteutusperiaatteiden hallinta arkkitehtuurinäkökulmasta. Menettelyn kautta voidaan paremmin varmistaa yhteisesti luotujen arkkitehtuurilinjausten hyödyntäminen sekä niiden käytön kautta saatavien kehittämisehdotusten nopeampi kierto arkkitehtuurin ohjaus- ja hallintaprosesseissa. Jotta kokonaisarkkitehtuurityössä toteutetut yhteiset linjaukset saadaan konkretisoitua mahdollisimman hyvin hyödyttämään julkisen hallinnon kehittämistoimintaa, liitetään arkkitehtuurin hallintamalliin yhteisiä hallintakerroksia, joilla tarkennetaan toteutusvaatimuksia ja joiden avulla pystytään paremmin hallitsemaan rajattuja kohdealueita. Samalla varmistetaan, että eri käyttötarkoituksiin toteutettavat arkkitehtuurinmukaisuuden hallinnan elementit liittyvät toisiinsa. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

75 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta
v2.0 Yhteenveto Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

76 Yhteenveto KA-työn hallinnasta
Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Yhteenveto KA-työn hallinnasta Toiminnan kehittäminen Visio ja strategia Tietojärjestelmien kehittämishanke Toiminnan kehittämishanke Tiedon hallinnan kehittämishanke Hankesalkun hallinta Arkkitehtuurin hallinta Hankehallinta Toiminnan ja talouden suunnittelu Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä Arkkitehtuuri ei ole koskaan ”valmis” Arkkitehtuurikuvausten laatu vaikuttaa niiden uudelleenkäytettävyyteen Muutokset muutoshallinta-prosessin kautta Kuvaukset tulee taltioida niin, että kaikki pääsevät niihin käsiksi – ainakin lukemaan KA edistää yhteentoimivuutta Arkkitehtuurin hyötyjä mitataan Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 Copyright Valtionvarainministeriö


Lataa ppt "Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google