Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

KOKO-työpaja Mirja Anttila

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "KOKO-työpaja Mirja Anttila"— Esityksen transkriptio:

1 KOKO-työpaja Mirja Anttila 22.9.2016
Uhka vai mahdottomuus ”Kauhukuvia” yhden ontologian mallista  KOKO-työpaja Mirja Anttila

2 Unelmat… Ylläpidettävänä yleisontologian sijasta sen ja erikoisontologioiden kokonaisuus? Tähän tarvitaan asianmukaiset resurssit! Finto-projektin resurssoinnissa on huomioitu yleisontologian ylläpito ja yhteistyön koordinointi erikoisontologioiden ja yleisontologian linkitetyssä kokonaisuudessa. Riittävätkö samat resurssit yhden "kokonaisontologian" ylläpitoon?

3 vs. todellisuus? Tämähän vähentää päällekkäistä työtä ja jos muutkin osallistuvat, itseasiassa 6 henkilötyökuukautta on enemmän kuin tarpeeksi! 4 riittää mainiosti! Kun joku mainitsee päällekkäisen työn vähentämisestä, seuraa tavallisesti välittömästi kysymys "mistä voidaan vähentää työntekijöitä". Yhden ontologian mallissa ajatus on, että aikaisemmin erikoisontologioita ylläpitäneet tahot jatkossa toimisivat ko. aihealueen asiantuntijoina ja edelleen aktiivisesti tekisivät sanastotyötä, mutta säilyisikö resurssointi omissa organisaatioissa riittävänä tähän jos omasta ontologiasta luovutaan? Osa käyttäjistä kaipaa nykyistä nopeampaa ylläpitoa, mutta se on hankala tavoite osin siksi että on vaikea vaatia työryhmän jäseniä joilla on paljon muitakin tehtäviä osallistumaan kokouksiin tiheästi (muitakin syitä on). Vaikka osa ylläpidosta hoidettaisiin muulla tavoin kuin kokouksilla, olisi silti todennäköistä että kaikki eivät pysty irrottamaan aikaa sanastotyöhön kovin usein. Nykyisillä yleissanaston ylläpitoresursseilla monien paljon selvitystä tarvitsevien muutosten tekeminen pitkittyy, eikä kaikkiin tarpeellisiin korjauksiin tai muuhun kehittämiseen löydy aikaa lainkaan (esim. entiset vapaan indeksoinnin sanat, monimerkityksiset maantieteellisen paikat). Jos perusylläpito lisääntyy, ei prosessi varmaankaan nopeudu.

4 Meidän mielestämme x on tarpeellinen termi, voidaanko se hyväksyä?
Unelmat… Meidän mielestämme x on tarpeellinen termi, voidaanko se hyväksyä? Sanastossa on jo termi y, se tarkoittaa samaa, mutta tehdään tästä ohjaustermi. Kuulostaa hyvältä, tehdään niin! - Ihannetilanteessa jokainen erikoisalan vastuutaho hoitaa oman tonttinsa ja yhteiset asiat ratkaistaan kompromissein hyvässä hengessä.

5 Meidän mielestä termi x tarvitaan välttämättä!
vs. todellisuus? Meidän mielestä termi x tarvitaan välttämättä! Sanastossa on jo termi y ootteko sokeita! Ei se ole sama asia! Se on pakko saada!!! Ei voi olla samaa kahta kertaa! Natsi #¤*&##¤! Kakkapää! Pitäkää tyhmä sanastonne! - On kuitenkin selvää, että kaikkia erikoisontologian piirteitä ei pystytä yhteisontologiassa säilyttämään - jos yrittää palvella kaikkia jotenkin ei palvele ketään täydellisesti. Käykö niin, että vaaditut kompromissit ovat liian tuskallisia ja joidenkin vuosien kuluttua koetaan kuitenkin tarpeelliseksi saada käyttää oman alan tarpeisiin paremmin soveltuvaa sanastoa? Halutaanko ylläpitoa eriyttää esim. lisäämällä omiin tarpeisiin sellaista sisältöä joka ei kaikkien mielestä yhteiseen sovellu? Jo nykyisellään kokouksissa saatetaan kokea jokin termi ehdottoman tarpeelliseksi tietyn alan aineiston kuvailussa, vaikka sen merkitysero toiseen jo sanastosta löytyvään termiin on muille kuin ko. alaa erittäin hyvin tuntevalle niin vaikea hahmottaa että termejä todennäköisesti käytettäisiin ristiin. Toisinaan erikoisalan termi on myös niin suppeasti tunnettu, että sille ei ole olemassa vastinetta muilla kielillä. Osa erikoisontologian RT suhteista on loogisia ja hyödyllisiä aihealueen sisällä, mutta laajemmassa kontekstissa ne vaikuttavat sattumanvaraisilta ja kaukaa haetuilta. Myös itse termin merkitys voi määrittyä aihealueen kautta suppeammaksi kuin jos aiherajaus poistetaan.

6 Unelmat… Tässä ehdotus näiden viimeksi hyväksyttyjen kvanttimekaniikan termien yläkäsitteistä ja muista suhteista! Tässä taas olisi määritelmät näille kolmelle vähemmän tunnetulle uudelle kodikologian käsitteelle! - Ihannetilanteessa erikoisalan vastuutaholla on siis riittävästi aikaa ja kiinnostusta tehdä edelleen aktiivisesti sanastotyötä, ja tietyn alan uudet käsitteet saadaan valmiiksi työstettyinä yhteisontologiaan.

7 vs. todellisuus? Täs on nämä kybernetiikan uudet termit. Ei ehditty sori nyt tälläkään kertaa tehdä näille mitään kun ei meillä oo resurssoitu tähän erikseen työaikaa mut kysy vaikka joltain alan tutkijalta jos et keksi ite... Joo tän metafilosofian kans oli sama ja sit ne edelliset pitäs kans kattoo uudestaan ku Pete sano et ne on nyt jotenki väärin… Tää teoreettinen fysiikka jäi kans tällä kertaa mut nää tarvitaan kaikki ja sellasta palautetta tuli et tää prosessi on liian hidas ku nää ois oikeestaan tarvittu jo viime kuussa… - Uhkakuvana on kuitenkin se, että resurssointi ei ole riittävää eikä ylläpitovastuu selkeä. Nykyisellään muut sanastot muodostavat yhdessä YSAn kanssa osin päällekkäisen kokonaisuuden, jossa muita sanastoja voi käyttää tukena YSAn ylläpidossa tutkimalla miten termit niissä on määritelty tai mitä suhteita niillä on. On kuitenkin paljon aihealueita joilla ei ole omaa erikoissanastoa, ja näiden osalta selvitystyötä joutuu tekemään paljon varsinkin jos aihealue on itselle vieras (esim. matemaattiset tieteet, tekniset alat). Asiantuntijoihin ei ole välttämättä helppo saada kontaktia, eivätkä he toisaalta hahmota sanastotyön luonnetta, esim. is-a-tyyppisen yläkäsitteen löytämisessä tuskin saa apua vaikka miten kysyisi "tietynlainen MIKÄ tämä asia on". Tältä osin työssä tuntee välillä olevansa varsin yksin, toivottavasti tämä ei lisäänny entisestään yhden ontologian mallissa. Helposti lopullisen vastuun puuttuminen mahdollistaa hankalien päätösten siirtämisen eteenpäin, kun taas ylläpitäjänä kaipaisi nykyistä enemmän mielipiteitä esim. ehdotettujen käsitteiden suhteisiin.

8 Unelmat… Käsite A ryhmästä 55 olisi hyvä ottaa sanastoon, tässä ehdotus sen suhteiksi ja määritelmäksi! - Ihannetilanteessa hajautettu ylläpito onnistuu, tietyn vastuutahon oma alue pystytään erottamaan selkeästi omaksi kokonaisuudekseen eivätkä tehdyt ratkaisut ole kenenkään muun mielestä vääriä tai eroa siitä miten muita osia ylläpidetään.

9 vs. todellisuus? Käsite A ryhmästä 55 olisi hyvä ottaa sanastoon, tässä ehdotus sen suhteiksi ja määritelmäksi! Käsite A kuuluu ryhmään 60 eikä sen yläkäsite ole B vaan X! Sitä paitsi käsite C kuuluu myös ryhmään 60 ja te olette nyt siirtäneet sen väärään paikkaan! Eikä se liity käsitteisiin D ja F, mutta sillä on suhde käsitteeseen R jonka te olette ottaneet pois! Käsite A ei kuulu kumpaankaan noista ryhmistä ja sitä paitsi se tarkoittaa samaa kuin käsite W eikä sitä pidä ottaa lainkaan sanastoon! Mutta miksi tänne on nyt lisätty käsite Å jolla ei ole suomenkielistä vastinetta ja kuka on poistanut käsitteeltä Ǭ ryhmän 85 kun me ylläpidämme sitä ryhmää !?! - YSOn ja erikoisontologioiden kohdalla selkeitä rajoja on melko mahdotonta vetää, ja monella taholla voisi olla sanottavaa saman käsitteen osalta. Jos ylläpitäjät saavat muokata ontologiaa itsenäisesti, ollaan äkkiä tilanteessa jossa kokonaisuuden hallinta katoaa, eri aihealueilla tehdään erilaisia ratkaisuja hierarkian rakentamisessa, tai käsitteelle merkitään ryhmiä, määritelmiä tai suhteita jotka joku muu kokee vääriksi. Pahimmassa tapauksessa ontologiaan otetaan päällekkäisiä käsitteitä eri termeillä, tai käsitteitä joiden merkitysero on niin pieni, ettei kuvailija tai hakija osaa käyttää niitä oikein. Kokonaisuudesta tulee liian sekava ja aletaan taas kaivata omia ontologioita tai sanastoja joissa pystytään säilyttämään hallinnan tunne oman alan käsitteiden osalta.

10 Mahdollisia käytännön ongelmia
YSO on kolmikielinen, mutta erikoissanaston termeille ei aina löydy helposti vastinetta lintukotolaiset Erikoissanaston ala on määrittänyt termin merkitystä, yleissanastossa merkitys muuttuu keruu > perinteenkeruu repertuaari – ysa/yso KÄ ohjelmistot sv. repertoarer (Termiä ohjelmistot tuntuisi hankalalta käyttää kuvailtaessa folkloristisia tutkimuksia, repertuaarianalyysia. Perinteentaitajan repertuaarilla viitataan paitsi hänen esittämäänsä perinteeseen, myös muuhun hänen tuntemaansa aineistoon, vrt. AFS:n tesauruksessa alakäsitteet aktiivinen ja passiivinen repertuaari jne. Termiä repertuaari on käytetty asiasanana Melindassa 65 kertaa, Artossa 32 kertaa.) Erikoissanaston RT-suhteet eivät sovi yleissanastoon esitystilanne: KULO RT konteksti, performanssi, reproduktio; YSA RT esiintyminen, esittäminen, esitykset - Yhdistettäessä KULAn termejä YSAan tilanne on ollut pääosin helppo, koska KULA ja YSA ovat ennestään hyvin samantyyppisiä sanastoja ja YSAssa on jo paljon KULAn aihealueen termejä - tyypillisesti uudet tulokkaat sopivat joukkoon helposti ja vain laajentavat tämän aihealueen termistöä. - Jotkut termeistä ovat aiheuttaneet ongelmia koska niille ei löydy ruotsinkielistä vastinetta. YSO-Allfossa termi on oltava molemmilla kielillä, joten näitä ei ole voitu ottaa (esim. lintukotolaiset, hokemat). - Joissakin tapauksissa termin merkitys muuttuu kun aihealuerajaus poistuu, esim. keruu-termin tilalle otettiin perinteenkeruu jotta merkitys säilyisi samana. Toisaalta aina tämä ei ole ongelma, vaan termin merkityksen annetaan laajentua, esim. esitystilanne, yksilötutkimus. - Toisinaan kuitenkin syntyy ongelmia, kun termi on erikoisalalla tarpeellinen ja selkeä, kuten "repertuaari". Sen ruotsinkielinen käännös on jo vastineena ohjelmistot-termille (ja repertuaarit suomeksikin ohjausterminä), mutta kulttuurintutkimuksen alalla repertuaarin merkitys on vähän eri kuin ohjelmiston. Ruotsiksi taas sama termi kattaa molemmat merkitykset. - Olen pyrkinyt säilyttämään erikoissanaston suhteet myös YSAssa, mutta aina se ei onnistu: esitystilanne-termin suhteet ovat YSAssa aivan erilaiset kuin KULOssa, koska termien konteksti, reproduktio tai performanssi merkitys on yleissanastossa laajempi ja esitystilanne tuntuisi RT-suhteiden joukossa irralliselta vaikkei olisikaan väärin.


Lataa ppt "KOKO-työpaja Mirja Anttila"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google