Kasvupalvelut – tilannekatsaus

Esitys aiheesta: "Kasvupalvelut – tilannekatsaus"— Esityksen transkriptio:

1 Kasvupalvelut – tilannekatsaus
Jarkko Tonttila

2 ALKE- ja kasvupalvelulaki
Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain sekä siihen liittyvien lakien käsittely ALKE- ja kasvupalvelulaki Eduskunnalle LAUSUNNOLLA 8 VIIKKOA Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo LAUSUNNOLLA 6 VIIKKOA Uudenmaan erillisratkaisua koskeva laki Eduskunnalle Eduskunnalle syyskuussa LAUSUNNOLLA 8 VIIKKOA Kasvupalveluun liittyvät sisältölait Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki - lausunnolle syksyllä

3 Maakuntien kasvupalvelun tehtävänala
Kasvupalvelulaissa ei pääsääntöisesti säädetä yksittäisistä palveluista. Määritellyt palvelukokonaisuudet kuvaavat maakunnan kasvupalvelun tehtävänalan. Maakunnalla on oikeus järjestää palvelukokonaisuuksia harkintansa mukaisessa laajuudessa. Palvelukokonaisuudet: rekrytointi ja osaamisen kehittäminen yritystoiminta ja yrittäjyys edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle kansainvälistyminen rahoitus Määritelty yleisesti myös valtakunnalliset kasvupalvelut ja niiden järjestämisvastuu sekä valtakunnallisten/maakunnallisten palvelujen asiakkaat Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu myös vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.

4 Maakunnan viranomaistehtävät
Maakunnan tulee itse hoitaa henkilöasiakkaan oikeuksiin, velvollisuuksiin ja toimeentuloon liittyvät ratkaisut tuen myöntäminen yrityksille, jos tuen määrä ylittää tietyn euromääräisen tason tuen tai korvauksen maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista tai takaisinperintää koskevan päätöksen tekeminen päätös työnantajalle tai yritykselle tarjottavien rekrytointi- ja osaamispalvelujen epäämisestä työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaan liittyvät tehtävät Maakunnan on hoidettava julkisena hallintotehtävänä myös Euroopan unionin rakennerahastokauden 2014–2020 ja Euroopan unionin globalisaatiorahaston varoin rahoitettuja hankkeita koskeva päätöksenteko.

5 Markkinaehtoisuus Palvelut hankitaan markkinoilta.
Kuntien in-house -toimijat eivät ole markkinaehtoisia toimijoita. Maakunta voi tuottaa palveluita vain, jos markkinoilta ei löydy tuottajia. Viranomaistehtävät maakunta kuitenkin aina hoitaa itse.

6 Kilpailulliseen tuotantomalliin siirtyminen vaiheistetusti maakunnissa
Täysimääräinen siirtyminen kilpailulliseen malliin Maakunnan yhtiöt Ennakoivat toimenpiteet Markkina-selvitys Kaikissa vaiheissa tiivis vuoropuhelu markkinoiden kanssa! Täydentävät palveluostot 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

7 Täsmennyksiä ja rajauksia järjestäjä-tuottajamallista
Kasvupalvelulainsäädäntö ja järjestäjä-tuottajamallin (ml. kilpailullisuus) sääntely koskee vain maakunnan järjestämisvastuulle tulevia TEM:n vastuualueen palveluja, ei kuntien elinvoimatehtäviä (yleinen toimiala, nuorisotoimi ym.) tai valtionavusteista / veikkausvoittovaroin tuettua järjestötoimintaa sinänsä. Kuntouttava työtoiminta on sote-palvelu, jonka siirtymistä ja soveltamista maakunnissa sääntelee STM:n lainsäädäntö, ei siis TEM:n kasvupalvelulainsäädäntö. Jos kunta- tai järjestötoimijat haluavat lähteä tuottamaan maakunnan kasvupalveluja, niin kilpailuneutraliteetin tulee toteutua – kuntatoimijoilla esim. yhtiöittäminen ja järjestöillä liiketoiminnan eriyttäminen kirjanpidossa (valtionavun myöntäjän edellyttämänä). Kuntien sidosyksiköt (hankintalainsäädäntö), kuten kehitysyhtiöt tai oppilaitokset, eivät ole (perusrakenteiltaan) kilpailuneutraaleja markkinaehtoisia toimijoita eivätkä siten voi tuottaa maakunnalle kasvupalveluja. Kuntien elinvoimapalvelut ja järjestötoiminta ovat ehdottomasti maakuntien tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa arjen yhteistyö tulee varmistaa. Kunnat voivat jatkossakin tarjota palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja. Kilpailullisuuden tai yhtiöittämisen sääntely ei koske näitä.

8 Palvelumarkki- noita selvitelty

9 ELY-keskusten ja TE-toimistojen palveluntuottajat 2015
300 milj. € n. 520 65 % ”Nykymarkkina” Tuottajaa Yrityksiä 1/5 4/18 n. 60 % ”TE/ELY- spesialisteja” Suurimmasta on yrityksiä € muilla kuin yrityksille

10 Potentiaalisia palveluntuottajayrityksiä
Lähde: Owal Group Oy

11 Kasvupalvelujen kehityskaari
Markkinavuoropuhelussa kuultujen eri toimijoiden näkemyksiä Lähde: Owal Group Oy

12 Palvelukonseptin rungon hahmottelu meneillään

13 Kasvupalvelun kanavamallin periaatteita
Kasvupalvelujen ensisijainen palvelukanava on personoidut sähköiset palvelut ja niitä tukeva yhteinen asiakasneuvonta ja sähköisen asioinnin tuki Toisena palvelukanavana on maakunnan tarjoama asiantuntijapalvelu/ lähipalvelu käyntiasiointina, henkilökohtaisena puhelinpalveluna ja kuvallisena etäpalveluna Kasvupalvelun tukipalvelut ovat Some asiakasviestintään Chatti –palvelu yleisneuvontaan Teksti- ja pikaviestipalvelut kansallista palveluväylää hyödyntäen siten, että käyttöön otetaan kansallisen viestintä ratkaisun sähköinen postilaatikko ja viestintäpalvelujen mahdollisuudet.

14 LUONNOS

15 Työnhakijan palveluprosessin suuntaviivoja
Työnhaku alkaa verkossa Maakunnan varmistettava, että työnhakijalla mahdollisuus aloittaa työnhaku myös käyntiasiointina Ensimmäinen palvelutarvearvio on digitaalinen Osa asiakkaista voi digitaalisen palvelutarvearvion perusteella ohjautua suoraan käyttämään harkinnanvaraisia kasvupalveluja Tarvittaessa palvelutarpeen tarkempi arviointi ja asiakkaan ohjaus valinnanvapauden käyttöön Maakunta voisi mahdollisesti tehdä itse niiden asiakkaiden osalta, joilla korkea riski pitkäaikaistyöttömyyteen ja/tai monialaisten palvelujen tarve (Edellyttää ko. kohderyhmän ja palvelutarvearvion sisällön ja laajuuden määrittelyä) Maakunta vastaa siitä, että työttömyyden jatkuessa työnhakijan palvelutarve arvioidaan 3 kuukauden välein Maakunta vastaa siitä, että monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan perusteiden täyttyessä. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta.

16 Heikossa työmarkkina- asemassa olevien palvelut

17 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut
Monialaisten ja moniammatillisten palvelujen tarve säilyy. Sote- ja maakuntauudistuksessa syntyy uusia mahdollisuuksia palveluintegraatiolle, jos maakunnat yhdistävät rohkeasti tehtäviä/palveluja. Kasvupalvelun lainsäädännössä maakunnilla palvelujen yhteensovittamisvelvoite – sote, kuntien elinvoimapalvelut ym. Myös STM:n lainsäädännössä ”ankkureita” yhteensovitukselle kasvupalvelun kanssa. TYP on verkostomainen toimintamalli, ei organisaatio. Erilliselle TYP-lainsäädännölle ei ole tarvetta, koska toimijat ja vastuut osin muuttuvat ja kasvupalvelulaissa yhteensovittamisvelvoite. Kuntien keskeiset palvelut, sote-/kuntouttava työtoiminta siirtyvät maakunnille. Rekrytointi- ja osaamispalvelulakiin sääntelyä monialaisen palvelutarpeen arvioinnista, henkilökohtaisesta palvelusta, palveluohjauksesta ym. Tasapainoiset rahoituksen kannusteet tärkeitä. Työmarkkinatuen rahoitusvastuita selvitetään. Vastuiden jakaantumista kunnan ja maakunnan kesken esitetään. Maakunnilla mahdollisuus hankkia uudenlaisia hyvinvointipalvelujen kokonaisuuksia, jolloin palveluntuottajat rakentavat palveluintegraation – terveys, sosiaalityö, kuntoutus, valmennus, koulutus, työllistyminen. Edellyttää palveluinnovaatioita markkinoilla ja palveluyritysten verkostoitumista / monipuolistumista. Työnhakijoiden ostopalveluissa siirrytään yhä vahvemmin tulosperusteisiin sopimuksiin. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien tuloksille voidaan määritellä korkeammat hinnat ja näin luoda tuottajalle kannusteet eri asiakasryhmien kanssa työskentelylle.

18 Kuntouttava työtoiminta (STM)
Kuntouttava työtoiminta siirtyy muiden sote-palveluiden myötä maakuntien järjestämisvastuulle Maakuntien rahoitus pääasiassa yleiskatteellisella rahoituksella, joten maakuntien päätösvalta resurssien kohdentamisesta eri palveluihin tulee olemaan merkittävä. Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki säätää siitä, milloin kuntouttavaa työtoimintaa pitää järjestää. STM on käynnistämässä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain uudistamisen osana laajempaa sosiaalihuollon työtoimintojen uudistamista. Uusi lainsäädäntö on tarkoitus tulla voimaan Uudistustyön pohjana käytetään edellisen hallituskauden aikana toimineen nk. TEOS-työryhmän esityksiä ja niistä saatua lausuntopalautetta.