1. Tilastollinen normaalius 4. Subjektiivinen tunne

Esitys aiheesta: "1. Tilastollinen normaalius 4. Subjektiivinen tunne"— Esityksen transkriptio:

1 1. Tilastollinen normaalius 4. Subjektiivinen tunne
KUKA ON NORMAALI? 1. Tilastollinen normaalius 4. Subjektiivinen tunne Enemmistön, keskiarvon mukaista normaaliutta Vaikka enemmistö valehtelisikin, emme pidä normaalina - Oma kokemus - Ei aina sama kuin muiden näkemys 2. Normatiivinen normaalius Normien mukaista, yleisesti hyväksyttyä kulttuurikohtaista 3. Sopeutuvuus - Ihmissuhteiden ja työn hoitaminen - Arjesta selviytyminen - Uusiin tilanteisiin sopeutuminen

2 1. Milloin ihminen mielestäsi osoittaa
• mustasukkaisuutta terveesti/sairaasti? • kateellisuutta terveesti/sairaasti? • vihaa terveesti/sairaasti? • riemua terveesti/sairaasti? • masennusta terveesti/ sairaasti? 2. Normaalia vai poikkeavaa käytöstä? • Miksi nuori roikkuu auton takapuskurissa rullaluistimet jalassaan? • Miksi öisillä teillä monet nuoret kaahaavat kuolemaan? • Miksi nuori hakee huimaavia kokemuksia esim. extreme-lajeista? • Mikä on esteettisten amputointien perimmäinen motiivi? • Ranskassa suosittu leikki nuorten keskuudessa on kuristus- eli huivileikki. Toinen kuristaa, kunnes toiselta menee taju. Sitten nuori kertoo hallusinaatioistaan muille. Satoja nuoria on kuollut tai vammautunut leikin seurauksena (Lähde: Pariisin psykologikongressi 2004)

3 MIELENTERVEYS -Aina jatkumo hyvästä mielenterveydestä mielenterveyden häiriöihin - Määritelmä sidoksissa aikaan ja kulttuuriin/yhteiskuntaan - Yksilöllisen kokemusten + tekijöiden ja ympäristön yhteisvaikutus

4 TERVE MIELI Mikä tukee? Mikä horjuttaa?
Taustalla lapsuus: perusturvallisuus (vrt. kiintymyssuhde, kehitystehtävä) Hyvä itsetunto Realistinen minäkäsitys (tai ihan hiukan positiivinen; nk. Positiivinen illuusio) Itsensä hyväksyminen Kyky antaa anteeksi, myös itselleen Toimivat ihmissuhteet Elämän kokeminen merkitykselliseksi stressi, kriisit Fyysinen sairastuminen Unen ja levon puute Läheisen ongelmat Ihmissuhdeongelmat Huono itsetunto

5 PSYYKKINEN ITSESÄÄTELY (s.133-141)
= Kaikki keinot, joilla ihminen ylläpitää hallinnan tunnetta tai yrittää palauttaa mielen tasapainon Toimivassa itsesäätelyssä yksilö kokee positiivisia tunteita ja pystyy hallitsemaan jossain määrin ajatuksiaan ja tunteitaan Käyttää tilanteeseen sopivia hallinta- ja puolustuskeinoja esim. oman toiminnan muuntaminen, totuudessa/realiteeteissa pysyminen Psyykkisten keinojen ohella käytetään myös sosiaalisia ja fyysisiä keinoja (soitto kaverille, rankka juoksulenkki, lohtusyöminen…) s. 154 tehtävä 4 (Voi halutessaan tehdä suullisesti parin kanssa) Lue kirjasta s ja tee tehtävä Tuomo PedaNetissä (Mielenterveys – Tuntitehtävä: Tuomo) – Tarkistus seuraavalla tunnilla

6 George Vaillant ja defenssien adaptiivisuus
1) Kypsät defenssit (adaptiiviset) Mahdollistavat tasapainon saavuttamisen Esim. altruismi, sublimaatio (tunteen suuntaaminen toiseen toimintoon)

7 2) Neuroottiset defenssit
Kaikille ihmisille tavallisia Esim. älyllistäminen, isolaatio (eristäminen), torjunta, kohteensiirto 3) Kehittymättömät/kypsymättömät defenssit (epäadaptiiviset) Tavallisia esim. nuoruudessa Esim. mielikuvitukseen pakeneminen, toiminta, marttyyrius, projektio (heijastaa kielteisen tunteen toiseen) 4) Psykoottiset/alkukantaiset d. Lapsenomaiset taantumat (regressio), tosiasioiden kieltäminen, splitt (musta-valkoisuus)

8 Coping-keinot: -Tietoisia
Voi jaotella: sosiaaliset, psyykkiset, fyysiset Fyysinen: lenkillä käynti Sosiaalinen: keskustelu Psyykkinen: ajan antaminen (miettiminen) Uusi harrastus

9 Defenssit: Useimmiten tiedostamattomia Voidaan jaotella: adaptiiviset - epäadaptiiviset– neuroottiset – psykoottiset Kieltäminen: meni lukkoon (psykoottinen) Humalajuominen: joko passiivis-aggressiivinen tai acting out (epäadaptiivinen) Kohteensiirto: kiukun purkaminen Vesaan (neuroottinen) Leenan toiminnan pohtiminen: älyllistäminen tai arvon kieltäminen (neuroottinen) Tunteiden torjuminen: torjunta tai arvon kieltäminen (neuroottinen)

10 MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Määritelmä: - Yksilön kokema tuska, ahdistus tai hätä - Ongelmat eri elämänalueilla (suuria vaikeuksia ihmissuhteissa, töissä…) - Kulttuurin normien rikkominen (määritelmät sidoksissa aikaan ja paikkaan! Väärinkäyttö, stigma) - Elämää haittaavat elimistön toimintahäiriöt esim hallusinaatiot = aistiharhat

11 Häiriöt voidaan ajatella myös jatkumona terve-neuroottinen-psykoottinen (vrt. defenssit)
Esim. mania voi olla psykoottistasoista Häiriöluokat ahdistuneisuushäiriöt esim. fobia käytös- ja hillitsemishäiriöt esim. kleptomania persoonallisuushäiriöt esim. narsistinen persoonallisuushäiriö riippuvuudet esim. alkoholismi mielialahäiriöt esim. masennus psykoosit esim. skitsofrenia

12 Häiriöiden selitysmalleja:
1) Psykologiset selitykset Yksilön psyykkinen kehitys (esim. epäselvä identiteetti - psykodynaaminen malli: tiedostamattomat konfliktit, lapsuuden traumat, vietit yms b) virheelliset ajattelumallit esim. ajattelun vääristymät 2) Biologiset selitysmallit a) Aivojen toimintahäiriö esim. välittäjäaineet b) Geenit; perinnöllinen alttius mm. skitsofreniassa, masennuksessa

13 3) Poliittis-taloudelliset selitykset
esim. köyhyys, vaino, sorto ajaa yksilön ongelmiin 4) Sosiaaliset selitykset esim. tuhoavat ihmissuhteet (kiusaaminen, väkivalta jne.) 5) Kulttuuriset selitykset esim. länsimainen kauneusihanne syömishäiriöiden yhtenä syynä 6) Uskonnolliset selitykset esim. pahat henget