Ajattelu elämänkatsomustiedossa

Esitys aiheesta: "Ajattelu elämänkatsomustiedossa"— Esityksen transkriptio:

1 Ajattelu elämänkatsomustiedossa
Ajattelu opetussuunnitelmissa Reflektiivisen opetuskäytännön perusteista Ajattelutaidot Huolehtiva ajattelu Kriittinen ajattelu

2 Ajattelu opetussuunnitelmissa
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.

3 Ajattelu opetussuunnitelmissa
Elämänkatsomustiedon keskeiset sisältöalueet: Ala- ja yläkoulussa rakentaa identiteettiä ja persoonallista elämänkatsomusta kehittää arvostelukykyä ja moraalisia valmiuksia tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin tutustua lähiympäristön katsomuksiin ja kulttuureihin

4 Ajattelu opetussuunnitelmissa
Elämänkatsomustiedon keskeiset sisältöalueet: Lukiossa: Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

5 Reflektiivisen opetuskäytännön perusteista
Koulujen sidosaines järjellisyys Kyseessä ei ole puhdas järki, vaan järjellisyys: Arvostelmaan pohjautuva järjellisyys Erilaisia järjellisyyksiä: Keinoihin ja päämääriin liittyvä järjellisyys Esim. yritykset Subjektiivinen järki (Max Horkheimer) Autoritaarinen järjellisyys Esim. armeija Mitä on koulujen järjellisyys?

6 Reflektiivisen opetuskäytännön perusteista
Koulujen järjellisyys määrittyy myös tavoitteesta käsin: tuottaa koulutettuja henkilöitä Tässä onnistutaan ainoastaan, jos oppilaat nähdään myös järjellisinä Koulujen rakenne (opetussuunnitelmat, opetusmenetelmät jne.) tulee olla järjellisesti perusteltuja ja puollustettavissa Tällainen rakenne mahdollistaa järjellisyyteen kasvamisen

7 Reflektiivisen opetuskäytännön perusteista
Immanuel Kantin dilemma (ns. pedagoginen paradoksi) Voimmeko kasvattaa järjellisyyttä ilman että kasvatamme ajattelua? Tuleeko meidän pakottaa vapauteen? Autonominen ajattelu Autonomian paradoksi Sigmund Freud (eheän minuuden kehittyminen), Anthony Giddens (sosialisaatio), Berger & Luckmann (todellisuuden sosiaalinen rakentuminen), Simmell (Vergesellschaftlichung) Tunnustetuksi tuleminen edellyttää tunnistetuksi tulemista

8 Reflektiivisen opetuskäytännön perusteista
Kantille ajattelu on vapaaehtoista universaalien periaatteiden noudattamista Mitä on valistus? Voimakas autonomisen ajattelun vaatimus Essee osoittaa, ettei Kant tajunnut sisäisen itsekritiikin välttämättömyyttä demokraattisissa instituutioissa Myöhemmissä teoksissaan tämä nousee systemaattisen tarkastelun kohteeksi

9 Reflektiivisen opetuskäytännön perusteista
Reflektiivisen opetuksen ja koulun perusulottuvuudet (Matthew Lipman) Koulutus tutkimuksena (John Dewey) Tutkijayhteisö (Charles S. Peirce) Herkkyys problemaattiselle Järjellisyys Suhde ja arvostelma Oppialainen ajattelu (Paul H. Hirst) Keskustelevuus Autonomia Reflektiivinen ajattelu

10 Ajattelutaidot Tutkimukselliset taidot Päättely taidot
Tiedon järjestely taidot Kääntämisen taito

11 Ajattelutaidot Tutkimuksellisuus
Ensisijassa itsekorjautuvaa toimintaa missä aihealuetta tutkitaan tarkoituksena välineiden ja tapojen löytäminen, joiden avulla ongelmana olevaa asiaa voidaan käsitellä Tutkimuksen tuotoksena ovat arvostelmat

12 Ajattelutaidot Päättely
Prosessi, jossa järjestetään ja koordinoidaan tutkimuksen kautta saavutettua ainesta Pyritään löytämään valideja keinoja laajentaa ja ryhmitellä uudelleen tutkimuksellisessa toiminnassa löydettyä tai oivallettua ainesta siten, että niiden totuus säilyy

13 Ajattelutaidot Tiedon järjestely = käsitteellistäminen
Informaatio järjestetään suhteessa oleviin klustereihin Tämän jälkeen niitä analysoidaan ja selvitetään, jotta niitä voitaisiin hyödyntää ymmärrysprosesseissa ja arvostelmissa Käsitteellinen ajattelu on nimenomaan suhteiden ajattelua: muodostetaan periaatteita, kriteereitä, argumentteja, selityksiä jne.

14 Ajattelutaidot Kääntäminen
Tarkoittaa merkitysten siirtämistä jostakin toisesta kielestä tai symbolijärjestelmästä tai modaalisuudesta toiseen kuitenkin niin, että ne säilyvät eheinä. Tulkinnallisuus välttämätöntä jos käännettävä merkitys ei säilytä mieltään uudessa kontekstissa.

15 Ajattelutaidot Järkeily pyrkii opetuksessa totuuden säilyttämiseen
Kääntäminen pyrkii opetuksessa merkityksen säilyttämiseen

16 Huolehtiva ajattelu Arvostava ajattelu Affektiivinen ajattelu
Aktiivinen ajattelu Normatiivinen ajattelu Empaattinen ajattelu

17 Kriittinen ajattelu Kant: kriittinen filosofia
Ensisijassa itsekritiikkiä Kritiikin subjekti ja objekti ovat samat: järki Järki asettaa itse itselleen rajat tutkimalla tietokykynsä rajoituksia

18 Kriittinen ajattelu Mitä on kriittinen ajattelu?
Määrittyykö se tällaisen ajattelu tuloksista tai muodosta käsin? Ratkaisut Päätökset Käsitteiden löytäminen Reflektiivisyys Järjellisyys

19 Kriittinen ajattelu Eivät riitä: Tulokset liian kapeita
Muoto liian epämääräinen

20 Kriittinen ajattelu Joitakin yleisiä luonnehdintoja kriittisestä ajattelusta opetuksessa Nojaa arvostelmiin ja sille annettaviin kriteereihin Tietoa ei nähdä yksinomaan omaisuutena vaan jonakin sovellettuna. Lipman määrittelee: Kriittinen ajattelu on ajattelua, joka tukee arvostelmia, koska se nojaa kriteereihin, on itseään korjaavaa ja on herkkä kontekstille

21 Kriittinen ajattelu Mutta riittääkö Lipmanin määritelmä kriittisen ajattelun määritelmäksi?