Päihdeongelmaisten tahdosta riippumaton hoito

Esitys aiheesta: "Päihdeongelmaisten tahdosta riippumaton hoito"— Esityksen transkriptio:

1 Päihdeongelmaisten tahdosta riippumaton hoito
Päihdelääketieteen päivät Helena Vorma, STM

2 Päihdehuoltolaki Tahdosta riippumaton hoito
terveysvaaran perusteella enintään 5 vrk terveyskeskukset ja yleissairaalat sosiaali- ja terveysministeriön asetus tahdosta riippumattomaan päihdehoitoon käytettävistä lomakkeista (993/2006) lyhytaikainen hoito väkivaltaisuuden perusteella enintään 5 vrk hoito väkivaltaisuuden perusteella enintään 30 vrk hallinto-oikeuden päätöksellä sosiaalihuollon toimintayksiköt Helena Vorma, STM

3 Alaikäisen hoito Päihdehuoltolain mukaan alaikäinen voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan päihdehoitoon terveysvaaran perusteella samoin edellytyksin kuin täysi-ikäinen, mutta väkivaltaisuuden perusteella ainoastaan erityisestä syystä Lastensuojelulain mukaan alaikäinen voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle laitoshoitoon Mielenterveyslain mukaan alaikäinen voidaan ottaa tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon mielisairauden ohella myös vakavan mielenterveyden häiriön vuoksi Helena Vorma, STM

4 Päihdehuoltolain perustelut
hoidon turvaaminen, jos välitön hengenvaara tai saamassa vakavan terveydellisen vaurion perheeseen tai muihin läheisiin kohdistuva väkivaltaisuus vuoteen -95 saakka osa perheen sisäisestä väkivallasta luettiin asianomistajarikoksiksi, joihin poliisi ei voinut puuttua poliisin säilöönottoajat liian lyhyet päihdekierteen katkaisemiseksi 5 vrk hoidolla (vakavissa tapauksissa 30 vrk hoidolla) tavoitteena katkaisu ja hoitomotivaation herättely tavoitteena sosiaalityön tehostaminen, koska perheen sisäisten ristiriitojen mahdollisimman varhainen selvittäminen on tehokkainta laitoshoito ei riitä muutokseen, jos laitoshoidossa olleen henkilön entiset olosuhteet jatkuvat hoidon jälkeen Helena Vorma, STM

5 Tahdosta riippumaton päihdehoito
Laki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta (PAV-laki): noin 600 laitoshoitokertaa/v ja 1970-luvuilla Irtolaislaki: noin 300 laitoshoitokertaa/v 1960-luvulla ja noin 150 laitoshoitokertaa / v 1970-luvulla (suurin osa päihdeongelmaisia) 1986 PAV-lain perusteella enää 64 hoitojaksoa Päihdehuoltolain voimaantulon jälkeen väkivaltakriteerillä toteutetut hoidot: AVIen mukaan Suomessa ei vuosiin ole toteutettu tahdosta riippumatonta hoitoa 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 30 22 11 9 4 6 7 Helena Vorma, STM

6 Ruotsi Lag om vård av missbrukare i vissa fall 1982
Hoitoaika korkeintaan 6 kk Päihteiden käytön katkaiseminen ja motivointi jatkohoitoon Potilaita vuosittain n , hoitoaika noin 4-5 kk Lisäksi päihdeongelmaisia hoidetaan tahdonvastaisesti mielenterveyslain mukaisesti Helena Vorma, STM

7 ½ v jakso kr ( euroa), mutta tilanne jatkuu jaksojen jälkeen 80 %:lla samana. Mikä olisi tehokkaampaa? Helena Vorma, STM

8 Tahdonvastaisen päihdehoidon toimivuus? Gerdner & Berglund 2011
Tahdonvastainen päihdehoito näyttää tehoavan, jos se perustuu huolelliseen tutkimukseen ja tarjotaan strukturoitua hoitoa, joka kohdistuu sekä riippuvuuteen/väärinkäyttöön että muihin psykososiaalisiin ongelmiin ja hoito on pitkäjänteistä ja siihen liittyy laadukas jälkihoito Tehokas hoito lisää potilaan motivoitumista hoitoon ja vapaaehtoista hoitoon sitoutumista Hoidon laadukkuus lisää tahdonvastaisen hoidon oikeutusta – hoidon antamista voidaan perustella vain, jos se auttaa ihmistä kuntoutumaan Helena Vorma, STM

9 Ruotsin selvitysryhmän suositukset
Bättre insatser vid missbruk och beroende – Individen, kunskapen och ansvaret (SOU 2011:35) käytettävä vain poikkeustapauksissa tarjottava tehokkaita hoitomuotoja oikea-aikaisesti, yksilöllisen tarpeen mukaisena ja osana suunnitelmallista hoitoketjua raja tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon: molempien lakien mukaan hoidetaan osittain samoja potilasryhmiä, mutta eri painotuksilla ja psyk. järjestelmän resurssit ja koulutustaso parempi nuorten hoito: sovelletaanko lastensuojelulakia vai tahdosta riippumatonta päihdehoitoa? lisää tutkimustietoa tarvitaan Helena Vorma, STM

10 Mihin suuntaan olisi jatkettava Suomessa?
Suojaa terveyttä ja turvallisuutta? Kuntouttavaa? Kallista? Tehotonta? Perusoikeuksien vastaista? Helena Vorma, STM

11 Valmistelussa olevan lainsäädännön peruslähtökohtia
Uusi lainsäädäntö korostaa, että päihdehoidossa on kyse sairauden hoitamisesta Potilaalla on oikeus hoitoon vastaavin periaattein kuin muilla Lailla varmistetaan hoitoon ohjautumisen sujuvuus Päihdeäideillä muita vahvempi oikeus hoitoon (samat periaatteet koskevat sosiaalipalveluja) Helena Vorma, STM

12 Pakkohoidon osalta tarkoittaa, että
PÄIHDEHUOLLON PAKKOHOITO SAMALLE VIIVALLE MUUN SOMAATTISISTA SYISTÄ ANNETUN PAKKOHOIDON KANSSA POTILAAN OMAN JA MUIDEN HENKILÖIDEN TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN TAKAAMINEN AKUUTTITILAINTEISSA Helena Vorma, STM

13 Pitkäaikaisempi pakkohoito?
UNODC Discussion paper 2010: Tehoton hoito vastaa vankeutta Tahdosta riippumattoman hoidon käyttöä voidaan vähentää ja välttää, jos toteutuu riittävät vapaaehtoiset palvelut hoito rangaistuksen vaihtoehtona yhteisön mobilisointi (mm. työpaikkojen hoitoonohjaus jne., muu ympäristön paine) Helena Vorma, STM

14 Mahdollisia uusia keinoja
vapaaehtoinen sitoutuminen pakkohoitoon 18 vuotta täyttäneiden nuorten pakkohoito vahvennettu oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin hoitojakson jälkeen (esim. tuettu asuminen) laissa säädetty tehostettu muiden palvelujärjestelmien käyttö kuntoutumisen aikana Helena Vorma, STM

15 Koska huonolaatuiset palvelut eivät toimi…
…parannetaan asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä palvelua käytetään …parannetaan henkilökunnan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä palveluja annetaan …myös pakkoa käytettäessä tiukka sääntely palvelun laadusta! palveluketjujen seuranta …SOTE-UUDISTUKSEN ROOLI Helena Vorma, STM