Afrikkalainen sikarutto

Esitys aiheesta: "Afrikkalainen sikarutto"— Esityksen transkriptio:

1 Afrikkalainen sikarutto
Taudin aiheuttamat vahingot ja torjunta

2 ASF / taloudellinen merkitys
Suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle Kansainvälisen kaupan pysähtyminen Sikojen lopettaminen ja hävittäminen Tilojen saneeraus Tuotantoketjun häiriintyminen Yhden taudinpurkauksen keskimääräinen hinta-arvio on noin 10, 5 milj. €, (95 % vaihteluvälillä 4,6-22,7 milj. €). Kotieläinsektorin tappiot ovat vielä suuremmat (7,5-38,1 M€). Miksi niin merkityksellinen tauti? Talousvaikutukset ASF-epidemialle ovat tyypillisesti 10,5 milj EUR (95% 4,6-22,7 milj EUR) Kotieläinsektorilla (sikatilat ja lihateollisuus) tappiot ovat suuremmat (7,5-38,1 milj EUR) Ensimmäinen ASF-tapaus on kallein! Kotieläintalouden rakennemuutoksen vaikutukset eläintautien leviämiseen Suomessa – Eviran ja LUKEn riskinarviointiraportti Tapani Lyytikäinen, Jarkko K. Niemi, Leena Sahlström, Terhi Virtanen, Simo Rintakoski, Jonna Kyyrö, Alina Sinisalo ja Heikki Lehtonen Koulutuskiertue 2016

3 ASF –epidemian koko/ simulaatiotuloksia
Epidemia (eli tartunnan leviäminen useammalle tilalle) mahdollinen mutta ei todennäköisin vaihtoehto Epidemian todennäköisyydessä alueellisia eroja Keskimääräinen epidemian koko olisi 2,6 tartuntatilaa ja suurimmat epidemiat tartuntatilaa Eläinliikenne tilojen välillä on leviämisessä avainasemassa Suomessa arvioinnit tehdään niin, että arvioidaan taudin vaikutukset alkaen jokaiselta tilalta, pieneltä tai suurelta, ja tästä lasketaan todennäköisyydet eri skenaarioille Epidemialla tarkoitetaan tässä leviämistä enemmälle kuin yhdelle tilalle. Villisikojen epidemiologinen rooli voi muuttua jos kanta kasvaa edelleen Suomessa – tätä ei otettu huomioon simuloinnissa Oletukset ASFstä voivat osoittautua myöhemmin vääriksi – tauti voi myös muuntua Yhtä tartuntatilaa kohti olisi kolme ei-infektoitunutta tilaa suojavyöhykkeellä ja 14 ei-infektoitunutta tilaa valvontavyöhykkeellä Koulutuskiertue 2016

4 Eläintautien vastustaminen
Ennaltaehkäisy Varhainen havaitseminen Taudin leviämisen rajoittaminen Taudin hävittäminen ja palaaminen normaalitilaan EHYT täyttää Neljästä diassa mainitusta osiosta tämä esitys käsittelee kolmea ( ETT puhuu sikatilojen tautisuojauksesta) Koulutuskiertue 2016

5 Afrikkalaisen sikaruton oireet
Oireet ja niiden voimakkuus voivat vaihdella Oireilevia eläimiä voi aluksi olla hyvin vähän ja vain jossain sikalan osassa Aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen vaihtelee n vrk Tartunnan saaneiden sikojen kuolleisuus voi olla jopa 100%, kooma ja kuolema 1-7 vrk oireiden alkamisesta Erityisesti emakot sairastuneet. Tauti voi vaikuttaa leviävän hitaasti sikalassa (huom itämisaika!) Oireet voivat vaihdella, esim. Viron Saarenmaalla tautia luultiin ensin sikaruusuksi! Koulutuskiertue 2016

6 Afrikkalaisen sikaruton oireet (2)
Oireita: Äkillinen kuolema ilman edeltäviä oireita Korkea kuume ja apaattisuus Ruokahaluttomuus, oksentelu, (verinen) ripuli, ummetus Ihon punoitus ja verenpurkaumat iholla Ontuminen, takajalkojen jäykkyys, horjuminen, vapina tai kouristukset Silmä- ja sierainvuoto Luomiset Osa sioista voi myös sairastaa taudin vähäisin oirein (Virossa seropositiivisia, virusnegatiivisia villisikoja löydetty myös. Ovatko sairastaneet tartunnan ja parantuneet? Virusta erittäviä kantajia ei kuitenkaan taudista pitäisi jäädä, mutta ympäristössä säilyy) Koulutuskiertue 2016

7 Afrikkalaisen sikaruton avauslöydökset
Ulkoisia muutoksia kuolleessa eläimessä verenpurkautumia iholla, usein erityisesti korvissa ja kylkien alueella voi olla merkkejä silmä- ja/tai sierainvuodosta voi olla merkkejä ripulista Silmämääräisiä muutoksia elimistössä (akuutti ja subakuutti muoto) verenvuodot eri puolilla elimistöä ovat yleisesti esiintyviä perna tumma, suurentunut, infarkteja, voi olla hauras, voi esiintyä kapselinalaisia verenvuotoja imusolmukkeet verenvuotoiset ja turvonneet, myös imusolmukkeet voivat olla hauraita munuaisissa pieniä verenpurkautumia (myös munuaisaltaassa) Mahdollisia ihomuutoksia sairastuneella sialla Turvonnut ja hauras perna erityisesti havaittu oire, tämä myös metsästäjille huomio! Verekkäät ja turvonneet imusolmukkeet myös Villisioissa todettu tautia myös täysin oireettomissa Suurentunut perna Koulutuskiertue 2016

8 Afrikkalaisen sikaruton avauslöydökset (2)
Lisäksi kuolleella sialla voi olla todettavissa: Rintaontelo nestettä sydänpussissa verenvuotoja sydämen ulko- ja sisäpinnoilla nestettä rintaontelossa pieniä verenpurkautumia keuhkokalvoilla ödeemaa keuhkoissa Vatsaontelo veren värjäämää nestettä vatsaontelossa ödeemaa ja verenvuotoja ruoansulatuskanavan elimissä pieniä verenpurkautumia virtsarakon limakalvolla Tyypillisiä virustaudin löydöksiä. Diagnoosia ei voi tehdä avauskuvan perusteella, vaikkakin ihomuutokset, turvonnut perna ja verekkäät imusolmukkeet antavat selvän aiheen epäillä sikaruttoa Koulutuskiertue 2016

9 ASF / tautiepäilystä ilmoittaminen
Ilmoitus oireista viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille (selvitä numero valmiiksi!) - tilanne selvitetään yhdessä Tartutaan toimeen ennen kuin tauti ehtii levitä Suomessa Sikojenpitäjät ja kaikki sikojen kanssa tekemisissä olevat sekä eläinlääkärit tunnistavat afrikkalaisen sikaruton oireet ja osaavat ilmoittaa Eläintautiepäilyiden nopea selvittäminen Sikojen kliininen tarkastus ja näytteenotto Tarvittaessa väliaikaiset eläinten siirtokiellot Tärkeintä on saada mahdollinen tauti pysäytettyä ennen tartuntojen leviämistä, siksi nopea ilmoittaminen on tärkeää. Ilmoittaminen ei automaattisesti johda rajoituksiin pitopaikassa, vaan ainoastaan tilanteen selvittämiseen ja taudin leviämisen rajoittamiseen tarvittaessa. Keskimäärin eläintautiepäilyjen vuoksi annetut rajoitukset ovat voimassa 2 vrk. Vuosittain Suomessa ollut 4 – 6 ASF-epäilyä sikatiloilla, saman verran villisioissa; monissa maissa epäilyn kynnys on paljon alhaisempi (esim. Tanskassa). Ei ole olemassa turhaa epäilyä, vaan oireet kannattaa selvittää ajoissa. Parempi vara kuin vahinko! Koulutuskiertue 2016

10 Seuranta Suomessa Siat: taudin syyn selvitykseen liittyvät näytteet, vuonna 2015 tutkittiin 42 näytettä asf-vasta-aineiden varalta ja 91 näytettä asf-viruksen varalta Tarhatut villisiat: seurantatutkimuksiin pyydetty teurastuksen yhteydessä otettuja näytteitä, vuonna näytettä tutkittu asf-vasta-aineiden varalta ja 130 näytettä asf-viruksen varalta Luonnonvaraiset villisiat: vuonna eläimen näytteet tutkittu asf-vasta-aineiden varalta ja 171 eläimen näytteet asf-viruksen varalta. Lähes kaikki luonnonvaraiset villisiat olivat metsästettyjä. ASF-seuranta pääosin passiivista seurantaa eli sairastuneiden eläinten tutkimista taudin- tai kuolinsyyn selvitysten yhteydessä. Terveiden eläinten tutkiminen taustavarmistuksena, ettei tauti ole päässyt salaa leviämään maassa. Koulutuskiertue 2016

11 Eläintautien vastustaminen
Ennaltaehkäisy Varhainen havaitseminen Taudin leviämisen rajoittaminen Taudin hävittäminen ja palaaminen normaalitilaan Koulutuskiertue 2016

12 Taudin leviämisen rajoittaminen, sikatilat
Afrikkalainen sikarutto on eläintautilaissa luokiteltu vastustettavaksi, helposti leviäväksi eläintaudiksi Aluehallintovirasto (AVI) tekee tarvittaessa pitopaikkaa koskevan päätöksen afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi (”rajoittavat määräykset”), estetään tartunnan leviäminen ja uusien tartuntojen syntyminen. Sikojen ja muiden eläinten tuominen tilalle ja niiden vieminen sieltä pois on kielletty, siat tulee pitää eläinsuojissa Tautia mahdollisesti levittävien tuotteiden ja välineiden tilalta pois vieminen on kielletty (sian liha, rehut, raadot, sperma, alkiot, lanta jne.) Tilalla tulee pitää suojavaatteita Varusteiden ja ajoneuvojen asianmukainen puhdistus tilalle tullessa ja sieltä poistuessa Tilalla asuvat ja työskentelevät ihmiset eivät saa mennä toiselle sikatilalle ennen kuin on kulunut vähintään kaksi vuorokautta tartuntatilalta poistumisesta Koulutuskiertue 2016

13 Taudin leviämisen rajoittaminen
Taudin varmistumisen jälkeen AVI vastaa taudin alkuperän selvittämisestä ja leviämisen kartoittamisesta Kontaktitilojen selvittäminen ja tarkastus Saastuneiden tuotteiden jäljitys Evira vastaa tartunta-alueen, suoja- ja valvontavyöhykkeiden perustamisesta tartuntatilan ympärille Kotisikatapauksissa suojavyöhykkeen raja on 3 km etäisyydellä ja valvontavyöhykkeen 10 km etäisyydellä tartuntatilasta. Villisikatapauksissa Evira perustaa tartunta-alueen (3 km) ja rajoitusvyöhykkeen (harkinnanvarainen koko) mm. sikojen ja sioista peräisin olevien tuotteiden kuljettamista rajoitetaan tartunta-alueella ja vyöhykkeillä Pääperiaate on, ettei vyöhykkeiden sikatiloilta saa siirtää sikoja. Tietyin ehdoin tähän on poikkeuksia. Poikkeuksen voi myöntää aluehallintovirasto. Rajoitukset eivät koske läpiajamista pääteitä pitkin. Aluehallintovirasto järjestää kaikkien rajoitusvyöhykkeiden sikatilojen informoinnin niitä koskevista rajoituksista mahdollisimman nopeasti. Samoin rajoitusvyöhykkeiden rajoista informoidaan kyltein. Koulutuskiertue 2016

14 Esimerkkejä suoja – ja valvontavyöhykkeestä (3 km ja 10 km)
Vasemmanpuoleinen kartta on Virosta, oikeanpuoleinen kartta ASF-harjoituksesta. Kartturi-tietojärjestelmällä pystytään hakemaan rekistereistä pitopaikat, joita rajoitus koskee. Koulutuskiertue 2016

15 Toimenpiteitä vyöhykkeillä
Sikojen kuljettaminen vyöhykkeillä on kiellettyä. Kielto ei koske pitopaikan sisällä tapahtuvaa välttämätöntä kuljetusta eikä maanteitse tai rautateitse pysähtymättä ja lastia purkamatta tapahtuvaa kauttakuljetusta. Sikojen kuljettaminen valvontavyöhykkeen ulkopuolelta valvontavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon välittömästi teurastettaviksi on sallittua. Sian sperman, alkioiden ja munasolujen kuljettaminen pois vyöhykkeellä sijaitsevasta sikojen pitopaikasta on kielletty. Alueelle jääviä sikatiloja informoidaan mahdollisimman pikaisesti niitä koskevista rajoituksista. Ongelmia koituu sikatilojen lisäksi teurastamoille ja karjuasemille, jos ne sattuvat jäämään vyöhykkeille. Koulutuskiertue 2016

16 Vyöhykkeiden rajoituksista johtuva liikatäyttö sikalassa?
Sikojen omistajan hakemuksesta Evira voi määrätä sikoja lopetettaviksi tartunta-alueella, rajoitusvyöhykkeellä ja rajoitusalueella, jos eläinten siirtämistä koskevat kiellot, ehdot tai rajoitukset ovat olleet voimassa yli 14 vuorokautta ja huomattavasti vaikeuttavat eläinten pitoa taloudellisista tai eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä. Lisäksi poikkeusmahdollisuus eläinten siirtoon kun tartuntatilan alkudesinfektiosta on kulunut riittävä aika (valvontavyöhyke vähintään vrk / suojavyöhyke vähintään vrk). AVI voi myöntää poikkeuksen hakemuksesta, ehdot ovat tiukkoja. Sikoja voidaan siis siirtää (AVIn luvalla tietyin ehdoin, kunhan tautitilannetta ei vaaranneta) tai lopettaa Eviran luvalla, toimijan hakemuksesta kahden viikon kuluttua rajoitusten alkamisesta. Omistajan hakemuksesta lopetettuja sikoja ei korvata täydestä arvostaan (max ¾). Koulutuskiertue 2016

17 ASF villisiassa Evira perustaa taudin esiintymispaikan ympärille tartunta-alueen, jonka säde on 3 km. Tartunta-alueen sikatiloilla sikojen siirtokielto Siat pidettävä sisällä tai eristettynä villisioista Tiloilla tarkemmat bioturvallisuustoimet KEL tarkastaa sikatilat Tartunta-alueella ammutut ja kuolleena löydetyt villisiat tutkitaan ASF:n varalta ja ruhot hävitetään siten ettei tartuntavaaraa ole Tartunta-alue lakkautetaan kun tarkastukset on tehty eikä ole syytä epäillä afrikkalaista sikaruttoa esiintyvän alueella Evira perustaa taudin esiintymispaikan (ja tartunta-alueen) ympärille rajoitusvyöhykkeen AVI:n poikkeusluvalla tartunta-alueella sikojen siirto. Villisikatapausten rajoitusvyöhykkeen koko riippuu asiantuntija-arviosta villisikapopulaation koosta ja liikkuvuudesta. Alueen määrittelyssä noudatettaisiin todennäköisesti hallinnollisia rajoja (esim. useampi kunta) Koulutuskiertue 2016

18 ASF villisiassa (2) Rajoitusvyöhyke jaetaan taudin leviämisen riskin mukaisesti I ja II osaan, II –osa on suuremman riskin alue. Rajoitusvyöhykkeen koko riippuu arvioidusta villisikapopulaation koosta ja liikkuvuudesta. Se on isompi ja noudattaa hallinnollisia rajoja (esim. kuntien rajat) tai sopivia maantieteellisiä rajoja (järvi, joki). Jos rajoitusvyöhykkeellä todetaan ASF kotisiassa, vyöhykkeestä erotetaan osa III, ja kotisikatapauksen myötä perustetut suoja- ja valvontavyöhyke ovat osa sitä. Villisikatapausten rajoitusvyöhykkeen koko riippuu asiantuntija-arviosta villisikapopulaation koosta ja liikkuvuudesta. Alueen määrittelyssä noudatettaisiin todennäköisesti hallinnollisia rajoja (esim. useampi kunta). Koulutuskiertue 2016

19 ASF villisiassa (3) Rajoitusvyöhykkeellä rajoituksia sikojen, sikojen sukusolujen ja alkioiden, sivutuotteiden ja lihan siirtämisessä vyöhykkeeltä pois (II ja III). Joissain tapauksissa on poikkeusmahdollisuuksia erityisehdoin (mm. sikojen siirto teurastettavaksi) Rajoitusvyöhykkeiden rajoitukset vastaavat EU –komission suojapäätöksen I, II ja III rajoitusalueiden rajoituksia (jotka tällä hetkellä Baltian maissa ja Puolassa eli punainen, vaaleanpunainen ja sininen alue). Rajoitusvyöhyke voimassa vähintään 12 kk. Koulutuskiertue 2016

20 Eläintautien vastustaminen
Ennaltaehkäisy Varhainen havaitseminen Taudin leviämisen rajoittaminen Taudin hävittäminen ja palaaminen normaalitilaan Kuva Liettuasta Suomessa kuolleita eläimiä tai saastunutta materiaalia ei ensisijaisesti polteta, vaan hävitetään muilla keinoin Koulutuskiertue 2016

21 Taudin hävittäminen ja palaaminen normaalitilaan
Evira tekee päätöksen afrikkalaisen sikaruton hävittämiseksi AVI vastaa täytäntöönpanosta Kunnaneläinlääkärit ja valmiuseläinlääkärit apuna Tilan sikojen lopetus, raatojen hävitys (Honkajoki, hautaaminen) Tuotteiden jäljittäminen; hävittäminen tai käsittely taudinaiheuttajan hävittämiseksi Puhdistus, desinfiointi ja saneeraus ym. Uusien eläinten hankinta ja mahdollisesti tarvittavat näytteenotot Yhteistyötä elinkeinon kanssa esim. eläinten lopetukset, elintarvikkeiden takaisinvedot, viestintä, tiedotus Mukana teurastamolta ryhmä teurastajia lopettamassa eläimiä. Sikojen lopetustapa päätetään tapauskohtaisesti ja lopetus tehdään siten, että eläinsuojelulainsäädäntöä noudatetaan ja eläinten hyvinvointi huomioidaan. Jos päädytään kuolleiden sikojen hautaamiseen, huomioidaan ympäristölainsäädännöstä tulevat vaatimukset, esimerkiksi pohjavesialueet. Ensisijaisesti aina hävitys Honkajoella. Honkajoen kapasiteetti on hyvä, ja tarvittaessa voidaan Findest Oy hyväksyä 2. luokan materiaalin eli esim. sairastuneiden sikojen hävittämiseen. Voi silti olla, että laajassa epidemiassa esim. teurastamoilta tuleva 3. luokan materiaali joutuisi odottamaan jonkin aikaa varastossa. Sikojen lopetus ja hävitys tehdään siten, että tartunnan mahdollinen leviäminen saadaan estettyä. Sellainen laitteisto, rehu ja tuotteet, jota ei ole mahdollista käsitellä tartuntavaarattomaksi tai desinfioida, hävitetään. Koulutuskiertue 2016

22 Eläintautilain mukaiset korvaukset
Eläintautilain mukaisen korvausjärjestelmän tarkoituksena korvata viranomaisten määräämistä toimenpiteistä aiheutuvat tappiot – ei taudin aiheuttamia tappioita Korvausjärjestelmä keskittyy helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien torjuntatoimenpiteistä aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen Eläintaudit ovat maatalouteen kuuluvia normaalin yritystoiminnan riskejä, joiden vastustamiseen valtio osallistuu silloin, kun taudista voi aiheutua laajempaa vahinkoa karjataloudelle Tarkoituksena turvata riittävän laajat ja tehokkaat viranomaistoimenpiteet ilman että kustannukset kaatuvat liikaa toimijoiden niskaan. Maissa, joissa korvausjärjestelmä ei ole yhtä kattava, taudintorjuntatoimenpiteet eivät ole aina olleet riittävän tehokkaita, ja esim. eläintauti-ilmoittamista on viivytetty liikaa. Korvausjärjestelmän tarkoituksena on suojata tuottajia niin, että eläintaudeista uskalletaan aina ilmoittaa nopeasti. Koulutuskiertue 2016

23 Korvaukset eläintaudin hävittämisestä ja lopetetuista eläimistä ETL 102, 103 §
Eviran päätöksen mukaisista eläinten lopettamisesta, omaisuuden hävittämisestä sekä näihin liittyvistä puhdistus- ja desinfektio-toimenpiteiden työstä ja laitteista, välineistä ja aineista aiheutuvista kustannuksista vastaa valtio. Valtion varoista korvaus sioista, jotka on määrätty lopetettavaksi todetun tai epäillyn afrikkalaisen sikaruton takia. Korvaus myös rajoitusvyöhykkeellä afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi lopetetuista sioista. Korvauksena suoritetaan eläimen käypä arvo ilman kyseessä olevaa tautia. Korvaus omistajan hakemuksesta lopetetuista sioista on enintään ¾ eläimen käyvästä arvosta. Valtio vastaa viranomaispäätöksellä lopetetun omaisuuden ja tehtyjen toimenpiteiden kustannuksista. Myös alueelliset lopettamiset ovat periaatteessa mahdollisia, vaikka eivät ensisijainen vaihtoehto. Eläinten ja omaisuuden hävittäminen korvataan tuottajalle täysimääräisesti (lähtökohta, ellei lainsäädäntöä ole rikottu) Toimijalle aiheutuneita kustannuksia tai toimijan omaa työtä ei kuitenkaan voida korvata valtion varoista. Eläintenpitäjä on velvollinen avustamaan toimenpiteissä siinä laajuudessa kuin se on kohtuullista, kun otetaan huomioon mm. henkilön koulutus, työkokemus ja terveydentila sekä olosuhteet. Koulutuskiertue 2016

24 Korvaus omaisuudesta ja tuotannon menetyksestä ELT 104 § ja 105 §
Korvaus valtion varoista sellaisista aineista, tavaroista, tai rakenteista, jotka on Eviran päätöksellä hävitetty tai käsitelty siten, että ne ovat vahingoittuneet tai muuttuneet käyttökelvottomiksi. Korvauksena suoritetaan omaisuuden käypä arvo. Jos tilalle tai rajoitusvyöhykkeelle määrätty kielto, ehto, rajoitus tai toimenpide estää tai vaikeuttaa eläintuotantoa, voidaan toimeentuloa merkittävästi vaikeuttava taloudellinen vahinko korvata valtion varoista. Korvauksena voidaan suorittaa enintään kolme neljäsosaa vahingon suuruudesta. Laajemman taudinpurkauksen sattuessa korvauksia jouduttaisiin todennäköisesti alentamaan. Tilanteissa, joissa vyöhykkeillä ja rajoitusalueilla noudatettavat kiellot ja rajoitukset koskisivat suurta toimijajoukkoa, jouduttaisiin myös harkitsemaan, missä määrin korvauksia ylipäätään pystyttäisiin maksamaan. Korvauksia haetaan Evirasta, korvausta on haettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun eläin on lopetettu. Muita korvauksia on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvauksiin oikeuttavat toimenpiteet on suoritettu taikka kiellon, ehdon tai rajoituksen voimassaolo on päättynyt. Hakemukseen on liitettävä riittävä selvitys kustannuksista ja vahingoista. Läänineläinlääkäriltä tai kunnaneläinlääkäriltä saa korvaushakemuslomakkeen, hakemuksen tekemisen avuksi. Hakemukseen pyydetään myös kunnan- ja läänineläinlääkärin lausunto siitä, että eläintautien torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä on noudatettu. Jos hakijan oikeus korvaukseen on ilmeinen, korvaus voidaan suorittaa ennakkoon. Koulutuskiertue 2016

25 Korvausten ulkopuolelle jäävä toiminta ETL 106 §, korvausten menettäminen 108 §
Kustannuksia ja menetyksiä ei korvata, jos ne ovat syntyneet elintarvikkeiden jalostuksessa, muiden eläimistä saatavien tuotteiden tai rehujen valmistuksessa taikka elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden kaupan pitämisessä. Korvauksia voidaan alentaa tai oikeus niihin voidaan menettää kokonaan, jos eläintautien torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä (eläintautilaki, eläintunnistusjärjestelmälaki sekä eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annettu laki tai vastaavat EU- ja kansalliset säädökset) on selkeästi rikottu. Teurastamoille yms. aiheutuneita kustannuksia ei korvata Eläintaudin tahallinen levittäminen paitsi alentaisi tai poistaisi korvausoikeuden, on myös rikoslain alainen rikos. Tautia ei siis kannata hankkia itselleen korvausten toivossa  Selkeät lainsäädännön rikkomukset vähintään alentavat korvausoikeutta, mutta eivät käytännössä aivan pienet, tahattomat, taudin leviämisen kannalta merkityksettömät Koulutuskiertue 2016

26 Palaaminen normaalitilaan
Riippuu epidemian kestosta eli toimenpiteiden tehosta Pitopaikan rajoitukset voimassa vähintään 40 vrk taudin hävittämistoimien päätyttyä Sentinelliporsaiden käyttö eli terveitä sikoja tuodaan ensin pitopaikkaan ja tutkitaan viruksen varalta Jalostuseläinten menettäminen voi olla vaikea korvata – vie vuosia tai vuosikymmeniä aikaa Eläinaineksen suuri kato luo markkinoita ulkomaisten sikojen tuonnille – noudatettava lainsäädäntöä ja ETT:n ohjeita! EU:n ulkopuolisten kauppakumppanien vakuuttaminen vie todennäköisesti aikaa eli vaikutukset kestävät vuosia Jalostusainesta voi olla vaikeaa korvata. ”Eläintyhjiötä” ei saa silti täyttää epämääräisellä eläinaineksella! EU:n ulkopuoliset eli ns. kolmannet maat: riippuu kauppakumppanista, myös poliittisia aspekteja. Koulutuskiertue 2016

27 Eläintautivalmius Kansalliset ja alueelliset suunnitelmat
Testataan säännöllisesti valmiusharjoituksilla Valmiuseläinlääkäreitä (70 – 80) koulutetaan säännöllisesti Alueelliset valmiusvarastot Myös toimijoiden suunnitelmat ja harjoitukset tärkeitä! Valmiudessa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä eläintaudit eivät kunnioita rajoja Teurastamoilla, rajatarkastusasemilla, sperman keräysasemilla ja eläintarhoilla on eläintautilain 43 § mukainen velvollisuus jonkinasteiseen valmiussuunnitteluun. Koulutuskiertue 2016

28 Kiitos! Koulutuskiertue 2016