Tuloksellisuusraha osana ammatillisen koulutuksen rahoitusta

Esitys aiheesta: "Tuloksellisuusraha osana ammatillisen koulutuksen rahoitusta"— Esityksen transkriptio:

1 Tuloksellisuusraha osana ammatillisen koulutuksen rahoitusta
Tuloksellisuusraha osana ammatillisen koulutuksen rahoitusta Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

2

3 Ammatillinen koulutus ja rahoitus
Rahoitus maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle eli palvelun tuottajalle. Rahoitus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin laskennallisesti. Tehokkuutta lisätään koulutusaikojen ja rahoituksen kytkemisellä toisiinsa (esim. ylioppilaspohjaisilla opiskelijoilla tai jos on jo ammatillinen perustutkinto 2-vuoden täysi rahoitus, 3. vuosi alennettu y-hinta). Koulutuspaikkojen käyttöä tehostetaan mm. näyttötutkintomuotoista koulutusta hyödyntäen – lisäpaikkoja tarvitaan myös aikuiskoulutukseen. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

4 Ammatillinen koulutus ja rahoitus
Tuloksiin perustuvaa rahoituksen osaa vahvistetaan nopeuttamalla mittausta, ottamalla mukaan laatutekijöitä, mitkä vaikuttavat tulosprosenttiin (mittauksen kehittyessä tulosrahoitusprosenttia voidaan nostaa). Lisäkoulutukseen tutkinnon lisäksi muita tuloskriteereitä (osatutkinnot sekä laadullisia kriteereitä). Rahoituksessa kuntien osuutta tulee pienentää nykyisestä 58 %:sta, ellei sitä voida poistaa kokonaan (vrt. aikuiskoulutuksen 100 %:n valtionrahoitus). Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

5 Ammatillinen koulutus ja rahoitus
Opiskelija vastaa itse siitä, mihin koulutukseen hakeutuu (ns. vapaa hakeutuminen). Koulutustarjonnan työelämävastaavuutta parannetaan mm. koulutuksen järjestäjien ennakointiosaamista parantamalla. Omistajaohjausta ja vuorovaikutusta omistajien kanssa lisätään eri keinoin alueellisen koulutuspolitiikan yhteisessä rakentamisessa mm. koulutustarpeisiin liittyen => työ- ja elinkeinoelämän tarpeet etusijalla. Jos on perusteltua ja tarpeen leikata koulutuksen rahoitusta, se on yksinkertaisinta tehdä keskitetysti nykyrahoitusmallilla. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

6 Tuloksellisuusrahoitus
Tuloksellisuusrahoitus palkitsemisperusteista riippuen jakautuu tulosrahoitukseen ja laatupalkintoon: a) tulosperusteet, joiden perusteella myönnetään tulosrahoitusta b) teemaperusteet, joiden perustella myönnetään ammatillisen koulutuksen laatupalkintoja. Palkitsemisperusteiden arviointikohteet on johdettu koulutuksen järjestäjien yhteisestä perustehtävästä, joka on määritelty laissa. Toisen merkittävän lähtökohdan muodostaa valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU). Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

7 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN RAHOITUSMALLI TULOKSELLISUUSURAHOITUS
YKSIKKÖHINTA- RAHOITUS TULOKSELLISUUSURAHOITUS TULOSPERUSTE - vaikuttavuus - prosessit - henkilöstö - talous TEEMAPERUSTE - teemat - kesu MÄÄRÄPERUSTE Euro/opiskelija/koulutusala TULOSRAHOITUS LAATUPALKINTO

8 Tulosrahoituksen tavoitteet
Tukea koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kehittämistyöhön. Edistää ammatilliselle koulutukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

9 Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu
OPM myöntää osana ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot. Järjestäjille toiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja tulosten laadusta. Tavoitteena löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Erityisteemat vuosiksi : 2012 Hyvinvoiva oppimisympäristö 2013 Yrittäjyys Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

10 Mittareista Lähtökohtana BSC.
Aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittari on yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittariksi vuodesta 2011 alkaen (painoarvo 90 %). Henkilöstömittareita: opettajien muodollinen pätevyys (painoarvo 7 %), henkilöstön kehittäminen (painoarvo 3 %). Vuoden 2012 tulosrahoitukseen tarkastellaan laskettua opiskelijajoukkoa (ops-perustainen, kalenterivuoden opso:t ja näyttötutk. valm. koulutus). Sijoittuminen joulukuun 2009 viimeisellä viikolla. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

11 Vaikuttavuus Opiskelijajoukko jaetaan sijoittumisen perusteella tulosryhmiin. Tulosryhmille asetetut painot kuvaavat tuleman paremmuusjärjestystä. TR1-tulosryhmä (läpäissyt, työllinen). Tulosryhmän paino on 10 TR2-tulosryhmä (läpäissyt, jatko-opiskelija). Tulosryhmän paino on 6 TR3-tulosryhmä (läpäissyt, ei työllinen eikä jatko-opiskelija). Tulosryhmän paino on 3 TR4-tulosryhmä (ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija). Tulosryhmän paino on 1 TR5-tulosryhmä (keskeyttänyt, ei työllinen eikä opiskelija). Tulosryhmän paino on 0 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

12 Vaikuttavuus, kontrolloitavat opiskelijan taustatekijät
opiskelijan ikä, äidinkieli, sukupuoli, perhetyyppi perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo erityisopiskelija -status opiskelun aloituslukukausi koulutusala aiemmat tutkinnot lukio-opiskelu koulutusmuoto alue Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

13 Henkilöstömittarit Opettajien kelpoisuusmittarin 2012 tiedot koskevat tilannetta (986/1998 asetuksen mukaisesti pätevät). Henkilöstön kehittämismittarin tiedot koskevat vuotta 2010 (Oph:n keräämistä tiedoista, osaamisen uudistamisesta aiheutuneet kustannukset, tiedot kysytty koulutuksen järjestäjiltä keväällä 2011). Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

14 Kehittämisrahat ammatillisessa koulutuksessa
ESR-projektit, hankkeet, joiden avulla kehitetään koulutusta. Miten yleissivistävä koulutusta mukana ESR-projekteissa? Mitä lukio ja peruskoulu sekä näiden oppilaat hyötyvät ammatillisen koulutuksen ESR-projekteista? Paljonko rahaa liikkuu ESR-projekteissa? Yhdessä ESR-projektissa noin 0,2 – 0,3 miljoonaa euroa. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

15 Muita kehittämishankkeita
EAKR-hankkeet, joiden avulla pystymme parantamaan oppimisympäristöjämme mm. hankkimalla uusia koneita ja laitteita. OPH ja OKM jakavat erilaisia kansallisia rahoituksia esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn ja TYKY-passihankkeen eteenpäinviemiseksi. Erilaisten säätiöiden ja tukijärjestöjen rahoitus. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

16 Lähde: Tulosrahoitusseminaari 17.9.2010
Case: Sasky 2011 Lähde: Tulosrahoitusseminaari Mittaritiedot Mittaritiedot Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

17 Sasky:n tuloksia 2012 Vaikuttavuusmittari (90 %)
Sarja Tarkast. joukossa oleva opisk. Määrä Läpäissyt, työllinen jatko- opisk. ei työll., ei jatko-opisk. Ei- läpäissyt, työllinen tai opisk. Keskeyttänyt, ei-työll. eikä opisk. Vaikutt.- mittari, painotetut pisteet yhteensä Standar. vaik. mittari 1) TR1 (10) TR2 (6) TR3 (3) TR4 (1) TR5 (0) Mskk 2011 A2 460 1,7 -3,2 2,4 0,3 -1,3 5,5 0,051 Sasky 2011 A1 1276 1,6 -1 5,3 -5,6 -0,3 20,4 0,246 Sasky 2012 1912 -1,1 -0,5 1,1 -13,3 -0,3089 Sarja Tarkast. joukossa oleva opisk. Määrä Läpäissyt, työllinen Läpäissyt, jatko- opisk. Läpäissyt, ei työll., ei jatko-opisk. Ei- läpäissyt,työllinen tai opisk. Keskeyttänyt, ei-työll. Eikä opisk. 1) TR1 % TR2 % TR3 % TR4 % TR5 % Mskk 2011 A2 460 45,20 0,90 22,40 23,30 8,30 Sasky 2011 A1 1 276 48,90 2,60 21,90 18,70 7,90 Sasky 2012 1912 39,10 2,20 25,60 22,00 11,00 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

18 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori
Antti Lahti

19 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti
Arvo vaihtelee -2 ja +2 välillä, 0 on keskimääräinen tulos Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

20 Päätoimisia opettajia Muodollisesti kelpoisia
Päätoimisia opettajia Muodollisesti kelpoisia Kelpoisuusmittari % Standar. mittari Mskk 2011 45 31 68,9 -0,50 Sasky 2011 110 92 83,6 0,30 Sasky 2012 153 109 71,2 -0,41 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

21 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori
Antti Lahti

22 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti
Henkilöstön kehittämismenot Henkilöstömenot Hlöstön kehitt. mittari (% henkilöstömenoista) Stand. mittari Mskk 2011 95 696,00 ,00 2,50 -0,54 Sasky 2011 ,00 ,00 1,80 -0,94 Sasky 2012 ,00 ,00 2,40 -0,26 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

23 Kuntayhtymäjohtaja/rehtori
Antti Lahti

24 SASKY:n sijoittuminen/tulosindeksi
SASKY:n sijoittuminen/tulosindeksi 2011 Tulosindeksi 1024 (Mskk:n vaikutuksella 1017) A1 aineistossa sijalla 21 (48 järjestäjää) Koko aineistossa sijalla 51 (123 järjestäjää) 2012 Tulosindeksi 965 A1 aineistossa sijalla 33 (46 järjestäjää) Koko aineistossa sijalla 81 (120 järjestäjää) Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

25 Tuloksellisuusrahoitus
Vuoden 2011 tuloksellisuusrahoitus: = 67 (minimipistemäärän ylittävät pisteet) => tuloksellisuusrahoitusta saatiin euroa Vuoden 2012 tuloksellisuusrahoitus: = 40 (minimipistemäärän ylittävät pisteet) => tuloksellisuusrahoitusta saatiin euroa Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

26 Keskustelun pohjaksi

27 Tuloksellisuusrahoituksen uudistus 2011 alusta
Paremmat tilastot. Paremmat laskentamenetelmät. Osaamisen kehittyminen tuloksellisuusrahoituksen osalta ovat mahdollistaneet tulosmittariston uudistamisen. Tulevaisuudessa tuloksellisuusrahoituksen osuutta osana ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää todennäköisesti tullaan nostamaan (5-10 %). Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

28 Tuloksellisuusrahoituksen kehittämiskohteita
Priorisointia tarvitaan, mikä ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän ensisijainen tavoite? Onko esim. tutkinnon suorittaminen tärkein tavoite? Mikä muu? Miten varmistetaan tuloksellisuusrahoituksen rooli laadunvarmistuksessa? Miten otetaan huomioon asiakastyytyväisyys? Pitääkö tuloksellisuusrahoituksen mittareita ja tuloksellisuuden mittaamistapoja kehittää edelleen? Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

29 Tuloksellisuusrahoituksen kehittämiskohteita
Miten huomioidaan koulutuksen vaikuttavuus? Erityisesti työllistävyys? Onko painoarvoa työllistymiselle laitettu riittävästi? Mitä koulutuksen järjestäjät voivat tehdä asian eteenpäinviemiseksi? Työllistyminen luonnonvara-alan osalta, kirjautuvatko oikein? Useina vuosina koulutuksen järjestäjät, joilla luonnonvara-alan koulutusta sijoittuvat vertailuissa heikosti. Henkilöstön koulutusmittarin kehittäminen, tällä hetkellä oman ilmoituksen mukaan kerätään koulutuksen järjestäjiltä. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

30 Erityisopiskelijoiden huomioiminen tuloksellisuusrahoituksessa
Onko oikein, että arvioidaan kaikki ”samassa” sarjassa? => Esim. v työllistämismittarin 15 parhaasta, 7 järjestäjää, joilla ei lainkaan erityisopiskelijoita. => Keskeyttämismittarin 10 parhaasta, 7 järjestäjää, joilla ei erityisopiskelijoita. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti

31 Antti Lahti kiittää mielenkiinnosta!
Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti