Sääjohdannaiset.

Esitys aiheesta: "Sääjohdannaiset."— Esityksen transkriptio:

1 Sääjohdannaiset

2 Sisältö Johdanto Sääjohdannaismarkkinat Sopimusten rakenne
Johdannaisten hinnoittelu Yhteenveto

3 Johdanto Useat yritykset alttiita sääriskille eli sään vaihtelu vaikuttaa liiketoiminnan tuottoihin erityisesti energia-ala, maatalous, suuret kauppaketjut, matkailuala Perinteisesti sään epäsuotuisilta vaikutuksilta koetettu suojautua vakuutuksien avulla Sääriskiä voidaan siirtää osapuolelta toiselle sääjohdannaisten avulla

4 Johdanto Sääjohdannaiset ovat kahden osapuolen välisiä finanssisopimuksia, jotka riippuvat säästä jonkin mittarin mukaan esim. lämpötila, kosteus, sade, lumimäärä Suhteellisen uusi instrumentti, jonka markkinat ovat voimakkaassa kasvussa Yritykset huomaamassa, että säätä ei enää voida syyttää huonosta tuloksesta

5 Sääjohdannaismarkkinat
Energiasektori ollut voimakkaimmin ajamassa sääjohdannaisten kehitystä eteenpäin kilpailun vallitessa ei sään aiheuttamia menetyksiä voida enää kompensoida hintoja säätelemällä Ensimmäiset sääjohdannaissopimukset solmittiin Yhdysvalloissa 1997

6 Sääjohdannaismarkkinat
Markkinat kunnolla käyntiin talvella erityisen voimakkaan El Niño-ilmiön vauhdittamina Aluksi pelkästään yksilöllisesti neuvoteltuja sopimuksia, joita myytiin ”tiskin yli”, mistä nimi OTC (over-the-counter) OTC-markkinoilla lähinnä energia-alan yrityksiä

7 Sääjohdannaismarkkinat
Sääjohdannaisten sähköinen vaihto käyntiin syyskuussa 1999 tavoitteena markkinoiden laajentaminen ja sopimusten luottoriskien pienentäminen Yhdysvalloissa v mennessä solmittu 3000 sopimusta, kokonaisarvo $5.5 miljardia Euroopassa 100 sopimusta, kokonaisarvo £20 miljoonaa (v mennessä)

8 Sääjohdannaismarkkinat
Tarvittaisiin lisää osapuolia markkinoiden joustavuuden lisäämiseksi bid- ja offer-hintojen erot voivat olla varsin suuria Sääjohdannaiset ovat riippumattomia muista markkinoista => kiinnostava sijoituskohde esim. pankeille ja vakuutusyhtiöille, jotka haluavat hajauttaa riskejään

9 Sääsopimusten rakenne
Sopimukset yleensä swap-, call- tai put-tyyppisiä, perustuvat erilaisiin sääindekseihin yleisesti käytettyjä indeksejä minimi-, maksimi- ja keskiarvolämpötilat, HDD (heating degree-days), CDD (cooling degree-days), sademäärä, lumimäärä suurin osa sopimuksista perustuu jonkin ajanjakson kumulatiiviseen HDD/CDD-arvoon

10 Sääsopimusten rakenne
HDD ja CDD tietylle päivälle i määritellään seuraavasti: HDDi = max{ 18 - Ti, 0} CDDi = max{Ti - 18, 0} missä Ti on päivän i maksimi- ja minimilämpötilojen keskiarvo Vertailulämpötila 18 °C (65 °F) on muodostunut standardiksi

11 Sääsopimusten rakenne
Sääjohdannaissopimus voidaan määritellä seuraavien parametrien kautta: Sopimuksen tyyppi (swap, call tai put) Sopimusjakso (esim. heinäkuu 2002) Säädatan toimittaja ja mittauspiste Käytetty sääindeksi (esim. HDD) Indeksin reuna-arvo (strike): millä indeksin arvoilla ostaja on oikeutettu korvaukseen

12 Sääsopimusten rakenne
Tikkikoko (tick): päivittäisen korvauksen suuruus (esim. 200 eur/HDD) Preemio call- ja put-sopimuksille Mahdollinen maksimikorvaus/tappio

13 Sääsopimusten rakenne
Sopimuksen mukaan saatava korvaus P määräytyy (päivää kohden) seuraavasti: Pswap = k*(W-S) Pcall = k*max(W-S, 0) Pput = k*max(S-W, 0) missä W on sääindeksin arvo kyseisenä päivänä, S on indeksin reuna-arvo ja k tikkimäärä

14 Sääsopimusten rakenne
Call (put) -sopimuksen ostaja on preemiota vastaan oikeutettu korvaukseen niiltä sopimuskauden päiviltä, jolloin käytetty sääindeksi ylittää (alittaa) sopimuksessa määrätyn reuna-arvon Swap-sopimuksessa ostaja ja myyjä sitoutuvat vaihtamaan rahasumman, jonka suuruus perustuu indeksin todellisen arvon ja reuna-arvon erotukseen

15 Sääsopimusten rakenne

16 Sääsopimusten rakenne
Edellä kuvatussa järjestelmässä korvauksen suuruus riippuu lineaarisesti sääindeksin poikkeaman suuruudesta Kustannus voidaan maksaa myös binäärisesti eli vakiosumma niinä päivinä, jolloin indeksi poikkeaa sovitusta arvosta

17 Sääsopimusten rakenne

18 Sääjohdannaisten hinnoittelu
Säätä ei voida ennustaa tarkasti, mihin hinnoittelu tulisi perustaa? Black-Scholesin kaltaiset menetelmät eivät käy, koska niissä oletetaan sopimuksen pohjana olevan indeksin olevan vaihdettava (tradable) Ei olemassa yhtä yleisesti parhaana pidettyä menetelmää

19 Kustannusten historialliseen jakaumaan perustuva hinnoittelu
Muodostetaan sopimukseen liittyvän kokonaiskustannuksen todennäköisyysjakauma historiatiedon perusteella aineisto voi olla puhtaasti historiallista dataa tai Monte Carlo-simuloinnilla generoitua Myyjä päättää hinnan jakauman keskiarvon, keskihajonnan ja VaRin pohjalta.

20 Kustannusten historialliseen jakaumaan perustuva hinnoittelu
Menetelmään liittyviä ongelmia: yleensä vähän historiallista dataa käytettävissä jakauman häntiin sijoittuville arvoille ei saada luotettavia estimaatteja sääindeksissä esiintyvien pitkän aikavälin heilahtelujen alkuperä ei selvillä (onko kyseessä trendi vai pitkäjaksoinen värähtely) sääindekseille ominainen autokorrelaatio vähentää käytettävissä olevan datan määrää entisestään

21 Ennustamiseen perustuva hinnoittelumenetelmä
Sään ja siten sääindeksien ennustaminen täsmällisesti mahdotonta (mikä on CDD:n arvo Helsingissä kesäkuussa 2002) Tarjolla kausikohtaisia ennusteita lämpötilan suhteesta kyseisen aikavälin pitkän aikavälin keskilämpötilaan todennäköisyyksinä: pA = P(lämpötila korkeampi kuin normi) pN = P(lämpötila lähellä normia) pB = P(lämpötila alle normin)

22 Ennustamiseen perustuva hinnoittelumenetelmä
Muodostetaan sääindeksille normaalijakauma historiatiedosta olettamalla sama keskiarvo ja -hajonta kuin otoksella Jaetaan indeksin jakauma kolmeen osaan, joista otetaan näytteitä todennäköisyyksien PA, PN ja PB suhteiden mukaan Lasketaan valituista näytteistä kustannuksen jakauman tunnusluvut

23 Ennustamiseen perustuva hinnoittelumenetelmä
Esim. Jos ennusteet PA = 0.41, PN= 0.33 ja PB= 0.26, otetaan oikeanpuoleisesta lohkosta 4100 näytettä, keskimmäisestä ja vasemmanpuoleisesta 2600

24 Ennustamiseen perustuva hinnoittelumenetelmä
Tulokset riippuvat ennusteen tarkkuudesta ja historiadatan laadusta

25 Yhteenveto Sääjohdannaisia käytetään apuna erilaisilta sääriskeiltä suojautumisessa Sääjohdannaismarkkinat kovassa kasvussa Johdannaiset ovat swap-, call- ja put-tyyppisiä, pohjana erilaiset sääindeksit Hinnoittelu perustuu sopimusten hintahistoriaan ja/tai sääindeksien ennustamiseen

26 Kotitehtävä Keksi käytännön esimerkki erityyppisistä sääsopimuksista (swap, call, put). Mieti syitä siihen, miksi perinteinen vakuutusjärjestelmä ei riitä sääriskien hallinnassa. Mitä etuja sääjohdannaisilla voisi olla vakuutukseen verrattuna?