Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Kuerkievari ma 14.3.2016 Opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuriministeriö.

Esitys aiheesta: "Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Kuerkievari ma 14.3.2016 Opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuriministeriö."— Esityksen transkriptio:

1 Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Kuerkievari ma Opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuriministeriö

2 Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025
26 kärkihanketta 5 paino-piste-aluetta

3 Osaaminen ja koulutus hallitusohjelmassa
Kymmenen vuoden tavoitteet (10 – 20 vuotta) Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteet (3 – 4 vuotta) Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. Kärkihankkeet 1. Uudet oppimis- ympäristöt ja digitaaliset materiaalit perus- kouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi 6. Nuoriso- takuuta yhteisö- takuun suuntaan 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutet- tavuutta 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään 5. Vahvistetaan korkea- koulujen ja elinkeino- elämän yhteistyötä

4 Miksi reformi tarvitaan?
Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti. Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita. Vähemmällä tehtävä enemmän Vaikuttavuus- ja tehokkuusloikka (= uudet ajattelu- ja toimintatavat)

5 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (1) (Strateginen hallitusohjelma 27.5.2015)
Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko- opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu

6 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (2)
Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja- aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjaus- järjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.

7 Täsmennetyt suuntaviivat: kokonaisuus (1)
Yksi toimintalaki, jossa lähtökohtana osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan tutkintojärjestelmän puitteissa (tutkinnot ja tutkinnon osat) ei-tutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla valmentavilla koulutuskokonaisuuksilla, joilla tuetaan nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia ja joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille ja asiakasryhmille Osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa tukeva opiskelijavalinta Ympärivuotisen ja jatkuvan hakeutumisen mahdollistavat hakuväylät ja - menettelyt

8 Täsmennetyt suuntaviivat: kokonaisuus (2)
Uusi säätely- ja ohjausjärjestelmä, joka rakentuisi jatkossa koulutuksen järjestämisluvasta, rahoituspäätöksestä ja tulosohjausmekanismista Osaamisperusteista toimintaa tukeva, tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan ohjaava rahoitusjärjestelmä, joka on selkeä, johdonmukainen, ennakoitava ja yhtenäinen Tietoarkkitehtuuri, joka tukee tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa säätämällä, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on toimivat laadunhallinnan menettelyt sekä vahvistamalla osaamisen arviointia. Siirretään tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää.

9 Tutkinnot, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen (1)
Tutkintojärjestelmä: perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Tutkintojen määrää vähennetään tekemällä niistä laaja-alaisempia (erityisesti at ja eat). Yksi tutkinnon suorittamistapa, joka on näyttöperusteinen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton Luovutaan ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvasta ammatillisen perustutkinnon suorittamistavasta. Osaaminen osoitetaan yhdenmukaisella tavalla pääsääntöisesti aidoissa työelämän tilanteissa. Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia opiskelijoita Säädetään osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen.

10 Tutkinnot, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen (2)
Osaamisen arviointi tapahtuu kolmikantaisesti. Arvioinnista vastaavat työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä. Tutkinnon osa on suoritettu, kun sen tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella Tutkinto on suoritettu, kun kaikki siihen tutkinnon perusteiden mukaan kuuluvat osat on hyväksytysti suoritettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa oikeuttaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa sekä tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen että osaamisen osoittamisen (näyttöjen/näyttötilaisuuksien) järjestämiseen. Koulutusviennin esteet puretaan tutkintoihin liittyen.

11 Tutkinnot, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen: avoimet kysymykset
Mikä on työelämän rooli ja osallistuminen osaamisen osoittamisessa, arvioinnissa ja todentamisessa? Milloin työelämän on oltava mukana? Millä taholla tulisi olla oikeus antaa/myöntää ammatillinen tutkinto? Millaisia toimielimiä jatkossa tarvitaan, mille tasolle (valtakunnallinen, alueellinen, koulutuksen järjestäjän taso) ja mihin tehtäviin? Miten ammatillisen perustutkinnon tulisi jatkossa muodostua? Edellytetäänkö kaikilta tutkinnon suorittajilta yhteisten tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien suorittamista? Voidaanko / Tulisiko jatkossa periä tutkintomaksuja? Keneltä?

12 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnat ja hakupalvelut
Mahdollistetaan ympärivuotinen ja jatkuva koulutukseen hakeutuminen hyödyntämällä mahdollisimman laajasti sähköisiä hakupalveluita, erityisesti erillishakuja ja jatkuvia hakuja. Kehitetään ja jalkautetaan koulutuksen järjestäjien käyttöön ympärivuotista ja jatkuvaa hakeutumista edistäviä yhteisiä menettelytapoja, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen koulutukseen tai koulutusalan vaihtamisen. Suunnataan yhteishaku ja valmentavien koulutusten yhteiset haut ensisijaisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja vahvistetaan erillishakujen ja jatkuvien hakujen roolia hakuväylänä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijaksi ottamisesta, pois lukien TE- hallinnon asiakkaat, joiden osalta TE-hallinto päättäisi koulutukseen pääsystä

13 TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut (1)
Määrärahojen ja koulutuskokonaisuuksien siirroista on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriöin välillä. Vuoden 2017 työvoimakoulutuksen hankintamäärärahasta ei tehdä siirtoja OKM:n valtionosuusrahoitukseen. Vuonna 2018 tehdään määrärahasiirrot siten, että TEM:n vastuulla olevaan kokonaisuuteen kohdentuisi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja työelämälähtöiseen ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen yhteensä 112 milj. euroa (josta kotoutumiskoulutuksen osuudeksi arvioitu 52 milj. euroa) OKM:n vastuulla olevaan ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen siirrettäisiin 90 milj. euro (josta ammatillisen koulutuksen osuus noin 80 milj. euroa).

14 TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut (2)
OKM:n vastuulla vuonna 2018 ovat tutkintoon johtava toisen asteen ammatillinen koulutus (koko tutkinnot ja tutkinnon osien suorittaminen) korkea-asteen tutkintoon johtava koulutus aikuisten perusopetus (kaikki kolme edellä mainittua yhteensä milj. euroa ALV-siirto-osuudesta, koska myös OKM maksaa ALVin osasta koulutusta) luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus (5 milj. euroa) osa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (35 milj. euroa) TEM:n vastuulla vuonna 2018 ovat pääosa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (60 milj. euroa) maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus (52 milj. euroa)

15 TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut (3)
Työryhmän ehdotus työnjaoksi tutkintoon johtamattoman koulutuksen osalta Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa koulutuksen järjestäjille vuosittaisen rahoituksen TE-hallinnon asiakkaiden tutkintoon johtamattomiin koulutuspalveluihin. TE-hallinnon edustajat keskustelevat resurssien käytöstä alueensa ja/ tai tarvittaessa myös valtakunnallisten koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Keskusteluissa käydään läpi TE-hallinnon asiakkaiden alueellinen koulutustarve. Niiltä osin kuin koulutuksen järjestäjällä ei ole mahdollisuuksia tuottaa tarvittavia tutkintoon johtamattomia koulutuspalveluita, TE-hallinto hankkii koulutuksen kilpailluilta markkinoilta. TE-hallinto hankkii käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa asiakkailleen myös sellaisen tutkintoon johtamattoman koulutuksen, jonka rahoitus on toteutettava kilpailluilla markkinoilla. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi koulutusyritysten toteuttamat korkeakoulutettujen lisä- ja täydennyskoulutukset.

16 Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita
Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Arvioidaan kaikkien ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien ammatilliset ja taloudelliset edellytykset. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Fuusioita tuetaan harkinnanvaraisilla yksikköhinnan korotuksilla. Tasoa varaudutaan nostamaan tulevaisuudessa. Lisäksi selvitetään erilaiset mahdollisuudet edistää kiinteistöihin liittyviä järjestelyitä ja kiinteistöjen käytön tehokkuuden lisäämistä (esim. varainsiirtoverohuojennuksen jatkaminen, valtion luovuttamien kiinteistöjen käyvän arvon palautusvelvollisuudesta luopuminen).

17 Ammatillisen koulutuksen rahoitus
Rahoitusmalli muodostuisi neljästä peruselementistä: perusrahoituksesta, suoritusrahoituksesta, vaikuttavuusrahoituksesta ja strategiarahoituksesta. Rahoitusmallissa otettaisiin porrastamalla huomioon keskeiset koulutuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät (esim. alat, erityinen tuki, majoitus, koulutuksen järjestämismuoto). Lisäksi rahoitusta voidaan tarvittaessa kohdentaa myös kohderyhmien perusteella (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat). Tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan kannustettaisiin suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen avulla. Lisäksi kannustettaisiin oppisopimuskoulutuksen ja muun työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen. Tavoitteena riittävä ennakoitavuus ottaen huomioon suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuus. Rahoitus myönnettäisiin ja maksettaisiin koulutuksen järjestäjille. Rahoitus olisi laskennallista ja yleiskatteellista.

18 Perusrahoitus Talousarviossa päätetystä kokonaisrahoituksesta tietty osuus kohdennettaisiin perusrahoitukseen. Perusrahoituksen suoritteena käytettäisiin opiskelijavuotta. Opiskelijavuoden arvoon vaikuttaisivat porrastavina tekijöinä alat, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen tuki, majoitus ja kohderyhmätekijät (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat) Opiskelijavuosien vuotuinen arvo määräytyy perusrahoituselementtiin osoitetun rahamäärän ja suoritteiden kokonaismäärän suhteena. Koulutuksen järjestäjälle myönnettäisiin tuloskeskusteluprosessin pohjalta tietty opiskelijavuosimäärä vuotuisella rahoituspäätöksellä. Rahoituspäätös toimisi näin määrällisen sääntelyn välineenä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijavuosien käytöstä ja kohdentamisesta järjestämisluvassa määritellyn koulutustehtävän puitteissa (pl. TE-hallinnon asiakkaille osoitettu resurssi).

19 Suoritusrahoitus Suoritteina käytettäisiin tutkintoja ja tutkintojen osia. Tutkintojen ja niiden osien laajuus otettaisiin huomioon osaamispisteillä. Tutkintotyyppi ei vaikuttaisi suoritteiden arvoon. Suoritteiden määrää ei säänneltäisi. Suoritusrahoituksessa otettaisiin porrastavina tekijöinä huomioon alat ja tarvittaessa kohderyhmätekijät (esim. aikaisempi tutkinto tutkintoihin perustuvassa rahoituksessa). Tutkintojen ja niiden osien arvo olisi sama koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Suoritteen arvo määrittyisi vuosittain niiden määrän, porrastustekijöiden ja talousarviossa osoitetun rahamäärän perusteella. Järjestäjän rahoitus määräytyisi aikaansaatujen tutkintojen ja niiden osien suhteellisen osuuden perusteella.

20 Vaikuttavuusrahoitus
Vaikuttavuusrahoituksen kriteeripohja kattaisi koko ammatillisen koulutuksen (työllistyminen, jatko-opinnot, muuta?) Tuloksellisuuden kriteereille voitaisiin asettaa eri painoarvoja porrastamalla esim. kohderyhmittäin, mikäli se on tarpeen (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat, TE-hallinnon asiakkaat) Strategiarahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriölle varattaisiin ohjausvaikutusten aikaansaamiseksi (esim. fuusioiden tukemiseen, valtakunnallisiin kokeiluihin tai laajoihin kehittämishankkeisiin sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varautumiseen) osa, esim % kokonaisrahoituksesta.

21 Uusi ohjaus- ja säätelyjärjestelmä
Vahvistetaan tulosohjauksen roolia koulutuksen järjestäjien ohjauksessa. Uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja sääntelyjärjestelmäkokonaisuus muodostuisi kolmesta elementistä: järjestämisluvat, rahoituspäätökset, tulosohjausmekanismi. Järjestämisluvassa määritellään kullekin järjestäjälle kaikki se toiminta, johon järjestäjällä on oikeus ja kaikki ne velvollisuudet, joita järjestäjälle on asetettu (yksi lupa). Tulosohjausmenettelyssä päätetään koulutuksen järjestäjien kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta toiminnan tavoitteista ja mitoitetaan resurssit sovitun tavoitteen pohjalta. Vuotuisella rahoituspäätöksellä myönnetään tuloskeskustelun pohjalta resurssit koulutuksen järjestäjälle. Toiminnan volyymin sääntely tapahtuu rahoituspäätöksen avulla. Koulutuksen järjestäjien asiointia ja ohjausta varten otetaan käyttöön sähköinen järjestämislupa ja siihen kytkeytyvä asiointi- ja päätöksentekojärjestelmä (Oiva)

22 Mitä tavoitellaan? Vaikuttavampaa, nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin työuran eri vaiheissa ja rakennemuutostilanteissa Siirtymistä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen - osaamistarpeet osaamisen kehittämisen lähtökohtana Uusia, joustavia ja asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämispolkuja Tehokkaampia ja laadukkaampia osaamisen kehittämisprosesseja Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa työelämäyhteistyötä Vahvaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa

23 Reformin valmistelun alustava aikataulu
9/2015 Valmistelutyö käynnistetty 11/2015 Reformin seurantaryhmä asetettu (3) 4/2016 Koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma käynnistyy 4/2016 Toimintaprosessien kehittämisohjelma (ml. digitalisointi) käynnistyy 4 - 5/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4 - 8/2016 Valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 10 (11)/2016 Lakiesitykset lausuntokierrokselle 1/2017 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t eduskunnalle 2 - 6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2 - 6/2017 Asetusten valmistelu 6 - 8/2017 Päätökset uusista järjestämisluvista 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan

24 Reformin toimeenpano Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön sekä rahoituslainsäädännön uudistaminen Lait voimaan Reformi toimeenpantuna Laajapohjainen seurantaryhmä reformin seurantaa ja tukemista sekä toimenpiteiden vaikutusten arviointia varten. Lisäksi n projektiryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja organisoida reformin toimenpiteiden valmistelua sekä huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Avoin prosessi, tiivis vuorovaikutus koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa: idea- ja aloitekierros syksyn 2015 aikana (AMKE:n kysely, OPH:n kysely ammatillisen koulutuksen seminaari) ideoiden ja aloitteiden hyödyntäminen valmistelussa luonnokset julkiseen konsultaatioon (työpajoja sidosryhmien kanssa, verkkopohjaiset kommentointi- ja palautefoorumit) hallituksen esitykset lausuntokierrokselle tarvittavat muokkaukset lausuntopalautteen pohjalta

25 Lisätietoa Strateginen hallitusohjelma: Hallituksen toimintasuunnitelma: Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon suuntaviivat: