Koululaisten terveydenhuollon historiaa

Esitys aiheesta: "Koululaisten terveydenhuollon historiaa"— Esityksen transkriptio:

1 Koululaisten terveydenhuollon historiaa
Pirjo Terho Kouluja ja koululaisia on meillä ollut paljon aikaisemmin kuin koululaisten terveydenhuoltoa.

2 Turku Suomen vanhin koulukaupunki
Koulut paljon vanhempia kuin kouluterveydenhuolto.1200-luvun puolivälissä, Dominikaaniluostarissa, Pyhän Olavin luostari, Kaskenmäellä oli luostarikoulu. Siitä ovat muistona vielä nimet: Luostarinmäki, Mustainveljesten kuja, Olavin krouvi. Katedraalikoulu aloitti samaan aikaan: Rooman kirkko määräsi, että tuomiokirkkokaupunkeihin tuli palkata koulumestari.

3 Koulut kirkon valvonnassa
Kouluelämä oli ankaraa 1500-luvulla helpotuksia kouluelämään Rehtori Mikael Agricola---Turun piispoja Kouluelämä oli täynnä rukouksia, latinaa, paastoa ja raippoja. Vasta 1500-luvulla espanjalainen pedagogi, Ludovicus Vives, kirjoitti että koulun tulisi huolella vaalia myös koululaisten terveyttä. Martin Luther: Koulut vankiloita ja helvettejä ja koulumestarit tyranneja. 1400-luvulla koulumestarit oli vapautettu kirkon muista tehtävistä opettamiseen, ja heistä oli alettu käyttää nimitystä rehtori .Monista rehtoreista tuli myöhemminTurun piispoja(Juusten, Sorolainen, Tammelin). Christian Agricolasta tuli Tallinnan piispa.

4 Kouluterveydenhuolto keskittyi koululääkäritoimintaan
1700-luvun lopulla keski-Euroopassa suunnitelmia kouluterveydenhuollosta V.1780 lääkäri Johan Peter Frank: “SYSTEMS EINER VOLLSTÄNDIGEN MEDIZINISCEN POLIZEY” Näkemys koulun hygieniasta ja kouluterveydenhoidosta Ajatukset etenivät hitaasti teollistumisen aikana. Lääkärit yhdistettiin kouluun. V itävaltalainen lääkäri Johan Peter Frank julkaisi kuuluisan teoksensa: SYSTEMS EINER VOLLSTÄNDIGEN MEDIZINISCHEN POLIZEY. Siinä hän esitti näkemyksensä koulun hygieniasta ja kouluterveydenhoidosta. Hänen ajatuksensa etenivät vaivallosesti luvun alkupuolella teollistumisen kautena lapset joutuivat usein jo 7-vuotiaina, töihin ja työpäivät olivat usein tuntisia.Lääkärit olivat huolissaan koululaiste terveydestä ja pitivät yllä keskustelua siitä. Tärkeä seuraus siitä oli lääkärien kytkeminen koulujen yhteyteen.Tiettävästi nimitystä koululääkäri, käytti ensimmäiseksi lääkäri Ellinger Stuttgartissa v

5 1800-luvun lopulla kouluterveydenhuollon merkitys ja työmuodot vakiintuvat
1896 Wiesbadenin koululääkärijärjestelmä Suomen lääkäriseura v.1885 aloite koululääkäreistä kansa- ja oppikouluihin Lääkintöhallituksen päätirehtööri C.F.von Wahlbergin Julistus v.1903 Wiesbadenin koululääkärijärjestelmässä kuvattiin koululääkärin tehtävät.Siltä pohjalta kouluterveydenhuolto levisi Keski-Eurooppaan, Skandinaviaan ja Amerikan yhdysvaltoihin.

6 V.1905 lääkintöhallitus ja kouluylihallitus tekivät “alamaisimmasti ehdotuksen Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Senaatille, että se ryhtyisi toimenpiteisiin koululääkärien saamiseksi kansa- ja oppikouluihin” Valtiopäivillä 1909

7 Senaatin asettama Koululääkärikomitea sai työnsä valmiiksi v. 1915
Mietinnöstä oli jätetty pois oppikoulut, koska ajateltiin, että kansakoululaiset tarvitsivat lääkäriä kipeimmin. Oppikouluissa oli parempien perheiden lapsia.

8 Suomen koululääkärijärjestelmä ja koululääkärin tehtävät
1. Oppilaiden terveydenhuolto koululääkäri tarkastaa oppilaat / antaa neuvoja erityinen huomio sairaalloisiin ja heikkolahjaisiin huono näkö tai kuulo tai tuberkuloositauteja saaneet liikaa kuritusta Koululääkäri ei suorita sairaanhoitoa 2. Kouluhuoneistojen terveydellinen valvonta hygienia,tuuleuttaminen,lämmitys,valaistus ym. 3. Kouluelämän yleinen terveydellinen laatu Koululääkäri antaa neuvoja ja ohjeita, joiden tarkoituksena on ruumiin ja hengen voimien säilyminen ja vaurastuminen. Erityinen huomio sairaisiin ja henkisessä suhteessa vajaamittaisiin, sekä sellaisiin, joiden ajateltiin saaneen liikaa kuritusta. Jos koululääkäri hoitaisi kaikki ne sairaudet, jotka hän tarkastuksiensa kautta on saanut ilmi, se saattaisi tylsistyttää hänen haluaan sairauksien löytämiseen, koska jokainen sairaustapaus lisäisi hänen työtään. Tehoisinta on sairaan hoito silloin, kun se jätetään eri sairauden aloille erikoistuneiden lääkärien tehtäväksi.

9 Valtion erikoisehdot koululääkärille
Lääkärintutkinnon suorittanut pystyy vaikuttamaan koulutautien lieviämiseen havaita tartuntataudit ja muut sairaudet Rakennusteknilliseen alaan perehtynyt ohjeet koulutalojen paikasta ja sisustamisesta Kouluhygieniaan perehtynyt koulutyön järjestäminen terveydellisesti Koulutyötä koskevaan kirjallisuuteen perehtynyt Tyttökouluihin naislääkäri Yliopistoa kehoitettiin kouluttamaan päteviä koululääkäreitä.

10 1870-luvulla perustettiin kansakoulut Suomeen
Koulut yksityisten perustamia ja kirkon valvonnassa Kansakoulut = Bell-Lancaster-koulu, sunnuntaikoulu ja tyttökoulu Poistettiin määräys vain säätyläis- perheiden lasten koulunkäynnistä Kirkon valvonnasta valtiovallan alaisuuteen V.1872 perustettiin Turun kaupungin kansakoulu.Kirkonkokoukset käsittelivät asiaa jo 1860-luvulla. Valtiovalta ei Valtiovalta ei ollut sitä ennen paljon uhrannut ajatusta rahvaan kouluttamiseen. Sunnuntaikoulu oli kisällejä ja oppipoikia varten. He olivat arkipäivisin töissä. Jotkut alkeiskoulut oli muutettu tyttökouluiksi.

11 Lancasterin koulu “Siinä koulitaan ilman mitään maksota talonpojan ja köyhän kansan lapsia maakunnan omalla kielellä. Lapset opetetaan tuntemaan puustavit, lukemaan, kirjottamaan ja räknäämään. Tästä olisi suuri etu alaisemmallen kansallen. Herätettäisiin oppineet tekemään Suomenkielisiä koulukirjoja, joista meillä on vielä peräten iso puutos”. . Valtion ylläpitämä koulu v Oppilaita 36.

12 Heikkokykyisten lasten luokka
Turku v. 1901 Helsinki v. 1905 Vaasa v.1906 Tampere v. 1907 Apukoulu Henkisessä suhteessa vajaakuntoiset oppilaat 1920-luvulla apukoulu

13 Koululääkärit Ensimmäinen Pietarsaareen v. 1904
Tampereelle ja Helsinkiin v. 1905 Turkuun v. 1907 “Syksyisin kouluun tulevien joukossa paljon henkisesti ja ruumiillisesti vajaakuntoisia ja sairaudet usein pahenevat ja hiipivät hiljaa opettajankaan huomaamatta....”

14 Erikoislääkäritasoinen Koulupoliklinikka Turkuun v. 1907.
Koululääkäri kansakouluja varten Koulupoliklinikka koululaisia varten: lääkäri lasten sisä- ja ihotautilääkäri silmä- ja korvalääkäri Aloitettiin hammashoidon järjestämin Koululääkäri Pietarsaareen v.1904, Helsinkiin ja Tampereelle v Perustelut: Syksyisin kouluun tulevissa oppilaissa on paljon henkisesti ja ruumiillisesti vajaakuntoisia, ja koulussa sairaudet usein pahenevat ja hiipivät hiljaa opettajankaan huomaamatta. Kaupunginvaltuusto ja terveydenhoitolautakunta yhtyivät tähän käsitykseen.

15 Koululääkäri lääket. lis. Eliel Mattsson
Hän matkusti omalla kustannuksellaan kesäksi Skandinaviaan ja keski-Eurooppaan katsomaan. Miten kouluterveydenhuolto oli siellä järjestetty. Palasi intoa täynnä järjestämään Turun koululaisten terveydenhuoltoa.

16 Äidit tahi holhoojat läsnä tarkastuksissa
Kutsumusta yleensä noudatettiin Lääkäri antoi tietoja,ohjeita ja neuvoja Suurempi hyöty kuin pitkistä esitelmistä Tarkastusaika venyi pitkäksi Vanhemmat kykenemättömiä antamaan totuudenmukaisia tietoja Tiedot terveyslippuihin Vastoin yleistä käytäntöä äidit tahi holhoojat olivat kutsutut olemaan läsnä takastuksissa Ilahuttavaa oli, että kutsumusta yleensä noudatettiin. Lääkärillä oli usein mahdollisuus antaa lyhyitä, yksinkertaisia neuvoja ja määräyksiä, mikäli ne koskivat vanhempien tietämättömyyttä eli välinpitämättömyyttä lasten hoidosta. Vanhemmat kertoivat “vaihtoehtoista totuutta….”

17 Köyhyys ja kulkutaudit yleisiä
Suurin osa lapsista aliravittuja ja kulki kerjuulla. Vaivaishoidosta riittämätöntä apua Lasten työhuoneissa saivat ruokaa kerjuulla kulkevat lapset Käytettiin väärin Tehdas- ja palvelusväestön toimeentulo kaupungeissa erittäin niukkaa Lapset joutuivat varhain töihin Koulua käytiin epäsäännöllisesti Lähes puolet kansakouluikäisistä ei käynyt koulua lainkaan. Ruotsinkielisiä oppilaita oli kouluissa enemmän kuin suomenkielisiä, vaikka kaupungissa suomenkielisiä lapsia oli enemmä.Turun lasten työhuoneessa,satulaseppä jne. Ei tule kuin pieni murto-osa tarvitsevista tyydytetyksi. Käytettiin väärin. Vanhemmat pitivät lapsiaan nälässä tullakseen maksuttomasta ruoasta osallisiksi. ¾ lapsista oli alipainoisia.

18 Sairaudet kirjattiin terveyslippuihin
Paljon johtui ravinnon ja hoidon puutteesta Suurin osa lapsista on terveydellisessä suhteessa alamittaisia, koska he tulevat perheistä, joissa köyhyys on alituinen vieras.Ravinnon ja hoidon puute on yleinen. ¾ oli aliravittuja, kurkkumätää, tuberkelitautia, hinkuyskää, lavantautia, tulirokkoa, hammasmätää, rehenteleviä syöpäläisiä sekä ulkoisia että sisäisiä oli runsaasti (joka kolmannella), allensakastelemisen vikaa. Keuhkosairauksia, ajettuneita imusolmukkeita ja varemmin läpikäydyn riisitaudin jätteitä on havaittavissa runsaasti.

19 Asianhaaroja, joita tulee ottaa huomioon
Terveydenhoitolautakunta antoi kouluun ohjeet oppilaiden poissaolojen pituusdesta tartuntatautien jälkeen sekä koulun ja kodin desinfioinnista. Tulirokko 5 viikkoa, kurkkumätä 4 viikkoa, tyhkarokko 3 viikkoa ja hinkuystä niin kauan kuin kouristuksenomaisia yskänpuuskia esiintyy. Joskus koko koulu jouduttiin sulkemaan tulirokon vuoksi.

20 Koulupoissaolot Tulirokko viisi viikkoa Kurkkumätä neljä viikkoa
Tuhkarokko kolme viikkoa Hinkuyskä niin kauan kuin kouristus- yskänpuuskia esiintyy Joskus kouluja suljettiin tulirokon vuoksi

21 Koululaisten poissaoloja v.1913
Odottaa kutsua tarkastukseen ja kouluun Ei uskonut pääsevänsä joen yli Vietiin lehmää Piikkiöön Tryskillä Kengät laittajalla Isä korjasi pöksyjä.Ei voinut ilman niitä tulla Pahuuttas Opettaja ajoi aamulla tottelemattomuuden vuoksi luokasta, eikä tullut koko päivänä sisään jne. jne.

22 Kouluterveydnhuollon tutkimuksia
Mitattiin oppilaiden ruumiinlämpöä Välitunnin vaikutusta oppimiseen Kirjoitusasentojen vaikutusta keuhkonkärkihengitykseen jne. Yhden lukuvuoden kuluttua sekä lasten sisä- ja ihotautilääkäri että silmä- ja korvalääkäri ja hammaslääkäri sanoutuivat irti virastaan, koska työtä oli liikaa, eikä kaupunki ollut järjestänyt lääkäreille kunnollisia työtiloja. Tehtiin tutkimusta:Oppilaiden ruumiinlämpö kouluoloissa, välitunnin vaikutus oppimiseen, erilaisten kirjoitusasentojen vaikutus keuhkonkärkihengitykseen jne.

23 Siisteyteen kasvattaminen ja koulukylpylät
Siisteyteen kasvattaminen tärkeä osa Kotien hygieniaolot surkeat Väkijuomain Anniskeluyhtiön voitolla ensimmäiset koulukylpylät Terveydenhoito-oppi kouluihin Jo Suomalainen lääkäriseura halusi terveydenhoito-oppia koulujen opetusaineeksi.

24 Koulukylpylä Jokaisen lapsen tuli saada ottaa ammekylpy kaksi kertaa kuukaudessa. Ei kuitenkaan ensiluokkain oppilaitten, joiden katsottiin olevan liian avuttomia kylpemään ilman kotoisen henkilön apua.

25 Koulun kylpyosasto

26 Kesäsiirtolat maaseudulla köyhiä ja sairaalloisia lapsia varten
Malli Keski-Euroopasta Suomessa yksityiset aloittivat V.1889 opettaja Nevanlinna otti Taivassalon Kaustian kartanoon 40 lasta kesänviettoon fyysisen kuntoisuuden edistämiseksi. 1900-luvun alussa monia lisää Siirtolat kestivät kuusi viikkoa “Lihotusleirejä” Alku keski-Euroopasta. Yksityiset ajoivat asiaa.

27 Lapsia kesäsiirtolassa
Niissä lapset suloisten merikylpyjen ja kävelyjen kautta metsissa ja mantereilla olivat reippaat ja iloiset. Ruumiinrakennus parani, verenpuute väheni ja ravintotila enentyi. Valitettavasti vain niin harvoille voitiin valmistaa tilaa luvulla jo 5 kesäsiirtolaa.

28 V. 1914 alkoi koululaisten puutarhatyö
Kaupungin itäpuolelta saatiin palsta koululaisia varten Toukokuun alkupuolella merkittiin jokaiselta koululuokalta oppilaita puutarhatyöhön. Työt aljettiin saman kuun 15. päivänä. Kylvössö olivat porkkana, punajuuri, peruna, kaali ja lanttu. Usein maa oli liian lujaa pienten lasten muokattavaksi, ja sato jäi vähäiseksi. Joskus vanhempien sallitiin auttaa lapsia maan muokkaamisessa.Jokaisella oli neliömetrin alue viljeltävänä.. Touko-kesäkuussa työskenneltiin joka iltapaäivä klo 5-9, heinä-syyskuussa joka toinen päivä. Sato korjattiin lokakuun syksyllä “yleisen tyytyväisyyden vallitessa.” Heinäkuussa sotatila. Köyhyys, elintarvikepula, sairaudet keskeyttivät monen kolulunkäynnin. Kouluja luovutettiin sotasairaaloiksi. Oppilaita 4941.

29 Koulusiirtola pahantapaisia poikia varten
1800-luvun lopussa Turussa “Laiminlyötyjen lasten luokka”( vain 6 ruotsink. poikaa ) “ Vaikeasti kasvatettavien ja opetettavien poikien luokka” 1910-luvulla koulusiirtoloita pahantapaisia poikia varten. Kouluopetus, räätälin, suutarin ja puusepän töitä Asuivat ympäristön taloissa, auttoivat maataloustöissä V luvulla poikakoteja Laiminlyötyjen lasten luokka 10-vuotiaille pojille, jotka eivät olleet päässeet kouluun eivätkä osanneet lukea eivätkä kirjoittaa. Vain kuusi ruotsinkielistä poikaa. Koulu suljettiin. Avattiin pian uudelleen.Haluttiin siirtää maalle Valmistivat vaatteensa ja kenkänsä itse. Kiintyivät talon väkeen ja jäivät koulun päätyttyä taloon töihin. Pian ympäristön talot olivat täynnä, eikä uusia oppilaita voitu enää ottaa.

30 Koulusiirtolan pojat vaatturin ja suutarin opissa

31 Koulusiirtolan pojat puutarhatöissä

32 v. 1917 Itsenäinen Suomi Sortokausi ja venäläistämiskausi loppuivat
Kova elintarvikepula / Amerikasta apua Työttömyyttä ja asuntopula V.1918 Kansalaissota Punaisten valtakausi alkoi oppikoulut ja osa kansakouluja suljettiin, vankeja kuoli Vallan vaihduttua tuhansia äitejä ja lapsia lähti Venäjälle / punavankeja kuoli paljon Oppilasmäärä laski / paljon orpoja Espanjantauti raivosi kuoli vv Venäjän kieltä kuutena päivänä viikossa. Yleislakko: Oppikoulujen oppilaat ryhtyivät lakkoon Sen jälkeen venäjän historiaa ja maantietoa kansakoulussa suomen kielellä, oppikouuluissa venäjäksi. Kansalaissota1918. Punaisten valtakausi v tammikuussa. Huhtikuussa valta vaihtui. Koulujen oppilasmäärä laski. Sisällissodassa kuoli suomalaista. Suurin osa vankileireillä.Turkulaisia Punavankeja kuoli 400, valkoisia 30. Orpolapsia paljon, perustettiin useita lastenkoteja. Espanjantautiin kuoli ihmistä Suomessa vuosina Vilja, voi ja sokeri kortilla. Kunnalliskertomuksen mukaan koululapset eivät saaneet riittävästi ruokaa.

33 Orpolat, lastenkodit - poikakodit
V.1919 Sotaorpohuoltoloita eli Orpoloita V.1925 Suojelukasvatuslaitos Kasvatusmetodit ankaria Ruumiillinen väkivaltarangaistus tavallista Huono maine Tavoitteena kansa- ja kansalaiskoulu Osakeyhtiö vuokrasi Lausteen rustitilan 40 vuodeksi kaupungilta. Viljeltyä peltoa 75 hehtaaria. Vuokra mk vuodessa. V.1968 Kulhon poikakoti lopetettiin ja kaikki pojat siirrettiin Lausteelle. Kunnallinen kouluterveydenhuolto ei kattanut tätä laitosta, koska laitos oli yksityinen. Nuorisovankila tuntui pojista paljon paremmalta paikalta.

34 Oppivelvollisuuslaki ja kouluhoitajattaret
V oppivelvollisuuslaki 7-15-vuotiaille maksuton koulunkäynti ja oppikirjat Varattomille ruoka- kenkä- ja vaateapua Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Palkkasi v luvulla sairaanhoitajattaren palvelemaan kansakouluja. Jo Mattsson toivoi diakonissaa työnsä auttajaksi

35 Kouluhoitajattaren työkenttä
Koulukäynnit,poliklinikkahoito ja kotikäynnit Mittasi ja punnitsi oppilaat, avusti lääkäriä, keskusteli holhoojien kanssa lasten puhtaudesta, ruokkimisesta,maatapanoajasta Tarkasti puhtaussuhteet ja antoi alkeellista opetusta jokapäiväisessä pesussa. Antoi oppilaille puhtausnumeron Kotikäynneillä tutustui kansan oloihin Painostaen vihannesten, puuron ja vellin antoa sekä kahvin käytön vahingollisuutta. Puhtaussuhteet etenkin mitä syöpäläisiin tuli(30prosentilla syöpäläisiä) “Ei ole lääkärillä usein aavistusta siitä, mitä sisällensä katkevät harmaat töllit. Ei se ole yksin tuberkelibasillin valta, joka on voitettava, vaan on voitettava köyhyys ja ennakkoluulot, jotka usein istuvat sitkeämmässä kuin itse tauti.” V alkoi valtakunnallinen terveyssisarkoulutus.

36 Kouluhoitajatar Edith Lidman

37 Koululaisten terveydenhuoltoa
Tehtiin paljon työtä lasten fyysisen kuntoisuuden edistämiseksi Likaiset ja syöpäläisiä omaavat saivat opetusta jokapäiväisessä pesussa Kesäsiirtolalapset tarkastettiin ennen ja jälkeen siirtolan Erittäin sairaalloiset ja raajarikkoiset vapautettiin kouluvoimistelusta Koulupoliklinikalla tehtiin paljon työtä lasten fyysisen kuntoiduuden edistämiseksi. V Turussa aloitti heikkokykyisten lasten luokka. Helsingissä 1905, vaasassa 1906 ja Tampereella V jatkokoulu aloitti toimintansa.

38 Kansakoulujen oppilaat v.1924 vanhempien säädyn mukaan
Työväenlapsia Pikkuliikkeen harjoittajien ja palvelusmiesten lapsia Virkamiesten ja suurliikkeen harjoittajien lapsia Koko luku Elettiin tiukassa sääty-yhteiskunnassa. Noin 4 % virkamiesten lapsia. Yli puolet oppilaista työväen lapsia.

39 1920-luvun kouluterveydenhuoltoa
Koteihin jaettiin kyselykaavakkeita lasten oloista Kouluhoitajat pitivät terveyspakinoita 1920-luvun lopussa influenssa- ja tuhkarokko- ja tulirokkoepidemiat aiheuttivat paljon poissaoloja koulusta Toinen kouluhoitaja itä- ja toinen länsipuolella jokea.1920-luvulla paljon työttömyyttä, ja väestöä muutti takaisin maaseudulle. Oppilasmäärä hiukan laski koko 20-luvun ajan.

40 1930-luku kouluterveydenhuollossa
Tuberkuloosia esiintyi vielä paljon. Koululaisille tuberkuliinikokeet Tuberkuliini-positiiviset läpivalaistiin ja valohoidettiin kvartsilampulla 4-4,5 tuntia samoin vähäveriset, heikot ja hintelöt lapset “Tulokset olivat erittäin hyviä” Huomio oppilaiden ravitsemukseen Alipainoisten oppilaiden kotiin hoito-ohjeet Vielä 30-luvulla ihmistä menehtyi Suomessa vuosittain tuberkuloosiin. Koulupoliklinikka siirtyy kauppahallin pihalla olevaan rakennuskonttorin huoneustoon.Kvartsilamppu= UV-valoa lampulla, jossa oli kvartsikupu Joka viides alipainoinen.

41 Siisteyteen kasvattaminen edelleen keskeistä

42 Kouluhoitaja opettaa jokapäiväistä pesua

43 Terveysoppi koulujen oppiaineeksi
Kouluissa jaettiin “Tyttöjen ja poikain terveysoppi”-kirjaa ja luettiin “Terveyssatuja” Myytiin “Terveys on kaikki kaikessa”(KMLL) Kouluhoitajat pitivät terveyspakinoita Sukupuolitautien vaarat tunnettiin Erityinen huomio sukupuolielämästä pidättäytymiseen Suomalainen Lääkäriseura halusi jo vuosisadan vaihteessa terveysoppia koulujen oppiaineeksi. Sukupuolitautien vaarat tunnettiin, ja he sanoivat, että hygieniaa varttuneemmalle koulunuorisolle opetettaessa tulisi erityinen huomio kiinnittää sukupuolielämästä pidättäytymiseen, koska siitä seuraava haitta on verraten paljon pienempi kuin hillitöntä sukupuolielämää seuraava haitta.

44 Terveystieto Tytöille siveysopillisia esitelmiä
Kotisairaushoidon alkeita Pojille ei katsottu aiheellisiksi Pojat suorittivat urheilumerkkivaatimuksia

45 Urheilu tuli mukaan vasta 1930-luvulla Kolehmaisen ja Paavo Nurmen
Pojilla oli koulussa voimistelua jo varhain (tytöt liikkuivat välitunneilla) Urheilu tuli mukaan vasta 1930-luvulla Kolehmaisen ja Paavo Nurmen esimerkin innoittamana V alettiin pitää hiihtolomaa oppilaiden terveyden edistämiseksi Kansakoulun tarkastaja moitti kouluja sitä, että poikien voimistelua toteutettiin huonosti. Se johtui siitä, että ei ollut tiloja voimistella.

46 Reipas urheilu antaa terveyttä
Vain poikia on kuvassa urheilemassa

47 Koulupoikia urheilutunnilla

48 Tytöt tekivät käsitöitä
Käsitöitten tarkoituksena on edistää sitä taitoa j näppäryyttä, mitä ilman vaimoihminen ei voi täyttää tarkotusmääräänsä kodissa. 1930-luvun loppuun mennessä koululaisten terveydentila parani, kunnes alkoi sota.

49 Kesäistä maallaoloa pidettiin tarpeellisena
Suuri osa koululaisista kesäsiirtoloissa tai perheissä maaseudulla Vapaita rautatielippuja Lihominen: pojat:1656g, tytöt 2006g Kasvitarhatyöskentely jatkuu Koulukylvyt jatkuvat Kesäistä maallaoloa pidettiin hyvin tarpeellisena.

50 Vaate- ja ruoka-avustukset
Vaate- ja jalkineavustuksia köyhille Lasten työtuvissa ja kansankeittiöissä ruokaa koulun kustannuksella 2/3 litraa keittoa / köyhä oppilas Rikkaat maksoivat 4mk/ateria KMLL ehdotti kouluruokaa kaikille oppilaille Koulun johtokunta ei pitänyt tarpeellisena KMLL laati kaavakkeet oppilaiden terveydentilan tietojen keräämiseksi Ruoka maksoi 4mk/ateria. Helsingissä prof. Tigerstetin ruokareseptien mukaan valmistettu keitto2/3 litraa/ oppilas, koulussa maksoi vain 1mk40p. Turussa päätettiin siirtyä tähän.

51 Koululaisten sairaudet
Hinkuyskää, kurkkumätää ja influenssaa paljon. Samoin tuhkarokkoa ja sikotautia Tulirokkoa niin paljon, että kouluja jouduttiin sulkemaan useiksi viikoiksi Lähes puolet oppilaista alipainoisia

52 Sota v. 1939 Turku rajujen pommitusten kohteena

53 Sota-aika Lapsia evakuoitiin maaseudulle, Ruotsiin ja Tanskaan
Pulaa ruuasta, vaatteista, kengistä Kouluruokana vain lihakeittoa ja velliä Oppilaat keräsivär perunoita, marjoja ja sieniä, rautaromua ja pulloja Käsityötunneilla korjattiin vanhoja vaatteita Kesäsiirtolat työleirejä . Oppilaita koulussa oli saman verran kuin 1890-luvun lopussa.

54 Kouluterveydenhuolto puutteellista
Koululääkärit ja kouluhoitajat mukana sotatoimissa Kansakoululautakunta anoi heille paluuta kouluterveydenhuoltoon Oppilaiden terveydentila Euroopan heikoimpia Kulkutauteja ja muita sairauksia paljon Kansakoululautakunta anoi, että koululääkäri ja kouluhoitaja saisivat palata kaupunkiin hoitamaan koululaisten terveydenhuoltoa,koska sodan vuoksi kulkutauteja ja muita tauteja esiintyi runsaasti. Siihen suostuttiin. Ensimmäiset rokotteet saadaan Amerikasta. Vaikeasti kasvatettavat eli ns. Probleemi lapset lähetettiin Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämälle Sielunterveydelliselle neuvonta-asemalle, joka vuosikymmenen lopussa otetaan kaupungin haltuun kasvatusneuvolana.

55 Kouluruoka V. 1943 saatiin laki kouluruoasta
Jokaiselle oppilaalle lämmin kouluateria 7/10 l keittoa kullekin ja kuivaa leipää haluaville Kouluruoan taso huono V.1948 koululääkäri suunnittelemaan keinoja kouluruoan parantamiseksi Vuoden 1944 alusta ilmainen ateria. Oppilaiden ravintotila huononi entisestään

56 Kaikille maksuton kouluruoka

57 V.1944 laki kunnallisista terveyssisarista
Hoitivat kansakoulujen oppilaat Evakuoinnista palaavien ja Karjalan siirtoväen vuoksi oppilaita oli paljon oppilaita Oppikoulujen terveydenhuolto yksityisten vastuulla

58 Koulutulokas

59 Rokotukset alkavat Kurkkumätärokotukset v.1940
Ensimmäiset rokotteet Amerikasta Suomen Huollolle. Kaikki, joiden vanhemmat suostuivat Sitten ensimmäisten luokkien oppilaat Vuosikymmenen puolivälissä Calmette-rokotukset Amerikasta suuret määrät elintarvikkeita Probleemilapset Sielun Terveydelliselle Neuvonta-asemalle ( KMLL) Neuvonta - asemalle ( KMLL) Vuosikymmenen lopussa kaupungin kasvatusneuvola Ensimmäiset rokotteet saatiin Amerikasta.v Kaikki, joiden vanhemmat suostuivat, rokotettiin kurkkumätää vastaan. Sitten rokotettiin aina ensimmäisten luokkien oppilaat.Vähensi koululaisten sairastamista ja koulusta poissaoloja.Vuosikymmenen puolivälissä aloitettiin Calmette-rokotukset.

60 Koululaisten terveydentila koheni hitaasti

61 1950-luku Kouluterveydenhuolto siirtyy koululautakunnan alaisuudesta terveydenhoitolautakunnalle Tartuntatauteja edelleen paljon Hinkuyskä- ja poliorokotukset alkavat Tuberkuliinikokeet 1, 3 ja 6 ja tuberkuliinikielteiset Calmette-rokotetaan

62 V.1952 laki koululääkäreistä
Kansakoulut, yleiset ammattikoulut ja kunnalliset keskikoulut V laki kouluhammaslääkäreistä V lääkintöhallitukseen lastenneuvola- ja kouluterveyden- ja äitiyshuollon ylilääkärin virka

63 Kouluruuasta keskustellaan paljon
Kalorimäärät liian alhaisia Koululaisista 40% huono ravitsemustila Helsinki siirtyy kylmään kouluruokaan Kokeiluja vaihtelevalla kouluruualla Kouluhoitaja pitää ryhtivikaisille ryhtivoimistelukursseja

64 koululääkäriyhdistys
V.1950 koululääkärikerho Suomen lastenlääkäriyhdistyksen alajaokseksi V Suomen Koululääkäriyhdistys Skolläkarföreningen I Finland ry Oppilaitoksissa toimivien lääkärien valtakunnalliseksi yhdyssiteeksi Perustava kokous Primulan kahvilan kabinetissa . Puheenjohtajaksi valitaan tri Holger Hultin, mistä myöhemmin tulee yhdistyksen ensimmäinen kunniapuheenjohtaja. Yhdistys paneutuu voimakkaasti pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

65 1960-luku kouluterveydenhuolto
Koululääkäri- ja terveyssisartoiminta kansakouluissa, yleisissä ammattikouluissa ja kunnallisissa keskikouluissa Kaikki oppilaat pienoisrtg-kuvataan ja tehdään tuberkuliinikokeet Isorokkorokotukset Vaihtelevaa kouluruokaa jatketaan Kasvitarhatyöskentely loppuu Kesäsiirtolatoiminta laajenee Ennen lääkärintarkastusta rtg- ja Mantouks. Isorokkorokotukset kaikille, joiden vanhemmat antaneet siihen luvan. V rokotuslaki. Isorokkorokotuksia Suomessa jo 1800-luvun alussa. Haavarokotuksia. Nyt ihon sisäisiä rokotuksia. Koululaisille vasta 1960-luvulla. Kasvitarhatyöskentely loppuu, mutta kesäsiirtoloitten toiminta laajenee

66 V.1972 kansanterveyslaki Yhdenmukaisti ja systematisoi kouluterveydenhuollon maassamme Osa terveyskeskuksen toimintaa Peruskoulut, lukiot ja yleiset ammattikoulut Kouluissa koulutuntien aikana Oppilaan lakisääteinen oikeus Henkilökunta terveyskeskuksen henkilökuntaa

67 Luonteeltaan ehkäisevää
Toiminnalliset osa-alueet terveydellisten olojen valvonta oppilaskohtainen terveydenhuolto terveyskasvatus Lab. Ja rtg oppilaille maksuttomia Puhe- toiminta- ja ravitsemusterapeutti lääkintävoimistelija- ja psykologipalvelut käytettävissä maksutta Tavoitteena, että oppilas omaksuisi terveyttä suosivat elämäntavat. Vastustusta.

68 Lääkintöhallitus antaa ohjeet kouluterveydenhuollosta
Ohjeet kuntia velvoittavia Tiedot rekisteröidään oppilaskohtaiseen terveyskertomukseen, joka on osa terveyskeskuksen asiakirjajärjestelmää Vihurirokkorokotukset 11-13v.tytöille 1)Koulu oppilaalle psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti terveellinen oppilaitos2) Tarkoitus turvata jokaiselle oppilaalle mahdollisimman hyvä terveys, jotta kasvu ja kehitys etenisivät tasapainoisesti ja koulunkäynti sujuisi hyvin 3) Pyritään nuoren omaan aktiiviseen toimintaan terveyden edistämiseksi. Päämääränä terve aikuinen, joka on omaksunut terveet elämäntavat. Terveyskasvatus herättää vastustustakin lääkärikunnassa: “pitäisikö lääkärin vielä ryhtyä opettajaksikin. Riittää kyllä työtä tässä hoitamisessakin”

69 Lääkäri tarkastaa vuosittain 1, 5, 8 ja lukion toisen luokan oppilaat,
koulun uudet oppilaat ne, jotka tarkastuksissa on määrätty tarkkailuoppilaiksi. Kaikille maksuton kouluateria, jonka ravintosisältö 1/3 päivittäisestä tarpeesta Terveydellisistä syistä erityisruokaa (allergikot) “Allerginen kaikille muille puuroille paitsi marjapuurolle” MPR_rokotukset niille koululaisille, jotka saaneet vain yhden rokotteen aikaisemmin

70 1980-luku Kouluterveydenhuollon kukoistusaikaa
Toiminta vakiintuu ja laajenee Ehkäisevä työkorostuu Kokonaisvaltainen oppilashuolto Psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, älyllinen kehitys yksi kokonaisuus Seksuaalikasvatus, condylomat, kondomit. Kondomi-Terho, maksuttomate-pillerit. Häiriö jollakin alueella vaikuttaa muihin alueisiin. Säännölliset oppilashuoltoryhmät vaikeuksissa olevien oppilaitten auttamiseksi

71 Yhteistyö paranee Koti, koulu ja terveydenhuolto
Moniammatilliset oppilashuoltoryhmät Huomio riskiryhmiin( syrjäytymiskeh., mielenterveys, pitkäaikaissairaat jne.) Tutkimuksia (yökastelu, allergiat, koululaisten tapaturmat,selkätutkim. poissaolojen syyt , istuma-asennot jne.) Luovutaan turhista tutkimuksista (Hb, virtsanäytteet,tuberkuliinikokeet) “Kaikki puurot, paitsi marjapuurot”, ruoka-aineallergiat, nikkeliallergiat ym. MPR-rokotukset niille, jotka saaneet vain yhden rokotteen aikaisemmin.

72 1990-luvun alku Kehityksen jatkuu voimakkaana
Lääkintöhallitus antaa uudet ohjeet kouluterveydenhuollosta Kokonaisvaltainen terveystarkastus leviää koko maahan psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja älyllinen terveys ja riskit arvioidaan ja ohjataan hoitoon tarvittaessa Varmistetaan pitkäaikaissairaiden hoito Terveystodistukset Tarkastuksissa otetaan huomioon oppilaiden psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja ja älyllinen kehitys ja terveys. Määritellään riskiryhmiin kuuluvat ja ohjataan tarvittavaan hoitoon. Varmistutaan siitä että pitkäaikaissairaat ovat asianmukaisessa hoidossa ja sovitaan seuraava tarkastusaika.Terveystodistus korvaa ajokortti-, asevelvollisus-, työ- ja opiskelutodistukset

73 mutta sitten..... Valtionosuusjärjestelmä muuttuu
Lääkintöhallitus loppuu Kunnille valta ja vastuu Taloudellinen lama Ehkäisevää toimintaa karsitaan Homogeeninen kouluterveydenhuolto muuttuu eri kunnissa erilaiseksi Kouluterveydenhuollossa suuria muutoksia Lyhytnäköinen taloudellinen hyöty menee ehkäisevän terveydenhuollon edelle. Maamme melko homogeeninen kouluterveydenhuolto muuttuu erilaiseksi eri kunnissa.

74 Vauvasta-vaariin ideologia voimissaan Alueellinen perusterveydenhuolto
Suuret kaupungit ongelmissa Kouluterveydenhuoltoon tottumattomia uusia lääkäreitä ja terveydenhoitajia, joilla on paljon muita tehtäviä Tarkastus muuttuu usein nopeaksi lap-sen fyysisen terveyden toteamiseksi Kouluterveydenhuollon taso laski Kouluissa oppilaita muista kuin omasta alueesta. Ei haluttu käyttää sellaisiin oppilaisiin paljon aikaa, vaan lähetettiin heidät asuinpaikan mukaiselle terveysasemalle, missä kouluongelmia ei tunnettu lainkaa.Lääkäreillä ja terveydenhoitajilla paljon muita tehtäviä.

75 1990-luvun loppupuoli Tilanne alkaa vähitellen parantua
Kouluterveyskyselyt herättävät Yleisesti tietoisiksi koululaisten ongelmista (päihteet, mielenterveys- ongelmat, seksuaalisuus, oppimis- vaikeudet, koulukiusaaminen ym.) Kouluterveydenhuoltoa kunnissa aletaan vahvistaa Viimeistään laajat kouluterveyskyselyt herättävät . Tuloksia esitettiin poliittisissä lautakunnissa, lääninhallituksissa, poliisissa järjestöissä, opettajien keskuudessa, sosiaalitoimessa, radiossa, TV:ssä, lehdistössä jne.

76 2000-luku Valoisammat näkymät Kouluterveydenhuollon oppikirja
Kouluterveydenhuollon merkitys ymmärretään entistä paremmin Tavoittaa kaikki lapset toistuvasti Tieto koko ikäluokista Hyvin toteutettuna suuri merkitys kansanterveydelle Lapset ja nuoret ovat kivijalka, mille kansanterveys rakentuu. Ei ole yhdentekevää, mitä tehdään tai jätetään tekemättä. Niukkoinakaan aikoinaikuisten terveydenhuoltoa ei saa kehittää lasten ja nuorten kustannuksella.

77 Kouluterveydenhuolto on tärkeää!
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi ovat se kivijalka, mille kansanterveys rakentuu. Niukkoinakaan aikoina heidän terveys-palveluistaan ei saisi tinkiä Tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten asioiden edistämiseksi Ei ole yhdentekavää, mitä kouluterveydenhuollossa tehdään tai jätetään tekemättä.

78 Täältä tullaan tulevaisuus!
Ei ole yhdentekevää, mitä heidän kanssaan kouluterveydenhuollossa nyt tehdään tai jätetään tekemättä Vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen Historia opettaa Pitkässä juoksussa lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi ovat edistyneet ja edistyvät Siinä työssä on ilo ja kunnia olla mukana! Maailma muuttuu nopeasti. Tämän päivän lapset ja nuoret tulevat maailmaan, mihin me emme enää yllä. Heidän kanssaan tehty työ vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.