ALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO

Esitys aiheesta: "ALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO"— Esityksen transkriptio:

1 ALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO
Hannu Alho Professori, Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö, HY; Ylilääkäri, HUS; Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Päihdelääketiede

2 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960–2013

3 Alkoholijuomien kulutus
Alkoholijuomien kulutusta koskevat tilastot on siirrytty esittämään ”litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti” Aiemmin tilastot on esitetty ”litraa asukasta kohti” Muutos on tehty kansainvälisen vertailtavuuden parantamiseksi - WHO, pohjoismaat myös 15+

4 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus (vähittäiskulutus ja anniskelukulutus) ja tilastoimaton kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2013 Tilastoimattoman kulutuksen arvioidaan kasvaneen noin 12 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu perustui alkoholin matkustajatuonnin kasvuun (kasvua 15 %). Tilastoimaton kulutus on arvio, THL kysely 4 x vuodessa (22 % kokonais-kulutuksesta)

5 2013 alkoholin kokonaiskulutus, vuotiaat kuluttavat 11,6 litraa aa alkoholia vuodessa, = montako pulloa Kossua ? 54 pulloa kossua vuodessa N. 1,1 pulloa kossua / viikko Tai 115 pulloa viiniä vuodessa 2,2 pulloa viiniä viikossa Tai 780 pulloa keskiolutta vuodessa Viikossa15 ploa olutta

6 Miten suomi juo Raitis Kohtuu Riski (AUDIT + tai humalassa usein
Suurkuluttaja (5 HHD) % väestöstä 1,2 10 56 25 9 % alkoholin- kulutuksesta 2,3 20 30 50 haittaa3 27 41 23 Haittakerroin# 0,30 0,31 0,11 1Halme J, Seppä K, Alho H ym. Alcohol Clin Exp Res 2008 2Juomatapatutkimus, THL, 2011 3Itse raportoidun haitan mukaan. Suomi juo, Mäkelä P et al, 2012, THL, # Alho, unpublished = a x b x c / x

7 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus eräissä maissa v
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus eräissä maissa v – 2003 (–2011Suomi) (100%:na alkoholina) Litraa/asukas 17 15 13 11 9 7 5 3 Fin,2012, 7, l /asukas Iso-Britannia Tanska Ranska Suomi Italia USA Ruotsi Norja 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2004 Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2007

8 Alkoholin käyttötavat, työikäiset, Terveys 2011, THL
Miehet 2000 2011 Naiset Riskikäyttäjät (AUDIT +) 23 % miehistä; 12 % naisista (Terveys 2011, THL) Alkoholiriippuvuus (ICD-10) prevalenssi, miehet n. 8 %, naiset 2 % (Terveys 2000, KTL) Ongelmakäyttäjät = (suurkuluttajat) = riski + haitallinen käyttö + alkoholiriippuvaiset n. 30 % miehistä; n. 14% naisista (M. Aalto, SLL: /2001 vsk 56, s. 297, Terveys 2011, THL)

9 Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juoma- ryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960–2011
80 Mallasjuomat 60 Lonkerot Siiderit 40 Miedot viinit 20 Väkevät viinit Väkevät juomat 1960 1970 1980 1990 2003 2006 2009 2012 Lähteet: SVT, alkoholitilastot, Stakes

10 Haitat, kansanterveys/talous

11

12 (cirrhosis deaths/100 000 under the age of 64 years)
Violent crime / 1000

13 Alcohol consumption and health consequences
Relative risk of an alcohol-related health condition as a function of daily alcohol intake 40 35 50 g/day 100 g/day = 8 doses / day = bottle of wine 30 25 Relative risk 20 15 10 5 Oral cavity & pharyngeal cancer Oesophageal cancer Breast cancer Essential hypertension Coronary heart disease Ischaemic stroke Haemorrhagic stroke Liver cirrhosis Chronic pancreatitis Alcohol dependence Condition Li et al. Alcohol Alcohol 2007; 41 (4): 57–63

14 The relevance of the reduction of alcohol consumption is demonstrated by a downward shift in WHO risk category Relative risk by average drinking category Very high-risk consumption: >60/>100 g (female/male) pure alcohol per day High-risk consumption: 40–60/60–100 g pure alcohol per day Medium-risk consumption: 20–40/40–60 g pure alcohol per day Low-risk consumption: 1–20/1–40 g pure alcohol per day Risk reduction Relative risk Mouth/ oropharynx cancer Oesophagus cancer Liver cancer Breast cancer Other neoplasms EMEA: “The goals of alcohol dependence treatment include the reduction in frequency and severity of relapse, and…” WHO. Global Status Report 2004; WHO. International guide for monitoring alcohol consumption and related harm, 2000

15 Alkoholin ongelmakäyttäjän määrittely ??
Ongelmakäyttäjä = henkilöt, joka juo alkoholia säännöllisesti alkoholia yli riskirajan joukko koostuu riskikäyttäjistä (= suurkuluttaja), haitallinen käytön kriteerit täyttävistä ja alkoholiriippuvaisista Riskikäyttäjä ? Riskikäytön rajat ? Miten määritellään riskikäyttäjä ? Miten tunnistetaan riskikäyttäjä ? Miten hallitaan riskikäytön haittoja ?

16 Ongelmakulutuksen jaottelu
Luokka Määritelmä Riskikulutus Riskirajat ylittävä kulutus, mutta ei merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta Haitallinen käyttö F10.1 Merkittäviä haittoja, mutta ei riippuvuutta Riippuvuus F10.2 Oireyhtymä, jonka tyypil-lisiä piirteitä ovat pakon-omaisuus, vieroitusoireet, toleranssin kasvu ja juomi-sen jatkuminen haitoista huolimatta WHO & Saunders. Addiction2006:101(suppl. 1); 48-58: Hazardous use = riskikäyttö Harmful use = haitallinen käyttö, F10.1 Alcohol dependence = alkoholiriippuvuus, F10.2

17 Suurkuluttajasta ongelmakäyttäjäksi: Käypä hoito uudistaa alkoholikäytön nimikkeistön
Terveyttä ja hyvinvointia vaarantavan alkoholin ongelmakäyttö Riskikäyttö riskikäytön kriteerit ylittyvät ei vielä terveyshaittoja, ei riippuvuutta Haitallinen käyttö, F 10.1 joko fyysisiä tai psyykkisiä haittoja ei riippuvuutta Riippuvuus, F 10.2 riippuvuuden diagnostiset kriteerit täyttyvät Seppä, Alho, Kiianmaa, Duodecim . Suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi. Duodecim. 2010;126(11):

18 Alkoholinkulutuksen riskirajat
Riskiraja (= vuorokaudessa nautitun alkoholin enimmäismäärä, jonka ylittäminen lisää merkittävästi terveyshaittoja) on miehillä 40 g/vrk = 3,3 annosta: 24/ viikko naisilla 20 g/vrk = 1,6 annosta: 16 / viikko Riskiraja on eri asia kuin turvaraja. Eräät terveyshaitat suurenevat suoraan suhteessa kulutukseen ilman turvallista kynnysarvoa. Humalajuominen saattaa aiheuttaa ongelmia, vaikka kokonaiskulutus jää riskirajan alapuolelle. Riskirajaa voidaan käyttää ohjearvona alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa Suomalainen riskikulutuksen raja on ”korkea”, se perustuu siihen että ko. kulutus TODENNÄKÖISESTI aiheuttaa haittaa

19 Päivittäisiin annoksiin liittyvät riskitasot eripainoisilla miehillä
100 90 80 70 60 50 40 lisääntyneen vaaran alue vähäisen vaaran alue selvän vahingon alue kg USA FIN A. Koski-Jännes 1989 Annoksia / pv

20 Riskirajat, eli paljonko
Toistuva humalajuominen Naiset: enemmän kuin 5 annosta Miehet: enemmän kuin 7 annosta Annosta viikossa, säännöllisesti/toistuvasti Naiset: enemmän kuin 16 annosta Miehet: enemmän kuin 24 annosta 20

21 0,75 0,66 (‰) × Miehen neste-tilavuus-kerroin
1,3 %% 1,55 %% Miehen neste-tilavuus-kerroin 0,75 Naisen neste-tilavuus-kerroin 0,66 VEREN ALKOHOLI- PITOISUUS = (‰) NAUTITTU ALKOHOLIMÄÄRÄ (g) × NESTETILAVUUSKERROIN RUUMIIN PAINO (kg)

22 Alkoholin kohtuukäyttö
Potilaiden kertomat alkoholinkäyttömäärät ovat yleensä todellista pienempiä Haittojen ohella kohtuullisella alkoholinkäytöllä (enimmillään 1-2 annosta päivässä) on havaittu olevan suotuisiakin vaikutuksia eräissä väestöryhmissä. Alkoholin kohtuukäyttö: pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sappikivitautiin A vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen B ja ehkä dementiaan C. Kit: Kuuluuko tämä alempi kohta otsikon Alkoholiongelman toteaminen alle, mielestäni ei?

23 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 0,9 0,8 0,7 SVT TAPAT RINTASYÖPÄ MORT Suhteellinen riski O annosta päivässä Modified from Corraro (2004), Castelnuovo et al. (2006), Stampfer et al (2006) 23

24 Alkoholi ja nuoret Alkoholin käytön aloitusiän lykkääminen on keskeistä nuorten alkoholiongelmien ehkäisyssä. A Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää ja vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä .»A. Kieltäytymis- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu alakouluiässä saattaa vähentää nuorten myöhempää ongelmajuomista .»B. Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä sekä alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia .»A.

25 NUORET: ALHAINEN ALOITTAMISIKÄ JA PERINNÖLLINEN ALTTIUS ENNUSTAVAT ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA
Alkoholin käytön aloittamisiän vaikutus alkoholiriip-puvuuden elinaikaiseen ilmenemiseen Perinnöllinen alttius Grant. et al 1998, ; l: Pulkkinen et al, 2003

26 Adolescent Brain Development
RATE OF CHANGE Volume Adolescence Metabolism Myelination Blood Flow Receptors Synaptic Refinement 1 2 7 16 30 Prenatal Post-birth Age - Tapert & Schweinsburg, 2005 26

27 Smaller in heavy drinking youth (p<.01)
Hippocampal Volume Smaller in heavy drinking youth (p<.01) Right / Left Nagel et al., 2005; Medina et al., 2007 27

28 Alkoholi ja ikääntyminen
Ikääntyneillä riskikäytön raja on matalampi kuin työikäisillä Yli 65-v. on riskikäyttäjä, jos hän käyttää yli seitsemän alkoholiannosta viikossa Clinical guidelines for alcohol use disorders in older adults (verkkodokumentti). The American Geriatrics Society.

29 Nuoret ja vanhat JUNIORI SAMA SENIORI 20 v MÄÄRÄ 70 v
Neste-tilavuus-kerroin ~0,85 Neste-tilavuus-kerroin ~0,64 Sietokyky Pullo viiniä Humala Iän karttuessa Nestetilavuus pienenee humalluttava vaikutus suurenee Hermoston sietokyky laskee, lääkitykset lisääntyy Humala Sietokyky

30 Ikääntyneiden ongelmakäytön tunnistamiseen ja hoitoon soveltuvat samat menetelmät kuin nuoremmilla
Aira M, Haarni I. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen. Suom Lääkäril 2010;65:579-85»93

31 Riskikulutuksen toteaminen
Avoin kysymys AUDIT Labraa MCV, GT, CDT “parempia” seurannassa

32 Riskikulutuksen hoito
Mini-interventio on kustannustehokas alkoholin riskikulutuksen hoito (A) = alkoholinkäytön puheeksiottaminen ja potilaan kohtaaminen

33 Mini-interventio: yleistä
Yksinkertainen ja lyhyt Terveysneuvontaa Voidaan toteuttaa muun hoidon lomassa Indikaatio riskikulutus ja haitallinen käyttö Alkoholiriippuvaisille hoitoon motivointiin

34 Mini-interventio 1-3 käyntiä, 5-15 min Keskustelu
Kirjallinen materiaalia (Vähennä vähäsen-opas) Määritetään tavoitteet, joiden onnistumista seurataan Käsitellään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi Kohtuukäyttö Kirjaa

35 Mini-intervention kulku
Seulonta (AUDIT tai AUDIT-C) Riskikulutuksen tunnistaminen/varmentaminen juomapäiväkirja/haastattelu Maksa-arvot, CDT, alkometri Neuvonta (5-15 min) Mahdollinen seurantakäynti

36 AUDIT AUDIT PISTEET RISKITASO SEURAUKSET > 20
RIIPPUVUUS TODENNÄKÖISTÄ ERITTÄIN TODENNÄKÖISTÄ ETTÄ ALKOHOLIN AIHEUTTAMIA TERVEYSHAITTOJA 16-19 HAITALLINEN KÄYTTÖ SUUREHKO RISKI SAIRASTUA JA RISKI RIIPPUVUUDEN KEHITTYMISELLE LISÄÄNTYNYT 8-15 RISKIKULUTUS RISKI SAIRAUKSIIN KASVANUT < 8 MATALA RISKI TODENNÄKÖISESTI EI SEURAUKSIA

37 Miehillä 6 pistettä tai enemmän, ja naisilla 5 pistettä tai enemmän viittaa alkoholin ongelmakäyttöön Mini-interventio

38 Kustannukset (Fleming et al 2000)
Yksi mini-interventio (sis labrat ja työn) = n. 180 € Hyöty-kustannussuhde = 5.6:1 Laita 1000 €, säästät € Vaikutuksen kesto (Nilssen et al 2004) Seuranta-aika 9v Tutkimusryhmät vs. pseudokontrolliryhmä Tutkimusryhmissä GT merkittävästi alhaisempi kuin pseudokontrolliryhmässä

39 Potilaalla alkoholiongelma: toimintamalli, HYKS Alkoholisairauksien poli (GE)
Ongelman toteaminen Kaikki potilaat täyttävät AUDIT lomakkeen sisäiänkirjautumisen yhteydessä Se joka ensimmäisenä tapaa potilaan (osastoavustaja) vastaanottaa AUDIT- lomakkeen laskee pisteet Mini-interventoon ohjataan ne joilla AUDIT pisteet 8-19, tai potilas hän tuntee subjektiivista huolestuneisuutta omasta alkoholinkäytöstään, tai alkoholinkäytön vähentämiselle on kliiniset perusteet Lääkärille jos > 19 pistettä

40 AUDIT “TOIMENPITEET” PISTEET TOIMENPIDE SEURANTA 19 LÄÄKÄRILLE
TILANTEEN MUKAAN 16-18 MINI-INTERVENTIO LABRAT 1-2 / VUOSI, LABRAT 8-15 MINI-MINI USEIMMITEN EI < 8 EI TOIMENPIDETTÄ EI

41 Alkoholiriippuvuus Suositushinta 39 € Saatavissa
Kaija Seppä, Hannu Alho, Kalervo Kiianmaa (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2010 Suositushinta 39 € Saatavissa Duodecimin verkkokaupasta Duodecimin myymälöistä Kirjakaupoista ja verkkokirjakaupoista kautta maan